Ravinnon merkitys nuoren suun terveydelle : motivoiva terveyskeskustelu simulaatio-oppimisympäristössä

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin ravinnon merkitystä nuoren suun terveydelle ja suuhygienistin mahdollisuutta vaikuttaa nuoren suun terveyteen motivoivan keskustelun menetelmää käyttäen. Motivoivan keskustelun menetelmä on tehokas terveydenedistämisen keino verrattuna esimerkiksi suoraan potilaan neuvomiseen. Motivoivan keskustelun menetelmää opetetaan Metropoliassa vain teoriassa. Tavoitteenamme oli kehittää uusi keino opettaa suuhygienistiopiskelijoille motivoivaa terveyskeskustelua sekä lisätä suuhygienistiopiskelijoiden tietoisuutta ravinnon vaikutuksista suun terveydelle. Opinnäytetyöllämme pyrimme vastaamaan kysymyksiin; minkälainen vaikutus ravinnolla on nuoren suun terveydelle ja miten simulaatio-opetusta voidaan hyödyntää motivoivan terveyskeskustelun opettamisessa? Toiminnallisen opinnäytetyömme tarkoituksena oli luoda esimerkki simulaatio-opetustilanteesta opetuskäyttöön. Tietoperustamme mukaan simulaatio-opetus toimii opetusvälineenä muissa sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmissa. Tässä opinnäytetyössä pilotoimme sen käyttöä motivoivan keskustelun opettamisessa Suun terveydenhuollon koulutusohjelmassa. Simulaatioharjoitus ja reflektio toteutettiin Metropolia ammattikorkeakoulun Tukholmankadun toimipisteessä simulaatio-opetustiloissa. Simulaation oppilailta saaman posiitivisen palautteen sekä hyvän pilotointi kokemuksen myötä näemme simuloinnin jatkokehityksen opetusvälineeksi motivoivan keskustelun opettamiseksi kannattavana.The Meaning of Nutrition in Adolescents Dental Health : Motivational Interview as a Method in a Simulation Learning Environment. In this final project we observed the influence of nutrition in adolescents dental health and motivational interview as a method for an oral hygienist to affect it. Motivational interview is an effective health promotion method compared to for an example direct counseling. Motivational interview is currently taught in Metropolia University of Applied Sciences only in theory. The aim of this study was to develop a new method to teach the motivational interview to the oral hygiene students. This functional thesis aims to answer these following questions: what kind of effect nutrition has on adolescents dental health and how can simulation be used in teaching motivational interview? The purpose of our functional final project was to create an example of an simulation teaching situation to teaching purposes. From our database we found situation teaching to be a valid teaching method in other degree programmes in the social- and health care field. We piloted the use of it in teaching motivational interview in The Oral Health Care Programme. The simulation and the reflection of it were implemented in Metropolia University of Applied Sciences simulation laboratory. The feedback from the students was positive and the simulation went well. As a conclusion, this may indicate that the further development of simulation as a learning method in teaching motivational interview is reasonable

Hiki, ähky ja loikka - Osallistujien pedagogisia mietteitä ja ideoita hankkeen varrelta

DIGIJOUJOU-hankkeessa työskennelleet opettajat ovat hankkeen toimintavuosien 2017-2019 aikana pohtineet opetuksen ja oppimisen digitaalisuutta ja joustavuutta eri näkökulmista: mitä digitaalisuus ja joustavuus suomen ja ruotsin opiskelussa tarkoittaa, miten soveltaa, lisätä ja kehittää digitaalisuutta ja joustavuutta omassa opetuksessa ja opiskelijoiden oppimisessa. Hankelaisten blogikirjoituksissa näemme askeleita opettajien omasta ja yhdessä muiden kanssa oppimisesta hankkeen edetessä; epävarmuus muuttuu varmuudeksi, ajoittainen digiähky oman asiantuntijuuden kasvuksi ja joustavuus osaksi opettajan arkipedagogiikkaa. Antoisia ja inspiroivia lukuhetkiä! Lisätietoa: https://digijoujou.aalto.fi/Lärarna i DIGIJOUJOU-projektet har under projektets verksamhetsår 2017-2019 reflekterat över digitalisering och exibilitet från olika perspektiv; vad betyder digitalisering och exibilitet i lärandet av finska och svenska, hur ska man implementera, öka och utveckla dessa i den egna undervisningen och i hur studerande lär sig finska och svenska. I projektdeltagarnas bloginlägg får vi inblick i hur allas lärandeprocess i projektet framskrider; osäkerhet utvecklas till säkerhet, digikaoset får ordning och exibilitet blir en del av den egna sakkunnigheten och pedagogiken. Med önskan om givande och inspirerande läsning! Mer information: https://digijoujou.aalto.fi

Verkkokurssin markkinointi : Hyvinvointi- ja terveysmarkkinaa koskevan datan kerääminen Facebook-mainoksien avulla.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä konkreettista tietoa hyvinvointi- ja terveysmarkkinasta tuke- maan verkkokurssien kasaamista ja myyntiä sekä rakentaa tarvittavat pohjat tuon tiedon hankkimi- seen. Tutkimus toteutettiin rakentamalla ensin tarvittava tekniikka tiedon keräämiseen, minkä jäl- keen aloitettiin tiedon kerääminen Facebook-mainonnan avulla. Facebook-mainoksista ohjattiin liikennettä nettisivujemme laskeutumissivulle, jossa tarjosimme ilmaista tuotetta asiakkaan sähkö- postiosoitetta vastaan. Sähköpostilistalle liittyneille henkilöille myytiin halpaa maksullista tuotetta sähköpostien kautta. Koko prosessista kerättiin dataa koko ajan. Facebook-mainoksien avulla liidien hankinta, eli sähköpostin saaminen, asiastamme kiinnostuneelta asiakkaalta maksoi keskiarvoltaan 0,43 euroa ja noin kolme prosenttia sähköpostilistalle liittyneistä osti ensimmäisen maksullisen verkkokurssimme välittömästi, eli uuden maksavan asiakkaan hank- kiminen yhdeksän euron hintaiselle verkkokurssille maksoi siis 14,3 euroa. Markkinointi ei siis näiden tuloksien perusteella ole vielä kannattavaa, mutta liidien keräämisen halvan hinnan voi kuitenkin tulkita niin, että markkinoilla on kiinnostusta palveluitamme kohtaan. Maksullinen verkkokurssimme ja sen myyntitekstit eivät kuitenkaan selvästikään vastanneet asiak- kaiden odotuksia, mikä johti heikkoihin konversiohin liideistä maksaviin asiakkaisiin. Tutkimuksen aikana kerätty sähköpostilista mahdollistaa kuitenkin verkkokurssien jatkokehittämisen asiakkaiden tarpeiden pohjalta soveltaen Ryan Levesquen Ask Methodia (Levesque, 2015). Johtopäätökseksi voi siis vetää, että saamamme tulokset ovat lupaavia ja osoittavat markkinoilla olevan kiinnostusta palveluitamme kohtaan, mutta maksullista sisältöä ja sen myyntiä on vielä kehi- tettävä, jotta toiminnasta saadaan kannattavaa.Goal of the thesis is to gather data about the health- and wellbeing-market to assist the build up and selling of the online course and to build the necessary base for the data gath- ering. The research was made by first building up the technical necessities for the data gathering, after which we started gathering data with Facebook ads. From Facebook ads we forwarded the traffic to our landing page, where we offered a free product for an ex- change for customers email. For the customers that decided to take the free product and registered for our email list, we sold cheap online course trough emails. Trough out the process we gathered data about everything. Getting registrations for our email list costed 0,43€ on average per email and the conver- sion list from the email list to buying customer was 3%. So acquiring a new sales for our 9€ worth online course cost us 14,3€. Based on these results marketing wasn’t yet profitable, but the low price of the lead ac- quiring can be interpreted as a interest on our services in the market. The sales texts and the content of our paid online course though wasn’t what our leads expected, which led to low conversion rates from the list. The email list that we gathered during the research gives us the opportunity to further develop our content in the direction of our markets needs and wants, trough Ryan Levesques Ask Method (Levesque, 2015). As a conclusion, the result we got from the market are promising and show that there is interest for our services on the market, but we still need to improve our paid content and its sales, so that we can make the business profitable

Mobile work in the health technology sector : case-study of job demands, job resources and work engagement in mobile work

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, miten tieto- ja viestintätekniikan mahdollistama mobiili työ terveysteknologia-alalla näyttäytyy työntekijöille työn vaatimusten, voimavarojen ja työn imun kautta. Työn imusta mobiilissa työssä on vähän aiempaa tutkimusta ja tutkimus pyrkii tuomaan uutta tietoa aiheeseen mobiilin työn tekijöiden näkökulmasta terveysteknologia-alalla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena terveysteknologia-alalla. Tutkimuksen haastateltavat olivat kaikki saman terveysteknologia-alan yrityksen työntekijöitä, jotka tekevät mobiilia työtä. Kaikilla haastateltavilla oli mobiilista työstä useamman vuoden kokemus. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastatteluilla ja yhteensä haastatteluja suoritettiin kahdeksan kappaletta. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimuksen mukaan mobiiliin työhön terveysteknologia-alalla liittyy vaatimuksia ja voimavaroja, jotka ovat samassa linjassa aiempien mobiilin työn tutkimuksien kanssa. Mobiiliista työstä nousi myös esille alalle spesifejä tekijöitä. Tämän tutkimuksen mukaan terveysteknologia-alalla työn merkityksellisyys, hyvät asiakassuhteet, luottamus, selkeät tavoitteet sekä työn autonomia korostuivat työn voimavaroina. Työn vaatimuksia olivat huonot työskentelyolosuhteet, työajan joustaminen, työn yksinäisyys, vähäinen palaute, asiakastiloissa koettu sosiaalinen paine, matkustaminen, välittynyt viestintä, työn vaihtelevuus sekä työssä vaadittu kielitaito. Osa työn vaatimuksista, kuten työn ja työaikojen vaihtelevuus, koettiin myös työn voimavaroina. Työn imu mahdollistui tutkimuksen mukaan fyysisesti parhaiten asiakastiloissa ja asiakkaan luona koettiin erityistä tarmokkuutta ja työhön uppoutumista. Työ terveydenhoitoalalla koettiin merkitykselliseksi ja siitä oltiin myös ylpeitä.The purpose of this study was to describe how job demands, job resources, and work engagement are presented in ICT-enabled mobile work in the health technology sector. There are previous studies on job resources, job demands and work engagement in mobile work and this research aims to bring new knowledge to the topic from the perspective of mobile workers in the field of health technology. This study was conducted as a qualitative case study in the field of health technology. The interviewees in the study were all mobile work employees in the same health technology company. All interviewees had several years of mobile work experience. The material was collected through semi-structured thematic interviews and a total of eight interviews were conducted. The interview material was analyzed through theory-guided content analysis. According to this study, mobile work in the field of health technology is associated with demands and resources that are in line with previous research on mobile work, as well as industry-specific factors. According to this study, in the field of health technology, experienced meaningfulness of work, good customer relationships, trust in employees, clear goals and work autonomy were emphasized as work resources. The job demands were poor working conditions, flexibility of working hours, loneliness at work, low feedback, social pressure experienced in client premises, travel for work, communication, variability of work and language skills required at work. Some of the demands of work, such as variability in work and working hours were also perceived as job resources. According to this study, work engagement was enabled best at customer premises. At customer premises were strong feelings of vigor and absorption present. Work in the healthcare sector was perceived as meaningful and the interviewees were proud of their work

Saamelaiskulttuurin kaupallistaminen ja appropriaatio Suomessa - vaikutukset saamelaisten kokemuksiin

This thesis is about cultural appropriation in marketing and advertising. Furthermore, it studies the experiences of Sámi people in relation to cultural appropriation in marketing materials – it studies how cultural appropriation affects the ways that Sámi people experience their culture. The context of this research is the Sámi people living in Finland. This is because even though more discussions about cultural appropriation are held even in Finland there seems to be a certain blindness towards the appropriation of Sámi culture. The Sámi are not seen as a separate people, but as Finns or at least as “our own indigenous people”, and thus oftentimes the cultural appropriation towards the Sámi is not registered as cultural appropriation by Finns. However, the Sámi experience the phenomenon as cultural appropriation and it can have consequences on the people’s experiences of their culture. The research is interpretive and has a post-positivist perspective. It assumes a relativist ontology that believes that reality is a finite subjective experience that comprises of multiple constructed realities. To study this topic, qualitative data was gathered in twelve semi-structured in-depth interviews with representatives of the Sámi community. This method was chosen because in-depth interviews can be used to thoroughly explore an interviewee’s point of view, logic, experiences, and feelings, and they can help to learn about the perceived meanings and beliefs behind actions and events. The underlying theme throughout the results is that instances of cultural appropriation in marketing and advertising cannot be studied in isolation since they reflect the broader social phenomena of the subordination of the Sámi and the negative attitudes towards them. Appropriating in marketing materials can also solidify existing stereotypes and inaccurate beliefs about the Sámi. Compared to appropriation in different contexts, commodification of Sámi culture by outsiders is seen especially insulting since it is done to gain financial profit. The findings indicate that the main consequence of appropriation is that the interviewees feel that their culture is endangered. This threat seems to highlight the uniqueness and value of the culture to its members, but also has many negative ramifications, most of which are connected to the concern that the culture will not be preserved. This has many facets like the loss of cultural elements, abandoning appropriated elements, the culture becoming one-sided, elements losing their meaning, and it becoming more difficult to tell apart genuine elements from the appropriated and fake ones. As a result, the interviewees work to spread information about Sámi issues and improve the status of the people in the society. This can be done in different ways from activism to entrepreneurship, and the different methods divide opinions within the community. Finally, the shared experience is that outsiders do not take these threats seriously or listen to the Sámi, which further reinforces this feeling of endangerment. This in turn can further distance the Sámi from Finnishness and Finland while also emphasizing the sense of community within the Sámi.Tämä tutkielma käsittelee kulttuurista omimista markkinoinnissa ja mainonnassa. Siinä tutkitaan saamelaisten kokemuksia saamelaiskulttuurin omimisesta markkinointimateriaaleissa Suomen kontekstissa – sitä, miten kulttuurinen omiminen vaikuttaa saamelaisten kokemuksiin omasta kulttuuristaan. Vaikka nykyään enemmän keskustelua kulttuurisesta omistamisesta käydään myös Suomessa, vaikuttaa siltä, että saamelaiskulttuurin omimiseen liittyy tietynlaista sokeutta. Saamelaisia ei pidetä erillisenä kansana, vaan suomalaisina, tai ainakin "meidän omana alkuperäiskansanamme", joten usein suomalaiset eivät rekisteröi saamelaisiin kohdistuvaa kulttuurista. Kuitenkin saamelaiset kokevat sen kulttuurisena omimisena ja sillä voi olla vaikutuksia heidän kokemuksiinsa kulttuuristaan. Tämä tutkimus on interpretiivinen ja post-positivistinen. Siinä oletetaan relativistinen ontologia, joka uskoo, että todellisuus on rajallinen subjektiivinen kokemus, joka rakentuu useista todellisuuksista. Tätä tutkielmaa varten kerättiin dataa kahdessatoista puolistrukturoidussa syvähaastattelussa saamelaisten kanssa. Tämä menetelmä valittiin, koska syvähaastattelut soveltuvat haastateltavan näkökulman, logiikan, kokemusten ja tunteiden perusteelliseen tutkimiseen, ja ne voivat auttaa oppimaan haastateltavien kokemista merkityksistä ja uskomuksista toimintaan ja tapahtumiin liittyen. Tutkimuksen tulosten taustalla vaikuttaa se, että kulttuurista omimista markkinoinnissa ja mainonnassa ei voida tutkia erillään muusta kulttuurisesta omimisesta, koska ne ovat osa laajempaa ilmiötä, jossa saamelaisia alistetaan ja heihin kohdistuu negatiivisia asenteita. Approprioivat markkinointimateriaalit voivat myös vahvistaa olemassa olevia stereotypioita ja virheellisiä uskomuksia saamelaisista. Eri konteksteissa tapahtuvaan kulttuuriseen omimiseen verrattuna ulkopuolisten saamelaiskulttuurin kaupallinen hyödyntäminen koetaan erityisen loukkaavana, koska se tehdään taloudellista hyötyä tavoitellen. Haastatteluissa havaittiin, että kulttuurisen omimisen pääasiallinen seuraus on, että haastateltavat kokevat heidän kulttuurinsa olevan uhanalainen. Tämä uhka tuntuu korostavan kulttuurin ainutlaatuisuutta ja arvoa jäsenilleen, mutta sillä on myös useita kielteisiä seurauksia, joista suurin osa liittyy huoleen kulttuurin säilymisestä. Tällä huolella on monia puolia, kuten kulttuurielementtien menetys, omittujen elementtien hylkääminen, kulttuurin yksipuolistuminen, elementtien alkuperäisen merkityksen katoaminen ja se, että on yhä vaikeampaa erottaa aitoja elementtejä omituista väärennöksistä. Tämän seurauksena haastateltavat pyrkivät levittämään tietoa saamelaisuudesta ja parantamaan saamelaisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä ilmenee eri tavoin aktivismista yrittäjyyteen, ja erilaiset menetelmät jakavat mielipiteitä saamelaisyhteisössä. Jaettu kokemus on, että ulkopuoliset eivät ota näitä uhkia vakavasti tai kuuntele saamelaisia, mikä vahvistaa entisestään koettua uhkaa. Tämä puolestaan voi edelleen etäyttää saamelaisia suomalaisuudesta ja Suomesta ja korostaa samalla saamelaisten välistä yhteisöllisyyttä

Ensiasunnon osto ja ASP-järjestelmä

Opinnäytetyössä kartoitetaan sitä, minkälaisia asuntoja yksin asunnon ostavalla nuorella on mahdollisuus ostaa pääkaupunkiseudulla asuntosäästöpalkkio (ASP) lainalla. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa pääkaupunkiseudun asuntotarjontaa ja selvittää potentiaaliset asuinympäristöt nuorille ensiasunnon ostajille. Opinnäytetyössä on käytetty Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) hintaseurantapalvelua. Palvelusta on saatu asuntokauppojen analysoinnissa käytetty data. KVKL on antanut luvan käyttää dataa opinnäytetyössä. Pitkään jatkunut nousukausi on laskenut lainarahan hintaa, mutta samalla vaikuttanut nostavasti asuntojen hintoihin. Asuntomarkkinat ovat joissain osissa Suomea, erityisesti tietyissä osissa Helsinkiä, ylikuumenneet viime vuosien aikana. Keskustan yksiöistä ja kaksioista käydään todellista kilpailua omaa asuntoa etsivien ja sijoittajien kesken, mistä syystä ensiasunnon ostajan maksimissaan 200 000 € budjetti ei välttämättä riitä sijoittajia vastaan tarjouskilpailussa. Opinnäytetyö pitää myös sisällään teoriaosuuden ASP-järjestelmästä ja asunnon ostoprosessista. Opinnäytetyön pohjalta lukija saa tarvittavat tiedot ASP-tilin avaamiseen ja ensiasunnon ostoon. Työn lopussa on tehty lyhyt vertailu huhtikuussa 2021 voimaan tulleen uuden ASP-lainamäärään merkityksestä ASP-hintaisten asuntojen kauppamääriin. Opinnäytetyön tuloksista huomataan, että ensiasunnon ostajien potentiaaliset asuinalueet sijoittuvat pois Etelä-Helsingistä ja Espoon Tapiolasta. Ensiasunto on helpoin ostaa Vantaalta tai Pohjois- tai Itä-Helsingistä