Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2017 : Tilanne ja kehityksen suunta

Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat maassamme kattavasti käytössä. Kansalaisille suunnatut palvelut ovat yleistyneet ja potilaat voivat tuottaa omaa terveystietoaan ammattilaisten käyttöön. Alueellisesti tietojärjestelmien kypsyystasoissa on eroja. Tämä raportti kuvaa tieto- ja viestintäteknologian käyttöä Suomen terveydenhuollossa vaiheessa, jossa Kanta-palvelujen sähköinen resepti oli otettu käyttöön koko terveydenhuollossa ja Potilastiedon arkisto oli käytössä julkisessa terveydenhuollossa ja käyttöönottovaiheessa yksityisellä sektorilla. Sairaanhoitopiireissä, terveyskeskuksissa ja yksityisten terveyspalvelujen tuottajien toiminnassa tapahtuneita muutoksia verrataan aikaisempiin selvityksiin alkaen vuodesta 2003. Tuloksia tarkastellaan myös Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategian valossa ja tuloksilla on mielenkiintoa valmisteilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutusten ennakoinnissa. Selvitys on tehty sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä Oulun yliopiston FinnTelemedicumin ja THL:n yhteishankkeena. Raportista on hyötyä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja tietojärjestelmien kehittäjille ja digitalisaation parissa työskenteleville

Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa

Ympäristöaltisteiden tautikuormaa arvioitiin osana Sosiaali- ja terveysministeriön SETURI-hanketta. Mukaan valikoitui noin kaksikymmentä altistetekijää joiden kansanterveysvaikutukset arvioitiin käyttäen annos-vastesuhteita tai rekisteritietoja. Merkittävimmiksi ympäristötekijöiksi väestön terveyden kannalta nousivat ulkoilman pienhiukkaset, auringon UV-säteily, ympäristömelu, sisäilman radon, altistuminen tupakansavulle ja kotien kosteusvauriot, joihin kaikkiin liittyy kymmeniä tai satoja kuolemantapauksia, vakavia sairastapauksia, tai huomattava määrä muita sairastapauksia tai häiritsevyydestä kärsiviä. Erot verrattuna lievempiin ympäristötekijöihin ovat huomattavia. Terveysvaikutusten arvioinnin tarkoituksena on tuottaa päättäjien käyttöön kvantitatiivista tietoa terveyden suojelun toimenpiteiden kohdentamiseksi. Terveyshaittojen kvantifiointi parantaa myös julkisessa keskustelussa ymmärrystä erilaisiin riskitekijöihin liittyvistä epävarmuuksista ja haittojen suuruusluokista. Tulokset sisältävät joukon epävarmuuksia niin altistustasojen kuin annosvasteidenkin osalta jotka kuvataan tarkemmin kunkin altisteen kohdalla. Menetelmät kuvataan yleisellä tasolla tässä samassa lehdessä julkaistussa erillisessä artikkelissa sekä yksityiskohtaisemmin kunkin altisteen kohdalla

The association between the use of antihypertensive and cholesterol medication and dietary habits among older people in Päijät-Häme

Verenpainetta ja kolesterolia alentavien lääkkeiden käyttö yleistyy väestön lisääntyvän lihomisen vuoksi. Rationaalinen lääkehoito on keskeinen hoitokeino etenkin perinnöllisen alttiuden sydän- ja verisuonitauteihin omaavilla henkilöillä. Lääkehoidon lisäksi on tärkeää huomioida elintapamuutoksen rooli ruokavalion, liikunnan, tupakoinnin ja alkoholin käytön osalta, koska kohonneet verenpaine- ja kolesteroliarvot johtuvat ensisijaisesti epäterveellisistä elintavoista. Aikaisemman tutkimuksen perusteella lääkkeitä käyttävät eivät muuta elintapojaan terveellisemmiksi ja heidän vyötärönympäryksensä on suurempi verrattuna lääkkeitä käyttämättömiin. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien ruokatottumuksia ja muita elämäntyylejä. Verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien ruokavalintoja on tutkittu kansainvälisesti jonkin verran, mutta suomalaisten näitä lääkkeitä käyttävien ruokavalinnoista ei ole kovinkaan paljon tutkimustietoa saatavilla. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää ruoankäytön eroavaisuuksia verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävillä ja niitä käyttämättömillä 62-86 vuotiailla päijäthämäläisillä vuonna 2012 ja vastata kysymyksiin: Millaiset ruokatottumukset verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävillä on verrattuna niitä käyttämättömiin? Onko verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käytöllä yhteys ruokatottumuksiin ikääntyvillä päijäthämäläisillä? Onko verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käytöllä yhteyttä ruokavalion terveellisyyteen? Tutkielman tulokset antavat lisää tietoa verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien ruokatottumuksista ja elintavoista. Tarpeeksi kattavan tutkimuksen ja vahvan tutkimusnäytön avulla voidaan luoda suosituksia ja ohjata lääkkeitä käyttäviä parempiin valintoihin, niin yksilöllisellä kuin yhteiskunnallisella tasolla. Tietoa voidaan mahdollisesti jatkossa hyödyntää kun suunnitellaan elintapaneuvontaa lääkityksen aloitusta suunniteltaessa, sen aloituksen yhteydessä ja säännöllisesti lääkkeiden käytön aikana. Pro gradun tutkimusväestönä oli päijäthämäläinen väestökohortti, joka muodostui kolmesta ikäluokasta (tutkimuksen alkaessa iältään 52–56, 62–66, ja 72–76 vuotta (n=2 815) Tutkimushenkilöt täyttivät elintapoja ja terveydentilaa koskevia kyselyitä. Tutkielmassa hyödynnettiin Ikihyvä -Päijät-Häme 2012- tutkimuksen aineiston ruokafrekvenssikyselyn ja lääkkeidenkäyttö kysymysten vastauksia. Otos oli (n=969), joista naisten osuus oli 54% ja miesten 46%. Verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien ja käyttämättömien ravitsemuksen tarkastelun työkaluksi muodostettiin ravitsemussuositusten mukainen terveellisen ruokavalion pisteytys. Pisteytys mittaa ainoastaan ruokavalion kokonaisuutta, joten tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi siihen valittujen elintarvikeryhmien käyttöä yksi kerrallaan. Ruokatottumusten lisäksi tarkastelussa olivat muista elintavoista liikunta, tupakointi ja alkoholin käyttö. Aineistoa tutkittiin Khiin neliötestillä ja varianssianalyysillä, joissa tutkittiin lääkkeenkäyttöryhmien eroja ruokatottumuksissa. Tämän tutkimuksen perusteella ei voida todeta, että verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käyttö tai toisaalta käyttämättömyys olisi yhteydessä suositusten mukaisiin ruokatottumuksiin. Tilastollisesti merkitseviä eroja ruokatottumuksissa ei ollut lääkkeenkäyttöryhmien välillä. Terveellisen ravitsemuksen ja elämäntyylin avulla on mahdollista vaikuttaa ikääntyvien sydän- ja verisuonitautiriskiin. Sekä lääkitystä, että elämäntapainterventioita tarvitaan ikääntyvillä kohonneen verenpaineen ja veren kolesterolitason alentamiseks

Koulutusideasta lukujärjestykseen : Kainuun ammattiopiston hyvinvointialan työsuunnitteluprosessi

Tämä työ on tehty Kainuun ammattiopiston hyvinvointialalle. Tämän toiminnal-lisen opinnäytetyön aiheena on Kainuun ammattiopiston hyvinvointialan suunnitteluprosessin kehittäminen. Työn tavoitteena oli luoda uusi malli suun-nitteluprosessiin. Opinnäytetyö sisältää osion, jossa esitellään prosessijohtamis-ta ja Lean-menetelmää. Työssä käsitellään myös hyvinvointialan suunnittelu-prosessin nykytilaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata suunnitteluprosessin nykytila ja luoda uu-si toimintamalli. Tiedonkeruumenetelminä käytetiin haastattelua, havainnointia, A3-menetelmää ja kyselyä. Uusi suunnitelma tehtiin Lean A3 –työkalua käyttä-en ja mallinnettiin Visio-ohjelmaa käyttäen. Opinnäytetyön tuloksena syntyi uusi toimintatapa Kainuun ammattiopiston hy-vinvointialan suunnitteluprosessin etenemiseksi ja sen kuvaaminen uimarata-mallilla. Keskeisenä asiana uudessa mallissa on työn jakaminen useammalle tekijälle ja opettajien oman suunnittelun lisääminen

PIKKUISEN PAREMPI ALKU : opas alle kolmivuotiaitten lasten päivähoidon aloitukseen

Haverinen, Päivi. Pikkuisen parempi alku - opas alle kolmivuotiaitten lasten päivähoidon aloitukseen. Helsinki, syksy 2015, 59 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK)+ lastentarhanopettajan virkakelpoisuus. Alle kolmivuotiaan lapsen aloittaessa päivähoidon koko perheen elämä muuttuu. Se miten aloitus sujuu ja miten lapsi ja perhe kokevat tulleensa kohdatuksi vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja vanhempien kokemaan päivähoidon laatuun jatkossakin. Toimivat aloituskäytännöt ovat siten osa laadukasta varhaiskasvatusta. Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutuminen päivähoidon arjessa vaatii tuekseen yhteisistä sopimuksista kertovia kirjallisia dokumentteja, jollainen Pikkuisen parempi alku-opaskin on. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda selkeä, helppokäyttöinen ja helposti päivitettävä opas alle kolmivuotiaitten lasten päivähoidon aloitusprosessista espoolaisen Lehtikasken päiväkodin käyttöön. Opasta käyttämällä päiväkodin kasvattaja saa nopeasti ja luotettavasti käsityksen siitä, miten alle kolmivuotiaan lapsen päivähoidon aloitusprosessi Lehtikasken päiväkodissa etenee ja mitä tekijöitä sitä suunniteltaessa ja toteutettaessa kannattaa ottaa huomioon. Opinnäytetyö oli kehittämispainotteinen produktio. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu alle kolmivuotiaan psykososiaalisesta kehityksestä, tempe-ramenttiteoriasta, kiintymyssuhdeteoriasta ja päivähoidon laatutekijöistä. Opinnäytetyötä tehdessä tutustuttiin kahteen samaa aihepiiriä koskevaan hankkeeseen ja niiden vaikuttavuutta mittaaviin tutkimuksiin. Opinnäytetyötä varten haastateltiin sekä Lehtikasken päiväkodin johtajaa, että kahta alle kolmivuotiaitten lasten parissa työskentelevää kasvattajaa. Pikkuisen parempi alku-opas pohjautuu Lehtikasken päiväkodin käytäntöihin, jotka taas perustuvat Espoon kaupungin ohjeisiin alle kolmivuotiaitten lasten päivähoidon aloituksen järjestämisestä, sekä tähän liittyvästä tutustumiskäynnistä hoidon aloittavan lapsen kotiin. Opinnäytetyöhön kuuluva opas tehtiin tiiviissä yhteistyössä Lehtikasken päiväkodin kanssa. Siitä kerättiin palautetta Lehtikasken päiväkodin työntekijöiltä sen tekemisen eri vaiheissa ja sitä muokattiin saadun palautteen perusteella. Valmis opas koettiin päiväkodissa selkeäksi ja helpoksi käyttää. Oppaan kieli-asu ja ulkonäkö olivat saadun palautteen perusteella soveltuvia tarkoitukseensa. Oppaan koettiin helpottavan henkilökunnan työtä aloitusprosessin lapsikohtaisessa suunnittelussa, työn toteutuksessa ja sen arvioinnissa. Valmis opas tulee Lehtikasken päiväkodin käyttöön ja sitä on mahdollista päivittää jatkossa tarpeen vaatiessa. Yhteisenä dokumenttina se selkeyttää sekä kasvatta-jien omaa työtä, että lasten ja vanhempien arkea päivähoidon asiakkaina Asiasanat: varhaiskasvatus, päivähoidon aloitus, lapsen psykososiaalinen kehitys, kasvatuskumppanuus, omahoitajuus, produktioABSTRACT Haverinen, Päivi. A little bit better beginning - A guide to the initiation of daycare of under three-year-old children. 59 p. 3 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2015. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme of Social Services. Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services + early childhood teacher qualification. Starting daycare can be a big and difficult change for children under three years old and for the whole family. The child has to adapt to being separated from parents and to learn how to be a member of a big group. The parents should think about how these changes affect the child and should divide their time with work and family life. The purpose of this thesis was to create a guide to how under three-year-old children start daycare in Lehtikaski kindergarten located in Espoo, Finland. The thesis is a development project. The starting point was the lack of a written plan on ways to help a child to adjust to daycare. The aim was to create a starting plan for under three-year-old children. The plan should also be easy to update and use. The development, temperament and the attachment of under three-year-old children and the quality of their day care was familiarized by literature. Furthermore, two early childhood workers and a daycare manager of Lehtikaski were interviewed. That material was used as the basis for the guide. The guide was carried out in co-operation with the management and staff of the Lehtikaski kindergarten. The feedback on the completed guide was collected from the management and staff of the Lehtikaski kindergarten. The feedback was positive. One improvement was made according to the feedback. Keywords: early childhood education, daycare of under three-year-old childre

MAATALOUSYRITYKSEN SUKUPOLVENVAIHDOS

Maatalousyrittäjät, kuten muutkin yrittäjät alkaessaan saavuttaa eläkeikää, joutuvat suurten kysymysten eteen miettiessään yrityksiensä kohtaloa. Jokainen yritys on erilainen, joten suunnittelu ja ratkaisut täytyy tehdä yrityksen lähtökohdista. Jokainen yrittäjä toivoo elämäntyönsä jatkuvan ja sen mahdollistaa sopivan jatkajan löytyminen lähisuvusta tai suvun ulkopuolelta. Tällöin sukupolvenvaihdoksen suunnittelu voidaan aloittaa. Ellei jatkajaa löydy, täytyy yrittäjän joko myydä tai lopettaa yrityksensä toiminta. Sukupolvenvaihdos ei ole yksinkertainen prosessi. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sukupolvenvaihdokseen liittyviä laajoja asiakokonaisuuksia ja niihin liittyviä ongelmia aiheeseen liittyvän kirjallisuuden avulla. Työssä sukupolvenvaihdoksen ajateltiin tapahtuvan luovuttajien elinaikana. Teoriaosuudessa otettiin selvää vaihdokseen valmistautumisesta. Käytiin läpi luovutustapoja ja kauppahinnan muodostamista, joista verotus on riippuvainen. Verotusosiossa tutkittiin millaisia veroseuraamuksia yrittäjä kohtaa ja millaisia mahdollisia verohuojennuksia voi saada. Rahoitus on tärkeässä roolissa sukupolvenvaihdostilanteissa, sillä jatkajan ja luopujien on mahdollista saada tietyin ehdoin rahallista tukea. Rahoitusosiossa selvitettiin millaisia tukia yrittäjät voivat saada ja mitkä ovat niiden ehdot. Tutkimusosuudessa tehtiin laskelmia esimerkkitilan avulla. Esimerkkitilalle määritettiin käypä arvo eli todennäköinen kauppahinta. Tämän perusteella laskettiin vastikkeellisen ja osittain vastikkeellisen luovutuksen veroseuraamuksia. Tutkimuksesta selviää, että kauppahintaa ja luovutustapaa tulisi miettiä tarkasti ennen vaihdosta, jotta voidaan välttää ylisuuret veroseuraamukset. Tutkimuksesta selviää myös millaisia verohuojennuksia jatkaja ja luopujat voivat saada ja miten ne toteutuvat. Esimerkkilaskelmat on tehty yksinkertaisiksi muokattaviksi esimerkeiksi, joiden avulla halukkaat tilanpitäjät voivat tarkastella omia veroseuraamuksiaan. Opinnäytetyössä ei käsitellä sukupolvenvaihdosta, joka tapahtuu perinnönjakona. Aihetta voisi tulevaisuudessa tutkia myös tästä näkökulmasta.The purpose of this study was to produce information on the change of generation in farms and problems in it. This study consists of literature on the subject and sample calculations. The theory part concentrates on how to get prepared for the change of generation and what the farm sales price consists of. Also, the theory part investigates the forms of generation transfers and their financing. Taxation is usually the most difficult part in the change of generations, so this subject is handled in more detail. The research part investigates the taxation of generation transfer more accurately with an example farm where the farm was valued at its current price. After this the taxation consequences of different forms of generation transfers were calculated. On the basis of the written part it can be noticed that the change of generation needs plenty of planning time, usually several years. Also planning must be done from the farm’s point of view. The calculation results of the example farm indicated that in that particular case the change of generation is profitable at the price of over 50 percent of the current value. There is no large taxation consequences when this price is applied

Materiaalin tuottaminen 4.-6.-luokkalaisten lasten vanhempien vanhempainkouluun

Urakeskeisyyden korostuessa perheet viettävät entistä vähemmän aikaa yhdessä ja vanhemmilla ei ole välttämättä tietoa siitä, kuinka lapset viettävät vapaa-aikaansa. Koululaisten vanhemmat eivät aina tunne toisiaan eivätkä näin ollen voi jakaa kokemuksiaan vanhemmuudesta ja yhteisistä toimintamalleista. Eräiden kajaanilaisten alakoulujen henkilökunta on huomannut tarpeen vanhemmuutta tukevan toiminnan alkuun saattamiselle, jonka avulla voitaisiin edistää lasten ja perheiden hyvinvointia. Kainuulainen vanhempainkoulu -malli on osa Perhekeskukset Kainuuseen -hanketta, joka on osa valtakunnallista Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) ja Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Perhe - hanketta. Kainuulainen vanhempainkoulu –malli jakautuu neljään asteeseen. Opinnäytetyönä suunnittelimme ja tuotimme materiaalia vanhempainkoulun kolmanteen asteeseen, joka on suunnattu alakouluikäisten lasten vanhemmille. Materiaalin aihealueet pohjautuvat 10–12 -vuotiaiden lasten psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun ja kehitykseen. Yhteistyökumppaneinamme olivat Kajaanin Nakertajan ja Pietari Brahen koulujen henkilökunta sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kouluttamat vertaisohjaajat, jotka toteuttivat vanhempainkouluja. Opinnäytetyömme tavoitteena oli suunnitella ja tuottaa materiaalia vertaisohjaajan hyödynnettäväksi 10–12 - vuotiaiden lasten vanhempien vanhempainkoulussa. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tukea materiaalin tuottamisella vertaisohjaajaa 10–12 -vuotiaiden lasten vanhempien vanhempainkoulun toteuttamisessa. Opinnäytetyömme tutkimustehtävät olivat: 1. Miten vertaisohjaaja voi tukea 10–12 -vuotiaiden lasten vanhempia vanhempainkoulussa? 2. Millainen materiaali tukee vertaisohjaajaa vanhempainkoulun toteuttamisessa? Opinnäytetyönä suunnittelemaamme ja tuottamaamme materiaalia käytettiin Kajaanin Nakertajan ja Pietari Brahen kouluilla järjestettävissä vanhempainkouluissa keväällä 2008. Materiaali koostuu teoriapohjasta ja PowerPoint -esityksistä. Arvioimme materiaalia koko tuotteistamisprosessin ajan ja teimme tarvittaessa siihen muutoksia. Yhteistyökumppaneilta saamamme palaute materiaalista on ollut positiivista. Vanhemmilta saimme positiivista palautetta vanhempainkoulusta kokonaisuudessaan. Osallistujia vanhempainkouluissa oli odotettua vähemmän, mikä oli harmillista. Tuottamaamme materiaalia voidaan hyödyntää jatkossakin vastaavanlaisessa toiminnassa. Mikäli vanhempainkoulujen toteuttamista jatketaan, voidaan materiaalia tuottaa lisää esimerkiksi opinnäytetyönä.Because career concentricity is becoming more obvious, families spend less time together than earlier, and parents have not the necessary knowledge about how their children spend their free time. Schoolchildren’s parents do not always know each other, and therefore, they can not share their experiences about parenthood and common action models. Some staff at Kajaani primary schools have noticed a need to start parenthood-supporting activities, which could help to promote children’s and families’ well-being. The Kainuu Parents School model is a part of the Family Centres to Kainuu project, which is a part of a nationwide family project of the National Research and Development Centre for Welfare and Health (Stakes). The Kainuu Parents School model is divided into four levels. The purpose of this thesis was to plan and produce material for the third level of the parents school, which is directed to primary school children’s parents. The subjects of the material are based on 10-12-year-old children’s psychological and social growth and development. The co-operation partners were the staff and parent school peer counsellors at Nakertaja school and Pietari Brahe school in Kajaani, who work in the parents schools. The aim of this thesis was to plan and produce material for peer counsellor to be used in the parents school 10-12-year-old children’s parents. The purpose of this thesis was to support peer counsellors in implementing the activities to the 10-12- year-old children’s parents at parents schools. The research tasks were as follows: 1. How peer counsellor can support 10- 12-year-old children’s parents in parents school? 2. What kind of material supports peer counsellors in implementing the activities of the parents schools? The material, which was planned and produced as a part of this thesis, will be used in parents schools during the spring 2008. The target schools are Nakertaja school and Pietari Brahe school in Kajaani. The material consists of a theoretical ground and PowerPoint presentations. The material was assessed during the whole production process, and changes will be made if necessary. Feedback was also collected from co-operation partners, and the parents’ opinion was that the parents school itself was a positive idea and co-operation partners like peer counsellors underlined that the content of the material was excellent. However, the parents schools had fewer participants than expected, which was a shame. The material produced in this thesis can be used in corresponding projects. If the activities of parents schools are continued, further material can be produced through another thesis