Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen kansallinen seuranta ja arviointi : Kevät 2021

THL vastaa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen kan-sallisesta seurannasta ja arvioinnista. Ohjelma toteutetaan vuosina 2020 2023. Ohjelmassa on mu-kana 23 alueellista hankekokonaisuutta. THL:n toteuttama seuranta ja arviointi on ns. kehittävää ar-viointia, jonka tarkoituksena on tukea alueilla tehtävää kehittämistoimintaa hyötytavoitteiden suun-taisesti. Arviointi on osa THL:n antamaa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman toimeen-panon tukea, ja tukitoimia suunnataan arviointitulosten perusteella. Kevään 2021 seuranta ja arviointi toteutettiin kokoamalla kansalliset mittaritiedot THL:n tilastotieto-kannoista ja toteuttamalla oma-arviointi ohjelman hankkeiden toimesta koskien kevään 2021 kehit-tämistilannetta alueilla. Kevään 2021 arvioinnin tulokset raportoidaan erikseen kultakin hankealu-eelta sekä koko maan tasolla

Heme oxygenase-1 repeat polymorphism in septic acute kidney injury

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome that frequently affects the critically ill. Recently, an increased number of dinucleotide repeats in the HMOX1 gene were reported to associate with development of AKI in cardiac surgery. We aimed to test the replicability of this finding in a Finnish cohort of critically ill septic patients. This multicenter study was part of the national FINNAKI study. We genotyped 300 patients with severe AKI (KDIGO 2 or 3) and 353 controls without AKI (KDIGO 0) for the guanine-thymine (GTn) repeat in the promoter region of the HMOX1 gene. The allele calling was based on the number of repeats, the cut off being 27 repeats in the S-L (short to long) classification, and 27 and 34 repeats for the S-M-L2 (short to medium to very long) classification. The plasma concentrations of heme oxygenase-1 (HO-1) enzyme were measured on admission. The allele distribution in our patients was similar to that published previously, with peaks at 23 and 30 repeats. The S-allele increases AKI risk. An adjusted OR was 1.30 for each S-allele in an additive genetic model (95% CI 1.01-1.66; p = 0.041). Alleles with a repeat number greater than 34 were significantly associated with lower HO-1 concentration (p<0.001). In septic patients, we report an association between a short repeat in HMOX1 and AKI risk

Mielenterveyskuntoutujien terveellisen ruokailun tukeminen : Koulutus Jyväskylän Seudun Tukikodit Oy:n henkilökunnalle

Opinnäytetyön tavoitteena oli järjestää henkilökunnan koulutuspäivä terveellisen ruokailun tukemisesta mielenterveyskuntoutujien asumisyksikössä. Työn toimeksiantajana toimi Jyväskylän Seudun Tukikodit Oy, ja heidän Niittykoti-niminen yksik-könsä. Tarve koulutukselle nousi toimeksiantajalta, ja toiveena oli saada konkreettisia ja yksinkertaisia keinoja ruokailun tukemiseen. Työn tarkoitus oli parantaa yksikön asukkaiden syömistottumuksia. Yksikössä esiin nousseita ongelmia olivat muun muassa motivoituminen terveellisiin elämäntapoihin, epäterveelliset välipalat sekä terveellisen ruoan hahmottamisen haasteet. Keinojen valitsemisen pohjana käytettiin psykoedukaation ajatusmallia ja toimintaterapian Person-Environment-Occupation-mallia. Koulutus kesti noin kaksi tuntia, ja siihen sisältyi alun teoriaosuuden jälkeen myös toiminnallisia harjoituksia. Osallistujia oli yhteensä 18 ja heidät jaettiin kolmeen ryhmään, joissa he pääsivät kokeilemaan itse muutamaa koulutukseen valittua keinoa. Koulutuksen onnistumista arvioitiin kerätyn palautteen perusteella. Valtaosa vastanneista (94 %) oli sitä mieltä, että sai koulutuksesta uusia ideoita ruokailun tukemiseen. Saman verran vastaajia koki hyötyneensä koulutukseen osallistumisesta. 59 % oli täysin samaa mieltä siitä, että keinot olivat käyttökelpoisia, ja 41 % oli osittain samaa mieltä. Palautteiden perusteella voidaan todeta, että koulutus oli osallistujille tarpeellinen ja valitut keinot riittävän konkreettisia ja käyttökelpoisia.The goal of the thesis was to organise a seminar about supporting healthy eating of mental health clients in supported housing. The thesis was assigned by the Jyväskylän Seudun Tukikodit Oy and their housing unit Niittykoti. The need for the seminar came from the assignor, and they hoped for simple and concrete tools for supporting healthy eating. The purpose of the thesis was to improve the eating habits of the clients in the unit. The problems encountered in the unit were a lack of motivation for a healthy lifestyle, unhealthy snacks and challenges in perceiving healthy food. The basis of selecting the tools was the psychoeducational approach and the Person – Environment - Occupation Model. The seminar took two hours and it included a theory part and functional workshops. There were 18 participants who were divided into three groups in which they were able to test some of the tools. Written feedback was collected in order to evaluate the success of the seminar. Most of the participants (94%) thought that they had learned new ideas to support healthy eating. The same number of the respondents said that they had benefitted from the seminar. 59 % agreed entirely that the tools were usable, and 41 % partially agreed with this. Based on the feedback, it can be said that the seminar was necessary and that the tools were sufficiently concrete and usable

"Tarpeen mukaan, milloin vain" : Toiminta suoriutumisen parantamiseksi yhdyskuntapalvelun työvälineenä

Tutkimuksessa tarkastellaan toimintaa suoriutumisen parantamiseksi yhdyskuntapalvelurangaistusten täytäntöönpanon yhtenä työvälineenä toimintaa työssään toteuttavien rikosseuraamustyöntekijöiden näkökulmasta. Työn teoreettinen viitekehys kytkeytyy rikosseuraamusalan lainsäädäntöön ja rikoksentekijän kuntouttamiseen. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi tämän hetken tilanne toiminta suoriutumisen parantamiseksi -tuntien käytöstä, jotta toiminta voisi yhdenmukaistua ja lisääntyä hyväksi havaittujen käytäntöjen osalta. Tutkimuksen tulosten perusteella nostetaan esiin palautetta ja kehittämisehdotuksia yhdyskuntapalvelun toiminta suoriutumisen parantamiseksi –tuntien suhteen. Tutkimukseen osallistui 12 rikosseuraamustyöntekijää Länsi-Suomen, Etelä-Suomen ja Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueilta. Tutkimusmetodina on käytetty sähköistä kyselyä. Vastaukset analysoitiin laadullisin menetelmin. Työskentelytavoista kerrottaessa on erotettavissa yhdyskuntapalvelun eri vaiheissa eri tavoin käytetyt toiminta suoriutumisen parantamiseksi -tunnit ja neljä erilaista menettelytapatyyppiä, joita kaikkia rikosseuraamustyöntekijät käyttivät joustavasti tilanteen mukaan. Tyypit ovat vaikuttavuus- ja vuorovaikutustyyppi, ratkaisukeskeinen tyyppi, arvioiva ja suunnitteleva tyyppi sekä verkostoituva tyyppi. Vaikuttavuus- ja vuorovaikutustyypissä keskeisiä ovat elämänhallinnan ja uusimisriskin teemat. Ratkaisukeskeinen tyyppi painottuu erilaisiin muutoksiin reagoivana tapana käyttää toiminta suoriutumisen parantamiseksi -tunteja. Arvioiva ja suunnitteleva tyyppi keskittyy nimensä mukaisesti arvioivaan työotteeseen ja suunnitelmallisuuteen. Verkostoituva tyyppi rakentuu yhteiskuntaan integroitumisen pohjalle. Tutkimuksemme perusteella toiminta suoriutumisen parantamiseksi koettiin tärkeänä ja tarkoituksenmukaisena. Sen kehittämisen ja käytön uskottiin parantavan asiakkaan edellytyksiä suoriutua yhdyskuntapalvelusta. Kehitysehdotukset koskivat verkostojen käytön ja moniammatillisen yhteistyön, työvälineiden, toiminnan ja keskustelun lisäämistä. Lisäksi esiin nousi toive tuntien uudelleen nimeämistä ja vapauden säilyttämisestä tuntien sisältöjen suhteen.The purpose of this thesis was to study activities for better performance-hours as a tool for community service from Criminal Sanction Agency officers’ point of view. The theoretical frame of reference is connected with legislation of Correctional Services and offenders’ rehabilitation. The aim of the thesis was to show the current situation in a use of action for better performance-hours to increase conformity and use of the hours in the part of proven practice. The respondents stated that it is important to bring out the feed-back and development proposals in relation to community services action for better performance. The data were collected from 12 Criminal Sanction Agency officers around the country, Western Finland, Southern Finland and Eastern and Northern Finland Criminal Sanctions Region. The data were collected by sending an electronic questionnaire. The data were analyzed using qualitative methods. Reporting of the working methods there is possible to distinguish different ways of use for action for better performance-hours and different phases and four different procedural types which every one of Criminal Sanction Agency officers used flexibly according to the situation. The types are effectiveness and interaction type, solution-oriented type, evaluative and planning type and networked type. Themes of life management and risk of crime recurrence are central in the effectiveness and interaction type. Solution-oriented type focus on responding to changes in habit to use action for better performance-hours. Evaluative and planning type focus on evaluating approach and methodicalness. Networked type is based on integration towards society. The findings indicate that the action for better performance was experienced as important and appropriate. Developing and use the action for better performance was believed to improve the clients’ prerequisite to performance from community services. Development proposals concerned propagation of use of the networks, multi-professional co-operation, working tools, action and conversation. A wish to rename the action for better performance and maintain the freedom of the contents also emerged