Accumulation of lifestyle and psychosocial problems and persistence of adverse lifestyle over two-years follow-up among Finnish adolescents

Abstract. Background: Adolescent’ psychosocial problems associate with unhealthy behaviors, but data on co-occurring patterns is sparse. We investigated 1) whether adolescents could be categorized into meaningful subgroups with respect to psychosocial and lifestyle factors, 2) whether the prevalence of physical inactivity, overweight and smoking vary within the subgroups and 3) whether these unhealthy behaviors persist in a two-year follow-up. Methods: The study was based on a subgroup of the 1986 Northern Finland Birth Cohort, which consisted of adolescents who replied to a postal questionnaire at 16 years (n = 6792) and a subgroup of this sample at 18 years (n = 1552). Latent class analysis (LCA) was performed to establish clusters at 16 years. Results: Smoking co-existed with emotional and behavioral problems in both genders. Boys with the most inactive lifestyle slept poorly, whereas multiple problems co-occurred among girls. Those with a high body mass index (BMI) separated as groups of their own. Different combinations of adverse lifestyle and emotional and behavioral problems were relatively common in both sexes as only 51% of boys and 67% of girls belonged to the reference cluster with low probability for these findings. Physical inactivity, high BMI and smoking tended to persist over the two-year follow-up. Conclusions: It seems that lifestyle and psychosocial factors divide adolescents into distinct subgroups in which unhealthy lifestyle patterns remain between the ages of 16 and 18. This may indicate problems in other life areas and expose them to an increased risk of future health problems

Puukerrostalo Oulun Linnanmaalle

Tiivistelmä. Kandidaatintyönäni suunnittelin asuinkerrostalon Oulun Linnanmaalle. Työ on osa yhteisprojektia, johon kuuluvat yhdyskuntasuunnittelun Asemakaavasuunnittelu-kurssi, nykyaikaisen arkkitehtuurin Asuntosuunnittelun kurssi sekä rakennusopin Kerrostalosuunnittelun kurssi. Kandidaatintyössäni keskityin erityisesti rakennusopin aihepiireihin. Yhdyskuntasuunnittelun vaiheessa tehtävänä oli laatia uusi yleissuunnitelma ja asemakaava Oulun Linnanmaalle alueelle, joka nykyhetkenä on pitkälti rakentamatonta. Tavoitteena oli saada aikaan kaupunkimainen ympäristö, jossa on sekä asuin- että liiketiloja. Ehdotuksessani rakennusten kerrosluku kasvaa kohti Linnanmaan bulevardia eli nykyistä Alakyläntietä, jonka varteen olen keskittänyt myös alueen uudet liiketilat. Kauempana bulevardista rakennuskanta on matalampaa ja pienimittakaavaisempaa. Kiinnitin erityistä huomiota viheryhteyksien säilymiseen — alueen metsäisyyttä on pyritty säästämään ja metsien pilkkomista on vältetty jättämällä alueelle leveitä viherkäytäviä. Näiden metsikköjen läpi kulkee myös kevyen liikenteen reittejä. Hulevesiä varten alueella on hyödynnetty jo olemassa olevaa painaumaa. Autojen pysäköinti tapahtuu kortteleiden sisään jäävien kansipihojen alle, minkä ansiosta alueella ei isosta kerrosalasta huolimatta tarvita suuria parkkikenttiä. Asuntosuunnittelun kurssilla suunnittelualue tarkentui Virkakadun päähän Puu-Linnanmaan kulmaan. Tavoitteena oli luoda alueelle opiskelija-asumiseen tarkoitettua kerrostalokantaa, jossa yhteisöllisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Halusin tässä vaiheessa ottaa suunnitelmaani aiempaa erikoisemman linjan, ja rakennusten massoittelu muuttui huomattavasti. Suunnitelmaksi muotoutui etelä-pohjoissuunnassa tontilla mutkitteleva luhtitalo, jonka kolme osaa yhdistyvät toisiinsa siltarakenteilla. Asunnot avautuvat länsipuolelle iltapäivän aurinkoon. Rakennusten päädyissä sijaitsevat kaksiot ja kolmiot, joista näkymiä on mahdollista avata useampaan ilmansuuntaan. Yhteistilat on keskitetty kahden eteläisimmän rakennuksen väliseen nivelkohtaan. Eri kerroksilla voi joustavasti olla eri toimintoja opiskelusta kuntosalikäyttöön. Lisäksi maantasokerroksessa on jokaiselle rakennukselle omia hyötytiloja, kuten pesula ja pyörävarasto huoltopisteellä. Rakennuksilla on omat maanalaiset kellarit, joihin talotekniikka on keskitetty. Polveileva julkisivu muodostuu eri linjoissa olevista parvekkeista. Vaaleat pinnakaiteet luovat horisontaalilinjoja sekä länsi- että itäpuolelle, ja itäjulkisivun portaikot muodostavat jokaiselle rakennukselle vahvan vertikaalisen keskipisteen. Ympäristöön rakennusta sitouttaa sen matala kerroskorkeus sekä Puu-Linnanmaalta mallia saanut kapea runkosyvyys. Hallitseva julkisivumateriaali on pystykuusipaneeli. Halusin tutkia suunnitelmassa myös erilaisia ekologisuuden mahdollisuuksia. Luhtitalossa ei ole lämmitystä vaativaa porrashuonetta. Julkisivujen kuusipaneelit on käsitelty kestäviksi kestokuultokäsittelyllä tai maalaamalla ne valmiiksi jo tehtaalla. Pitkät räystäät osaltaan parantavat pitkäaikaiskestävyyttä. Pihalla olemassa olevaa puustoa on säästetty ja hyödynnetty esimerkiksi pihan rajaamisessa. Pihan toiminnot on keskitetty terassialueelle, josta löytyy muun muassa viljelylaatikoita ja puusauna. Pinnoitteissa asfalttia on paikon korvattu vettä läpäisevillä materiaaleilla, kuten nurmikivellä. Autopaikkoja on vähän, mitä on kuitenkin kompensoitu laajalla ja laadukkaalla pyöräpysäköinnillä. Rakennusopin vaiheessa asuntosuunnittelun ajatukset kehittyivät. Tehtävänä oli laatia tarkennetut työpohja- ja työleikkauspiirustukset. Lisäksi tehtiin rakennusosapiirustuksia rakennuksen eri osista, kuten parvekkeista, ikkunoista ja räystäistä. Valitsin tarkastelun kohteeksi tontin pohjoisimman rakennuksen, sillä siinä on rakennuksista monipuolisin asuntojakauma. Isona osana rakennusosapiirustuksia työssäni ovat erilaiset ilmaston ja paloturvallisuuden haasteisiin vastaavat rakenteet parvekkeilla ja luhtikäytävillä. Puuverhouksia täydentämään tulivat erilaiset levy- ja metalliverhoukset. Pyrin kuitenkin pitämään detaljimaailman yhtenäisenä. Rakennetyyppien kohdalla perehdyin monipuolisesti niin CLT-, puuranka- kuin betonirakenteisiinkin

Detransitio, sen yleisyys ja syyt

Tiivistelmä. Detransitio tarkoittaa tilannetta, jossa sukupuolenkorjausprosessia läpikäynyt tai läpikäyvä henkilö keskeyttää prosessin tai pyrkii aiempaan kehollisuuteensa käänteisten toimenpiteiden kautta. Sukupuolenkorjausprosessiin eli lääketieteelliseen transitioon voivat kuulua esimerkiksi hormonaaliset ja kirurgiset toimenpiteet, joilla kehoa ja sen sukupuolittuneita piirteitä pyritään muuttamaan omaa sukupuoli-identiteettiä paremmin vastaaviksi. Detransitiotapaukset ovat viime vuosina herättäneet paljon keskustelua. Tämä kandidaatintyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jolla on kolme tutkimuskysymystä: Mitä detransitio on? Kuinka yleistä se on? Mitä syitä detransition taustalla voi olla? Detransitio-termin määrittelyyn liittyy paljon vivahteita ja näkemyseroja, ja se, mitä ilmiöön lasketaan kuuluvaksi, vaihtelee. Detransitioon voi liittyä katumusta ja tyytymättömyyttä aiempia valintoja kohtaan, mutta tämä ei ole automaattista. Detransitio-termin käyttöä on myös kritisoitu. Detransition yleisyydestä ei toistaiseksi ole hyvin yleistettävissä olevaa tietoa. Useimpien tutkimusten mukaan detransitioon päätyy vain pieni osa sukupuolenkorjausprosesseja läpikäyneistä. Toisaalta esiintyvyyden arvioita on syytetty sekä yli- että aliarvioinnista. Syyt detransitiopäätöksen takana ovat moninaisia ja ne voivat vaikuttaa yhdessä ja erikseen. Syitä ovat esimerkiksi katumus ja tyytymättömyys, psyykkiseen tai fyysiseen terveyteen liittyvät syyt, muutokset sukupuoli-identiteetissä, sisäistetyn homofobian tai misogynian käsittely ja ulkopuolelta tuleva diskriminaatio. Detransition eri tyyppien ja taustasyiden jaotteluun on esitetty erilaisia luokittelujärjestelmiä. Katsauksen pohjalta nousee esiin selvä tarve jatkotutkimukselle kaikkia tutkimuskysymyksiä koskien. Tämänhetkisen tutkimuksen luotettavuudessa on parantamisen varaa, ja tulevaisuudessa tulisikin huomioida nykyisen kirjallisuuden puutteet. Detransitioitujilla on uniikkeja tarpeita, ja terveydenhuollossa ei ole yhtenäisiä hoitokäytänteitä vastaamaan näihin tarpeisiin. Tarvitaan enemmän tietoa tavoista auttaa ja tukea erilaisten sukupuoli-identiteetin haasteiden kanssa. Tasapaino itsemääräämisoikeuden ja diskriminaation välillä on herkkä ja aiheuttaa haasteita ammattilaisille

Associations of co-occurring psychosocial and lifestyle factors with multisite musculoskeletal pain during late adolescence-A birth cohort study

Background Musculoskeletal (MS) pain is common. It often exists in several sites and is recurrent. Psychosocial difficulties and unhealthy behaviours have been related to multisite MS pain, but no literature has assessed the impact of accumulated psychosocial and lifestyle factors on recurrent multiple MS pain. Methods Our data were gathered from two questionnaires of the well-known Northern Finland Birth Cohort 1986 (NFBC1986), sent to members when they were aged 16 and 18. A total of 1,625 adolescents (712 boys and 913 girls) answered questions on smoking, physical activity, sedentary behaviour, sleeping and emotional and behavioural problems at 16 years and on musculoskeletal pain at 16 and 18 years. Weight and height measurements were taken at a health examination at baseline. A latent class analysis and multinomial regression analysis were conducted. Results We identified four clusters among both sexes. "Externalizing behavior" among both genders (OR 2.98, CI 1.73-5.13 among boys; OR 2.38, CI 1.38-4.11 among girls), "Multiple risk behaviors" among girls (OR 2.73, CI 1.30-5.71) and a "Sedentary" cluster among boys (OR 1.85, CI 1.21-2.82) were associated to recurrent multisite MS pain. "Obese" clusters had no significant associations with recurrent multiple MS pain. Conclusions Adolescents with psychosocial difficulties and/or several adverse health behaviours were at an increased risk of recurrent multisite MS pain, which emphasizes the importance of simultaneously studying multiple rather than single factors. The identification of risk groups may help more accurately target preventive interventions. Significance This study found subgroups of adolescents at risk of recurrent multisite musculoskeletal pain during late adolescence. The accumulation of multiple adverse behaviours is likely to provide new perspectives for understanding the multidimensional nature of multiple MS pains.Peer reviewe

Eveningness intensifies the association between musculoskeletal pain and health-related quality of life : a Northern Finland Birth Cohort Study 1966

People with an evening (E)-type preference (ie, chronotype) experience musculoskeletal (MSK) pain and reduced health-related quality of life (HRQoL) more often than morning (M) types. Musculoskeletal pain is a well-established contributor to reduced HRQoL. This study aimed to evaluate whether eveningness amplifies the association between MSK pain and HRQoL in contrast to morningness. Questionnaire data on MSK pain dimensions (intensity, disability at work, number of pain sites [NPSs], and frequency), chronotype, covariates (sex, sufficiency of sleep duration, mental distress, and presence of coexisting diseases), and HRQoL (measured by 15D) were collected among 46-year-old individuals belonging to the Northern Finland Birth Cohort 1966 (N = 4257). Individuals without any MSK pain were excluded. General linear models were conducted to estimate the associations between chronotypes, MSK pain dimensions, and HRQoL. The interaction terms (chronotype x pain dimension) were tested in the models. There were 13% E-types and 43% M-types in the study sample. Each pain dimension and chronotype were related to HRQoL. In the sex-adjusted chronotype-specific models, the reduction in HRQoL in relation to pain appeared to be stronger among E-types than among M-types in respect to all pain dimensions. After adjustments, this was particularly seen in terms of NPS and pain frequency. Our findings suggest that eveningness intensifies the association between MSK pain and HRQoL, and, thus, they are indicative of E-types being more sensitive than M-types to the consequences of MSK pain. As such, MSK pain treatment and rehabilitation actions to improve HRQoL should be especially targeted at E-types.Peer reviewe

Accumulated unhealthy behaviors and psychosocial problems in adolescence are associated with labor market exclusion in early adulthood - a northern Finland birth cohort 1986 study

BackgroundThe relevance of health-related behaviors to exclusion from the labor market in early adulthood remains poorly studied in relation to the magnitude of the problem. We explored whether adolescents' accumulated unhealthy behaviors and psychosocial problems are associated with later labor market exclusion, and whether multisite musculoskeletal pain (MMSP) impacts these relations.MethodsWe gathered questionnaire data on unhealthy behaviors and psychosocial problems and MMSP among adolescents aged 15 to 16 belonging to the Northern Finland Birth Cohort 1986. The findings were combined with registry data on unemployment, employment and permanent work disability during a five-year follow-up between the ages of 25 and 29 (n=6692). In the statistical modeling we used education, family leave and socioeconomic status of childhood family as potential confounders, as well as latent class and logistic regression analyses.ResultsThe Externalizing behavior cluster associated with over one year of unemployment (RR 1.64, CI 1.25-2.14) and permanent work disability (OR 2.49, CI 1.07-5.78) in the follow-up among the men. The Sedentary cluster also associated with over one year (RR 1.41, CI 1.13-1.75) and under one year of unemployment (RR 1.25, CI 1.02-1.52) and no employment days (RR 1.93, CI 1.26-2.95) among the men. Obese male participants were at risk of over one year of unemployment (RR 1.50, CI 1.08-2.09) and no employment days (RR 1.93, CI 1.07-3.50). Among the women, the Multiple risk behavior cluster related significantly to over one year of unemployment (RR 1.77, CI 1.37-2.28). MMSP had no influence on the associations.ConclusionsUnhealthy behavior patterns and psychosocial problems in adolescence have long-term consequences for exclusion from the labor market in early adulthood, especially among men. Simultaneously supporting psychological well-being and healthy behaviors in adolescence may reduce labor market inclusion difficulties in the early phase of working life.Peer reviewe

Accumulation of lifestyle and psychosocial problems and persistence of adverse lifestyle over two-year follow-up among Finnish adolescents

Peer reviewe

The role of co-occurring insomnia and mental distress in the association between lumbar disc degeneration and low back pain related disability

Background Lumbar disc degeneration (LDD) is associated with low back pain (LBP). Although both insomnia and mental distress appear to influence the pain experience, their role in the association between LDD and LBP is uncertain. Our objective was to investigate the role of co-occurring insomnia and mental distress in the association between LDD and LBP-related disability. Methods A total of 1080 individuals who had experienced LBP during the previous year underwent 1.5-T lumbar magnetic resonance imaging, responded to questionnaires, and participated in a clinical examination at the age of 47. Full data was available for 843 individuals. The presence of LBP and LBP-related disability (numerical rating scale, range 0-10) were assessed using a questionnaire. LDD was assessed by a Pfirrmann-based sum score (range 0-15, higher values indicating higher LDD). The role of insomnia (according to the five-item Athens Insomnia Scale) and mental distress (according to the Hopkins Symptom Check List-25) in the association between the LDD sum score and LBPrelated disability was analyzed using linear regression with adjustments for sex, smoking, body mass index, education, leisure-time physical activity, occupational physical exposure, Modic changes, and disc herniations. Results A positive association between LDD and LBP-related disability was observed among those with absence of both mental distress and insomnia (adjusted B = 0.132, 95% CI = 0.028-0.236, p = 0.013), and among those with either isolated mental distress (B = 0.345 CI = 0.039-0.650, p = 0.028) or isolated insomnia (B = 0.207, CI = 0.040-0.373, p = 0.015). However, among individuals with co-occurring insomnia and mental distress, the association was not significant (B = -0.093, CI = -0.346-0.161, p = 0.470). Conclusions LDD does not associate with LBP-related disability when insomnia and mental distress co-occur. This finding may be useful when planning treatment and rehabilitation that aim to reduce disability among individuals with LDD and LBP. Future prospective research is warranted.publishedVersionPeer reviewe

Maankäytön vaikutukset metsäpuuston hiilivarastoon – Case: Uusimaan uudisrakentamisskenaario vuosille 2016-2050

Climate change mitigation requires extensive measures that aim to prevent greenhouse gas emission from entering the atmosphere. The role of forests is significant as, for example, in EU they sequester 10 % of annual carbon dioxide (CO2) emissions and in Finland the corresponding share is 30-60 %. In Finland, efforts are being made to retain and increase the amount of carbon sinks. However, the effective implementation of the targets is hindered by forestry practices and population growth induced land use. This thesis aimed to study how the predicted new residential construction affects the aboveground carbon (AGC) storage of forest trees in the Uusimaa region in 2030 and 2050. Furthermore, the suitability of different types of regression was assessed. This study was conducted as qualitative research which utilizes regression analyses and computational approaches. To provide theoretical background for the study, a literature review was conducted. The review covered relevant topics, such as the global carbon cycle, carbon sequestration in forests and forest policy framework. In addition, previous research regarding urbanization induced changes in forest carbon stocks were reviewed. The forest growth forecast for years 2030 and 2050 was tested with linear (LM), generalized linear (GLM) and generalized additive models (GAM) with linear model producing the best results. The losses in forest biomass were assessed using two scenarios with one assuming the number of storeys for apartment buildings at 5 and the other at 8. In 2030, the AGC storage diminished from 47 to 45 tonnes/ha in both scenarios corresponding to 4.9 % (5 storeys) and 4.5 % (8 storeys) losses. In 2050, the AGC storage dimished from 45 to 38 tonnes/ha in 5-storeys-scenario and to 39 tonnes/ha in 8-storeys-scenario. These losses correspond to 14.6 % and 12.8 % losses, respectively. The total loss of AGC storage between 2030 and 2050 is around 8.5-9.6 % compared to the Status Quo. While this loss corresponds to 0.1 % of the AGC storage in the whole Uusimaa region, it is important to prioritize the preservation of forests to meet the ambitious carbon sink targets concerning land use sector. This becomes even more crucial when considering a similar analysis on a national scale.Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii valtioilta mittavia toimia, jotta ilmakehää lämmittävien haitallisten kasvuhuonekaasupäästöjen vapautumista voidaan vähentää. Metsien hiilensidonnalla on hillinnässä merkittävä rooli, sillä esimerkiksi EU:ssa metsät sitovat vuosittain 10 % ja Suomessa 30–60 % vuotuisista hiilidioksidipäästöistä (CO2). Suomessa hiilinielujen määrää pyritään lisäämään, mutta hiilinielutavoitteiden tehokasta toteutumista estää metsäteollisuuden hakkuut sekä väestönkasvusta johtuva maankäytön lisääntyminen. Tässä työssä tutkittiin, miten Uudenmaan ennustettu uudisrakentaminen vaikuttaa alueen metsien puuston hiilivarastoihin vuosina 2030 ja 2050. Lisäksi arvioitiin erilaisten regressiomallien toimivuutta metsänkasvun ennustamisessa. Työ toteutettiin kvantitaviisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin regressioanalyysia ja muita laskennallisia menetelmiä. Työtä taustoitettiin kirjallisuuskatsauksella, jossa perehdyttiin globaaliin hiilenkiertoon, metsien puuston ja maaperän hiilensidontaan sekä metsien käyttöä koskevaan poliittiseen ohjaukseen. Lisäksi kartoitettiin aiempaa tutkimusta väestönkasvun vaikutuksista metsien hiilivarastoihin. Metsien kasvua vuosille 2030 ja 2050 ennustettiin lineaarisilla (LM), yleistetyillä lineaarisilla (GLM) sekä yleistetyillä additiivisilla malleilla (GAM), joista parhaaksi osoittautui lineaarinen malli. Metsäpuuston hiilivaraston menetystä tutkittiin kahdella skenaariolla, joista toisessa kerrotalojen kerrosluvuksi valittiin 5 ja toisessa 8. Vuonna 2030 metsäpuuston hiilivarasto väheni peruskehitykseen verrattuna 47 tonnista 45 tonniin hehtaaria kohden kummassakin kerroslukuskenaariossa. Tämä vastaa 4,5 % (kerrosluku 5) ja 4,9 % (kerrosluku 8) menetyksiä. Vuonna 2050 metsäpuuston hiilivarasto pieneni 45 tonnista 38 tonniin hehtaaria kohden, kun kerrosluvuksi valittiin 5 ja 39 tonniin hehtaaria kohden kerrosluvuksi valittiin 8. Nämä vähennykset vastaavat 14,6 % ja 12,8 % menetyksiä vastaavasti. Vuosien 2030 ja 2050 yhteenlaskettu hiilivarastojen menetys vastaa 8.5–9.6 % osuutta perusskenaariosta. Vaikka Uudenmaan tasolla menetykset vastaavat vain noin 0.1 % osuutta koko alueen puuston hiilivarastoista, maankäyttösektorille asetettujen tiukkojen hiilinielutavoitteiden kannalta metsäpuuston säilyttäminen on tärkeää etenkin, jos vastaavanlaista tarkastelua hyödynnetään kansallisella tasolla