Summary of the chosen methodologies and practices to produce GHGE-estimates for an average European diet

The primary goal of our study was to produce greenhouse gas emission -estimates (GHGE-estimates) for average diets in Europe to be used in SUSDIET-project (Towards Sustainable Diets in Europe, the ERANET SUSFOOD Call 2014–2017). The SUSDIET-project aim was to optimize diets from environ-mental and nutritional point of view and to evaluate impacts of information policies of promoting sustainable diets. We used a categorization of 151 food categories and gave GHGE-estimates for each food category. Altogether, we used 80 indicator products to represent the 151 food categories. GHGE-estimates of food product categories were based on statistics and existing literature (LCA-based studies) where we included agricultural production – and processing steps. We went through numerous studies (mostly scientific, peer reviewed articles) and chose literature-references with similar methodologies. We used literature- and expert evaluation -based GHGE-defaults for cooking, storing and packing, and left transportation and consumers’ travels to grocery stores outside our system boundaries. Additionally, since the used dietary data was based on food consumed (daily food consumption data reported by participating consumers from UK, France, Italy, Finland and Sweden), we used conversion factors to convert the GHGE-estimates of produced food to match the weight of food consumed. As uncertainties of the GHGE-estimates are high, uncertainty ranges for the GHGE-estimates of the 151 food categories were also produced.201

EU:n elinkaariarviointia koskevat aloitteet – tavoitteet ja jatkosuunnitelmat

Esitelm

Introduction to Product Environmental Footprint - PEF for the agricultural and food sectors

201

Tavarakaupan vapautuminen Itä- ja Kaakkois-Aasiassa

Siirretty Doriast

Including soil carbon and land use changes to comparison of carbon footprints of beef production systems

201

Development of Climate Choice Lunch concept for restaurants based on carbon footprinting

201

Carbon footprint reduction potential with plant proteins at protein, product and diet level

201

Report of Product Environmental Footprint (PEF) of agricultural products –workshop

201

Nurmi biokaasun raaka-aineena : RED II direktiivin mukainen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta

Uusiutuvan energian direktiivi (RED II) vuosille 2021–2030 julkaistiin joulukuussa 2018. Direktiivi sisältää sitovat EU-tason kestävyyskriteerit biomassoille, joita käytetään energian tuotantoon. Kestävyyskriteereillä halutaan varmistaa, että bioenergian lisääntyvä käyttö EU:ssa tuottaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Uudessa direktiivissä kestävyyskriteerit laajenevat koskemaan myös kiinteällä biomassalla sekä biokaasulla tuotettua sähkö-, lämpö-, ja jäähdytysenergiaa. Tämän työn tavoitteena oli tarkastella kestävyyskriteerejä ja raaka-ainekohtaisia kasvihuonepäästö-kertoimia Suomessa viljeltävälle nurmelle, kun nurmea käytetään biokaasun tuotannossa. Direktiivissä on biokaasun osalta oletusarvoja lietelannalle, maissille, lanta-maissi sekoituksille sekä biojätteelle. Tässä työssä päästökertoimet laskettiin viljellylle nurmelle (kivennäis- ja eloperäisellä maalla), suojavyöhykenurmelle sekä apilapitoiselle nurmelle. Lisäksi kertoimet laskettiin kolmannelle rehusadolle kun ensimmäinen ja toinen sato käytetään säilörehuksi sekä viljelykierrossa olevalle nurmelle (viherlannoitusnurmena). Lisäksi työssä laskettiin laitosesimerkkejä, joissa laskettiin laitoksen kokonaispäästö ja vertailtiin sitä direktiivissä annettuihin fossiilisiin vertailuarvoihin. Koska nurmen viljelykäytänteet vaihtelevat, on raportin tuloksista huomioitava, etteivät ne päde sellaisille tapauksille, missä viljelykäytänteet eroavat merkittävästi tässä esimerkissä käytetyistä lähtöoletuksista. Tässä työssä käytettyjen oletusten pohjalta voidaan kuitenkin päätellä, että jos nurmea viljellään pelkästään energiantuotantoa varten, on direktiivin mukaisiin päästövähennyksiin haastava päästä. Tämä pätee erityisesti sähkön- ja lämmöntuotannossa, missä päästövähennysvaatimukset ovat korkeimmat, kuin liikenteen polttoaineen tuotannossa. Päästövähennysvaatimus tulee myös kiristymään sähkön- ja lämmöntuotannon osalta vuoden 2026 jälkeen. Päästövähennyksiin on mahdollista kuitenkin päästä, jos prosessissa käytetään esimerkiksi viherlannoitukseen tarkoitettua nurmea, kolmannen sadon nurmea tai nurmea käytetään lisäsyötteenä esimerkiksi lannan kanssa. Ravinteiden kierrättämisen ja liikenteen uusiutuvien polttoaineiden tavoitteiden saavuttamiseksi lannan prosessointia olisikin tärkeä edistää ja nurmen käyttö lisä raaka-aineena edistäisi näitä tavoitteita, sillä nurmesta saatava lisäenergia parantaa biokaasulaitoksen taloudellista kannattavuutta.201

Sukupuolten tasa-arvo neuvolan asiakastyössä : Opas vanhempien ja lasten tukemiseen sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta

Oppaan tarkoituksena on tukea neuvolan terveydenhoitajia sekä muita sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä toteuttamaan sukupuolten tasa-arvoa käytännön työssään lapsiperheiden kanssa. Opas tarjoaa tietoa ja pohdittavaa sukupuolten tasa-arvosta, sukupuolen moninaisuudesta sekä perheiden monimuotoisuudesta. Tasa-arvon toteutuminen ja edistäminen ovat neuvolatoiminnan keskeisiä periaatteita. Opas antaa näiden periaatteiden toteuttamisen tueksi tietoa lainsäädännöstä, erilaisten perheiden kohtaamisesta, hoivan tasa-arvoisesta jakamisesta, lasten tasa-arvoisesta kasvatuksesta ja sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Perheenjäsenten tasa-arvoinen kohtelu tulee neuvolatyössä esiin esimerkiksi tavoissa, joilla vanhemmille ja lapsille puhutaan sekä toiminnassa, johon heitä kannustetaan. Työntekijät voivat esimerkiksi huomaamattaan huomioida eri sukupuolta olevia vanhempia eri tavoin tai puhua lapsille eri tavoin riippuen siitä, oletetaanko heidät tytöiksi vai pojiksi. Opas pyrkii ohjaamaan neuvoloiden työntekijöitä huomaamaan näitä totuttuja käytäntöjä ja antamaan vinkkejä ja välineitä uudenlaisiin, tasa-arvoisiin lähestymistapoihin. Oppaassa pyritään myös laajentamaan perinteisiä perhekäsityksiä, ja siinä perheen määritelmään sisällytetään äitien ja isien ohella myös puolisoja, toisia vanhempia, ensisijaisina pidettyjä vanhempia ja laajempia perheitä kuin ydinperhe. Neuvolan ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijät kohtaavat työssään päivittäin erilaisia perheitä ja lapsia, ja siksi heillä on hyvä mahdollisuus lisätä perheiden tietoa tasa-arvoisesta kasvatuksesta ja olla osaltaan purkamassa kaavamaisia sukupuolinormeja. Yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon pyrkivä perhekokonaisuus luo hyvän kasvuympäristön lapselle. Opas on laadittu sosiaali- ja terveysministeriön, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Oppaan tavoitteena on antaa lapsiperheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille tietoa ja välineitä kaikkien perheiden ja lasten tasa-arvoiseen kohtaamiseen. Opas sisältää eri aihealueisiin ryhmiteltyjä käytännön kysymyksiä ja pohdintatehtäviä, jotka auttavat lapsiperheiden kanssa työskenteleviä ottamaan tasa-arvokysymykset puheeksi asiakasperheiden kanssa ja lisäämään omaa tietoaan kasvatukseen liittyvistä tasa-arvoteemoista.2. paino