Muutos ja johtaminen organisaatiossa: tapausesimerkkinä Kuusamon kaupungin perusturvan toimiala

Tämän tutkimuksen tavoitteena on teoreettisella tasolla vastata kysymykseen; mitä on muutosjohtaminen ja mitä ovat sen onnistumiseen vaikuttavat keskeiset tekijät?. Tutkimuksen empiirisessä osassa kuvaan kohdeorganisaation Kuusamon kaupungin perusturvan toimialan kehitystä, muutosta ja muutosjohtamista. Analysoin tapahtunutta muutosta keskeisten suunnittelu- ja raportointiasiakirjojen välittämän informaation ja kuvan avulla. Kuvausten kautta haen vastausta kysymykseen: mitä ja millaista organisatorinen muutos on ollut Kuusamon perusturvan toimialalla tarkasteluaikana? Kuvausten ja sen pohjalta tehtävän analyysin perusteella pyrin vastaamaan kysymykseen; miten onnistuneen muutosjohtamisen keskeiset tekijät heijastuvat kohdeorganisaation muutosta ja muutosjohtamista kuvaavissa asiakirjoissa ? Tutkimuksessani kuvaan organisatorista muutosta ja muutosjohtamista käyttäen tapausesimerkkinä sitä muutosta, kehittämistä ja muutosjohtamista, jota Kuusamon kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä varten muodostetulla perusturvan toimialalla on toteutettu ja tapahtunut toimialan perustamisesta vuodesta 1993 alkaen. Tutkimusmenetelmäni on hermeneuttinen metodi, jossa keskeisiä käsitteitä ovat ymmärtäminen ja tulkinta. Teoreettisen tiedon ja tutkimusaineiston perusteella tapahtuvan ymmärtämisen ja tulkinnan kautta pyrin luomaan uutta ymmärrystä siitä, mitä kehittäminen, muutos ja johtaminen on kohdeorganisaatiossa ollut ja mihin teoreettiseen viitekehykseen ja tavoitteisiin se on perustunut. Tutkimus osoitti, että perusturvan toimialan kehittämistyössä on havaittavissa selkeitä laajempia interventioita ja uudistusaaltoja, joissa koko organisaation toimintaperiaatteita tai johtamisjärjestelmiä on määrätietoisesti uudistettu. Tunnusomaista kehittämis- ja uudistustoimille on ollut niiden rakentuminen kerroksittain siten, että uusi uudistus rakentuu entistä täydentämään. Uudistustyössä on selvästi nähtävissä sekä valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteiden vaikutus että myös yleinen johtamisajattelun kehitys. Johtamisen kehittymistä on ohjannut organisaation muodostamisen vaiheessa voimakkaasti tulosjohtamisajattelu, myöhemmin laatuajattelu. 2000-luvun johtamisajattelussa korostuu tuloksellisuuden arviointiin pohjautuva kokonaisjohtaminen tasapainotetun johtamisajattelun pohjalta henkilöstönäkökulmaa ja organisaation oppimista korostaen. Organisaation kehittämisessä ja muutosjohtamisessa näkyy pyrkimys laaja-alaiseen osallistamiseen ja vuorovaikutukselliseen työskentelyyn, joka on selvästi vahvistunut arviointikäytännön ja tuloskorttipohjaisen käyttösuunnitelman käyttöönoton myötä. Perusturvan muutosprosessien toteutuksessa on enenevässä määrin havaittavissa onnistuneen muutosjohtamisen keskeisiä piirteitä; oppimista, tietoon pohjautuvaa muutosjohtamista sekä luottamusta vahvistavaa toimintatapaa

Collective Impact on Prevention: Let's Talk About Children Service Model and Decrease in Referrals to Child Protection Services

Background: Families with parental mental health issues often have numerous problems needing multilevel measures to address them. The “Let's Talk about Children Service Model (LT-SM)” is a community-based service approach aiming at collectively impacting population needs regarding child protection services. Three municipalities in the Raahe District (RD) of Finland requested implementation of the LT Service Model. This paper describes the model and first results.Methods: The LT Service Model connects relevant stakeholders with families and their social networks aiming at the shared goal of supporting children's everyday life at home, kindergarten, school, and leisure environments. Parents, teachers, and other caretakers are supported by LT interventions. An infrastructure for collaboration, decision making, monitoring, training, and feedback is established, embracing health, social and educational services, and other stakeholders. Referrals to child protection services were compared with national data before (2009–2013) and after implementation of the LT Service Model (2013–2016). Analyses were conducted using the joinpoint regression method.Results: There was a significant decrease in the underage population referred to child protection services in RD (AAPC = −6.9; p = 0.013) between 2013 and 2016, in contrast with an increased rate nationwide (AAPC = 1.9; p = 0.020).Conclusion: In the LT Service Model, prevention starts in children's everyday life as the uniting, common goal for multiple stakeholders and an integrated service structure is developed to support this effort. The first results are promising, showing an appreciable decrease in referrals to child protection services, although further research with longer follow-up and across other municipalities is needed

Collective impact on prevention:let’s talk about children service model and decrease in referrals to child protection services

Abstract Background: Families with parental mental health issues often have numerous problems needing multilevel measures to address them. The “Let’s Talk about Children Service Model (LT-SM)” is a community-based service approach aiming at collectively impacting population needs regarding child protection services. Three municipalities in the Raahe District (RD) of Finland requested implementation of the LT Service Model. This paper describes the model and first results. Methods: The LT Service Model connects relevant stakeholders with families and their social networks aiming at the shared goal of supporting children’s everyday life at home, kindergarten, school, and leisure environments. Parents, teachers, and other caretakers are supported by LT interventions. An infrastructure for collaboration, decision making, monitoring, training, and feedback is established, embracing health, social and educational services, and other stakeholders. Referrals to child protection services were compared with national data before (2009–2013) and after implementation of the LT Service Model (2013—2016). Analyses were conducted using the joinpoint regression method. Results: There was a significant decrease in the underage population referred to child protection services in RD (AAPC = −6.9; p = 0.013) between 2013 and 2016, in contrast with an increased rate nationwide (AAPC = 1.9; p = 0.020). Conclusion: In the LT Service Model, prevention starts in children’s everyday life as the uniting, common goal for multiple stakeholders and an integrated service structure is developed to support this effort. The first results are promising, showing an appreciable decrease in referrals to child protection services, although further research with longer follow-up and across other municipalities is needed