Suomen pandemiapolitiikka näköalana ilmastokriisipolitiikkaan

Peer reviewe

Innovations in weather services as a crucial building block for climate change adaptation in road transport

The road transport sector is facing rising uncertainties in planning and operations due to climate change induced changes in weather variability and extreme events. However, because of the high level of uncertainty related to the future climate, adaptation measures should be robust so as to retain the option value of the portfolio of measures. As an example of such a measure, this paper evaluates how foreseen innovations in weather services could reduce weather sensitivity and, consequently reduce the negative effects of climate change in the sector. The study is based on a theoretical framework on climate change adaptation and valuation of weather and climate services using the Weather Service Chain Analysis. We apply these frameworks to the road transport sector with a special emphasis on drivers’ decision making before and during a trip. We show that improved weather information, including more accurate weather forecasts, new applications and information dissemination channels can decrease the vulnerability of the mode to projected shifts in extreme weather patterns due to climate change

Socio-economic scenarios for the Eurasian arctic by 2040

Paremmat sää- ja meripalvelut voivat vaikuttaa Arktisen alueen turvalliseen kehitykseen joko kysyntävetoisesti (toiminnan kasvu lisää aiempaa parempien sää- ja meripalvelujen kysyntää) tai tarjontavetoisesti (parantuneet sää- ja meripapalvelut lisäävät toimintaa). Tulevaisuuden sää- ja meripalveluiden kysynnän taustalla olevan prosessin ymmärtäminen ja palveluiden tuottamien hyötyjen analysointi tarvitsevat tuekseen ymmärryksen siitä, millainen Euraasian arktinen alue tulevaisuudessa voi olla. Tämä raportti esittelee kuusi sosioekonomista skenaariota Euraasian arktiselle alueelle vuodelle 2040 ja kuvailee lyhyesti, kuinka kukin skenaario vaikuttaa sää- ja meripalveluihin. Kuudelle eri tulevaisuudelle annetut nimet Wild West, Silicon Valley, Exploited Colony, Shangri La, Conflict Zone ja Antarctic, kuvaavat Euraasian arktisella alueella olevan toiminnan mittasuhteita ja laajuutta vuodelle 2040. Skenaarioilla on kolme ulottuvuutta: avoin – suljettu, julkinen – yksityinen ja likainen – puhdas. Nämä ulottuvuudet kuvaavat skenaarioiden poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia, teknologisia ja ympäristöllisiä lähtökohtia. Skenaariot perustuvat kirjallisuuskatsauksen, ennakkokyselyn ja asiantuntijatyöpajan tuottaman materiaalin perusteelliseen analysointiin. Skenaarioiden tuottamiseen käytetty menetelmä on kuvattu raportissa ja sitä voivat käyttää muut skenaarioiden kehittäjät. Analyysimme osoittaa, että Euraasian arktinen alue kohtaa monia mahdollisia muutospaineita. Ympäristömuutokset, poliittinen tahtotila ja teknologian kehittyminen voivat kaikki viedä eteenpäin jopa dramaattisia uusia kehityssuuntia. Toisaalta, huolimatta suuresta innostuksesta ja kiinnostuksesta minkä arktinen alue on saanut osakseen, Euraasian arktinen alue voi mahdollisesti pysyä syrjäseutuna globaalissa maailmantaloudessa. Tämä korostaa jokaisen päätöksentekijän tarvetta pystyä reagoimaan hyvin erilaisten tulevaisuuksien toteutumiseen. Siksi vakaa ja kestävä päätöksenteko, heikkojen signaalien ja kriittisten pisteiden havaitseminen sekä kyky valmistautua riskeihin ja tarttua tilaisuuksiin niiden ilmaantuessa ovat Euraasian arktisella alueella tarpeen. Sää- ja meripalveluiden kehittäminen on tärkeässä osassa mahdollistamassa alueen turvallisen kehityksen, paitsi silloin jos kehitys seuraa ”Antarctic” kehityspolkua, jossa matkailu ja tutkimus ovat alueen keskeisimmät toimintamuodot.Improved weather and marine services (WMS) can have a role to play in the safe and secure development of the Arctic region through either a demand-pull (enhanced by growth in activity) or a supply-push (enhances growth in activity) process. To analyse the nature of the process and the future use and benefits of WMS, a better understanding of possible future developments in the Eurasian Arctic is needed. This report presents six socio-economic scenarios for the Eurasian Arctic by 2040, and a brief synopsis of the implications of each scenario for WMS. The scenarios focus on the development of shipping, resource extraction and tourism industries. The scenario futures, called Wild West, Silicon Valley, Exploited Colony, Shangri La, Conflict Zone and Antarctic, describe the scale and scope of activities in the Eurasian Arctic by 2040. The scenarios have three dimensions: open – closed, public - private and dirty – clean, which describe the political, economic, social, technological and environmental aspects of different futures. The scenarios are based on a literature review, pre-survey, expert workshop and restructuring and analysis of this material. The methodology used for scenario construction is described in detail and may be used widely by other scenario developers. Our analysis shows that plenty of potential pressures for major changes in the Eurasian Arctic exist. Environmental changes, political shifts and technological development can all push forward drastic new developments in the region. Then again, it is possible that despite all the hype and interest, the Eurasian Arctic remains backwater areas in the global economy. This emphasizes the need for any decision-maker to be able to respond to very different futures. Therefore, robust decision making, a good eye for weak signals and tipping points, and the ability to prepare for risks and seize opportunities as they emerge is required in the Eurasian Arctic. The development of WMS is important in ensuring the safe and secure development of the Eurasian Arctic, unless the development follows the path of “Antarctica” with tourism and research as main activities in the marine regions

Suomen on varauduttava ilmastokriisiin - 6 ohjetta sitkeän ja vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseen

Non peer reviewe

Suomi arktisen alueen vastuulliseksi edelläkävijäksi

Toimenpide-ehdotuksia yleisen kehityksen, meriklusterin ja matkailun edistämiseksi vuoteen 2035 Raportti esittää MERMAID-hankkeessa kehitettyjä Suomelle olennaisia suosituksia ja toimenpiteitä arktisen alueen yleisen kehityksen ja liiketoiminnan edistämiseksi, keskittyen erityisesti meri- ja matkailusektoreille, vuoteen 2035 asti. Raportissa on myös analyysi Venäjän arktisesta energiapolitiikasta akateemisen kirjallisuuden ja media-analyysin pohjalta. Arktisen alueen yleisen kehityksen edistämiseksi tulisi mm. nostaa arktisen luonnonsuojelun kansallista prioriteettia, luoda kannustavat puitteet kansalliselle arktiselle liiketoiminnalle ja lisätä kansainvälisten arktisten investointimarkkinoiden avoimuutta. Merenkulun osalta suositellaan mm. yhteistyön lisäämistä meriklusterin ja energian- ja raaka-ainetuotannon välillä ja perustamaan offshore- ja subsea-osaamisen koulutusohjelma. Matkailualalla tulisi mm. hyödyntää kokemukset ja osaaminen arktisessa arjessa esim. brändäämällä Arctic is cool -ajatus ja kehittää arktisen alueen matkailutoimijoiden osaamista. Hanke suosittelee myös avointa yhteistyötä ja osaamisen jakamista Venäjän kanssa. Venäjän keskeisin mielenkiinnon kohde arktisella alueella on hiilivetyjen hyödyntäminen, mutta maan energiahankkeita tulee arvioida taloudellisen kannattavuuden lisäksi myös poliittisten intressien näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen vaikutusten monimutkaisuus asettaa kuitenkin rajoitteita arktisella alueella toimimiselle. Suositusten vaikutukset, onnistumisen edellytykset ja riskit on analysoitu hankkeessa muodostettujen kolmen tulevaisuuskuvan mukaisesti

Finland’s journey toward the Forefront of Responsible Arctic Development : Suggestions for General Development, Maritime Cluster and Tourism Measures by 2035

Raportti esittää MERMAID-hankkeessa kehitettyjä Suomelle olennaisia suosituksia ja toimenpiteitä arktisen alueen yleisen kehityksen ja liiketoiminnan edistämiseksi, keskittyen erityisesti meri- ja matkailusektoreille, vuoteen 2035 asti. Raportissa on myös analyysi Venäjän arktisesta energiapolitiikasta akateemisen kirjallisuuden ja media-analyysin pohjalta. Arktisen alueen yleisen kehityksen edistämiseksi tulisi mm. nostaa arktisen luonnonsuojelun kansallista prioriteettia, luoda kannustavat puitteet kansalliselle arktiselle liiketoiminnalle ja lisätä kansainvälisten arktisten investointimarkkinoiden avoimuutta. Merenkulun osalta suositellaan mm. yhteistyön lisäämistä meriklusterin ja energian- ja raaka-ainetuotannon välillä ja perustamaan offshore- ja subsea-osaamisen koulutusohjelma. Matkailualalla tulisi mm. hyödyntää kokemukset ja osaaminen arktisessa arjessa esim. brändäämällä Arctic is cool -ajatus ja kehittää arktisen alueen matkailutoimijoiden osaamista. Hanke suosittelee myös avointa yhteistyötä ja osaamisen jakamista Venäjän kanssa. Venäjän keskeisin mielenkiinnon kohde arktisella alueella on hiilivetyjen hyödyntäminen, mutta maan energiahankkeita tulee arvioida taloudellisen kannattavuuden lisäksi myös poliittisten intressien näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen vaikutusten monimutkaisuus asettaa kuitenkin rajoitteita arktisella alueella toimimiselle. Suositusten vaikutukset, onnistumisen edellytykset ja riskit on analysoitu hankkeessa muodostettujen kolmen tulevaisuuskuvan mukaisesti.This report presents the recommendations and measures for Finland’s journey toward responsible Arc- tic development, as identified in the MERMAID-project. The focus is on general issues and business, with a special focus on the maritime cluster and tourism sector. Furthermore, the report presents an analysis of the Russian Arctic energy policy based on academic literature and media-analysis. To further the general development of the Arctic, the project recommends, inter alia, increasing the na- tional priority of environmental protection, creating a supportive environment for national Arctic business and commerce, and increasing the openness of the international Arctic investment markets. To further the maritime sector, the project recommends, inter alia, increasing the collaboration between the mari- time cluster and energy and resource extraction sectors, and creating an offshore and subsea educa- tion programme. To further the tourism sector, the project recommends, inter alia, utilizing the experi- ences and knowledge in the everyday Arctic by e.g. branding the idea ‘Arctic is Cool’ and increasing the know-how of Arctic tourism operators. The project also recommends open collaboration and knowledge sharing with Russia. Russia’s main interest in the Arctic is the utilization of hydrocarbons, but the Russian energy projects should be as- sessed not only from economic perspective, but also from political viewpoint. However, the complicated nature of climate change impacts are posing restrictions on operating in the Arctic. The consequences of the recommendations, the conditions for successful implementation, and risks have been analysed with respect to the three future scenarios constructed during the project

Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tietolähteet Suomessa

Raportissa kuvaillaan sää- ja ilmastoriskien hallintaa ja siihen liittyvien tietolähteiden käyttöä Suomessa. Raportti perustuu kolmeen erilliseen, mutta toisiaan tukevaan työvaiheeseen. Ensimmäinen työvaihe koostui kahdesta verkkokyselystä, joista toinen oli suunnattu kunnille ja toinen suomalaisille organisaatioille yleisesti. Kyselyillä kartoitettiin vastaajien kokemuksia sää- ja ilmastoriskeistä, niiden hallintaa ja käytettyjä tietolähteitä. Toisen työvaiheen muodosti sidosryhmätyöpaja, jonka tavoitteena oli vahvistaa kyselyn pääpiirteiset tulokset ja kerätä ajatuksia sää- ja ilmastoriskien hallinnan ja sitä tukevien palveluiden kehittämiseen. Kolmas työvaihe koostui kirjallisuusperustaisesta toimialakartoituksesta, jossa koottiin yhteen tietoa sää- ja ilmastoriskeistä ja niiden hallinnasta valituilla yhteiskunnan aloilla (vesivarat, vesihuolto, energia, maatalous, liikenne, matkailu, kuntasektori ja finanssiala). Kukin kolmesta työvaiheesta tuloksineen on esitelty raportissa erikseen. Tulokset viittaavat siihen, että vaikka säällä ja ilmastolla on merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan eri aloille ja toimijoille, on niiden aiheuttamien riskien hallinta vaihtelevaa. Yhteistyö eri muodoissaan koetaan tärkeäksi parannettaessa kykyä sää- ja ilmastoriskien hallintaan. Raportti perustuu ELASTINEN-hankkeessa tehtyyn työhön. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa

Pienten ja keskisuurten yritysten osallistaminen Euroopan Unionin rahoittamiin yhteistyöpohjaisiin tutkimus- ja kehitysprojekteihin

The European Union has stated ensuring competitiveness and sustainable growth and development as strategic goals for the next decades. Both small and medium enterprises (SMEs) and new ICT-innovations are seen to have a significant role in reaching these goals. This is reflected also in the premises of the Future Internet Public Private Partnership (FI PPP), a collaborative R&D programme funded under 7th Framework Programme. This study has been conducted as a part of CONCORD project, which is responsible for the coordination of the FI PPP programme, and aims to find and present means to improve the quantity and quality of SME engagement within the Framework Programmes, FI PPP and individual projects. The study combines extensive literature review and empiric part consisting of interview research. The literature used consists of both academic sources and previous reports and investigations on the topic. The interview study consisted of 16 semi-structured thematic interviews. The interviewed experts represented different key stakeholders reaching from entrepreneurs to officials and from interest groups to researchers As a conclusion it can be stated that active SME engagement is justified, but needs a lot more effort. The key challenge is that while large corporations and research institutions typically have extra resources to be devoted to collaborative R&D projects. SMEs typically lack them. Also the administrative burden is considered heavy and unawareness of opportunities decrease the interest towards EU funded R&D projects. Altogether, it is difficult for an SME to assess whether participation is beneficial or not. As a response to these challenges, this study presents three new approaches and recommended measures for European Union, FI PPP and individual project level. The three approaches stem from the need to acknowledge the special needs and restrictions of SME, to design interaction via communicative interface and to attract the relevant SMEs by using value network concepts to build effective and attractive projects. Although any changes on the EU scale take time, the flexibility and coordination within FI PPP give the programme good chances to succeed in SME engagement.Euroopan Unioni on strategiassaan ottanut tavoitteekseen turvata kilpailukykynsä ja alueen kestävän talouskasvun ja kehityksen tulevina vuosikymmeninä. Sekä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä että uusilla ICT-teknologioilla nähdään suuri merkitys näiden tavoitteiden toteutumisessa. Tämä heijastuu myös osana 7. puiteohjelmaa rahoitettavaan tulevaisuuden Internet-teknologioiden hyödyntämiseen tähtäävään yksityisten ja julkisten tahojen Future Internet Public Private Partnership -kumppanuusohjelmaan (FI PPP). Tämä työ on toteutettu osana FI PPP:ta koordinoivaa CONCORD-projektia ja pyrkii etsimään ja esittämään keinoja, joilla pienet ja keskisuuret yritykset saataisiin paremmin mukaan sekä Euroopan laajuisten puiteohjelmien, FI PPP:n että yksittäisten projektien tasolla. Tutkimus on tehty yhdistämällä kattava kirjallisuuskatsaus sekä haastattelututkimuksena toteutettu kokeellinen osuus. Kirjallisuutena on käytetty aihepiirin akateemista kirjallisuutta sekä aiempia aihepiiristä tehtyjä selvityksiä ja raportteja. Haastatteluja tehtiin yhteensä 16 kappaletta puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastateltavat asiantuntijat edustivat eri tahoja pienyrittäjistä ja virkamiehistä etujärjestöihin ja tutkijoihin. Lopputulemana voidaan todeta, että pk-yritysten aktiivinen osallistaminen on perusteltua, mutta ei tällä hetkellä toimi hyvin. Perustavanlaatuinen ongelma piilee siinä, että toisin kuin suurilla yrityksillä, pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei tyypillisesti ole "ylimääräisiä" resursseja käytettäväksi yhteisiin T&K-hankkeisiin osallistumiseen, niiden valmisteluun tai mahdollisuuksien etsimiseen. Lisaksi raskaaksi arvioidut hallinnolliset vaatimukset sekä tietämättömyys osallistumismahdollisuuksista vähentävät osallistumisintoa. Ylipäänsä pk-yritysten on vaikea arvioida osallistumisen hyödyllisyyttä. Haasteeseen vastaamiseksi on tässä työssä esitetty kolme uutta lähestymistapaa sekä suositeltavia toimenpiteitä EU:n, FI PPP:n ja yksittäisten projektien tasolla. Kolme lähestymistapaa kuvaa tarvetta huomioida pk-yritysten erityistarpeet ja rajoitukset, suunnitella toimiva viestintärajapinta pk-yritysten suuntaan sekä hyödyntää arvoverkkojen käsitettä projekteja suunnitellessa ja niistä viestiessä. Vaikka muutokset EU-mittakaavassa vievät aikaa, nähdään FI PPP -ohjelmalla hyvät mahdollisuudet toteuttaa pk-yritysten osallistamista menestyksekkäästi

Sustainable New Service Development - How to Use Wastage Data to Increase Efficiency and Effectiveness of Sustainable New Service Operations

There are clear implications that sustainable new service development (SNSD) is not only part of the future, but also an important part of contemporary service operations. This paper examines the importance of contingent data in the evaluation of sustainable new service development. This research seeks to discover the amount of food waste produced by a single managed catering business unit and show the usefulness of this data in measuring efficiency and effectiveness of its operations management. The secondary objective is to improve the methods used in the field of SNSD. Results indicate that empirical data analysis could be used as a driver of SNSD. Additionally, the research finds that measuring contingent operational performance and wastage streams can help organizations to meet their SNSD goals