Johtajuusperinteen heijastuminen jatkajan liiketoimintamalleihin maatilan sukupolvenvaihdoksessa

Maatilan sukupolvenvaihdos on tapahtuma, jossa vanhemmat siirtävät maatilan omaisuuden lapsensa haltuun. Fyysinen omaisuus siirtyy juridisesti määrämuotoisen asiakirjan mukaisesti. Päätösvalta ja johtajuus eivät käytännössä siirry luopumisasiakirjan allekirjoituksella. Maatilayritykset poikkeavat toisistaan niin aineellisten resurssiensa, toimintansa, taloudellisen tuloksensa ja johtamistyyliensäkin osalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miltä osin luopujilta siirtyvä johtajuusperinne vaikuttaa jatkajan liiketoimintaan. Muuttuuko yrityksen toiminta, ja miltä osin se muuttuu, kun johtaja vaihtuu? Tutkimuksen empiirinen aineisto on koottu haastattelemalla seitsemän harkinnanvaraisella poiminnalla valitun keskimääräistä suuremman maatilayrityksen jatkajia ja luopujia. Tutkimus eteni käytännössä havaitusta ilmiöstä aikaisempia tutkimuksia soveltaen abduktiivisen päättelyn avulla kohti ilmiön mahdollisesti uutta selitystä. Tutkimuksen viitekehyksen muodosti johtajuusperinteen heijastuminen perheen, omistajuuden ja liiketoiminnan välisissä suhteissa. Tutkimukseen liittyi alakysymyksenä ongelma johtajuuden siirtymisestä. Jos johtajuus ei siirry, ei jatkajalla ole todellisia mahdollisuuksia muokata liiketoimintaansa. Johtajuuden siirtäminen voi alkaa jo jatkajan varhaislapsuudessa. Maatilayrityksissä tunnistetaan edelleen nuoren sosiaalistaminen jatkajan rooliin. Johtajuuden siirtämiseen liittyi myös ammatillisten taitojen siirtäminen. Tutkimukseen osallistuneet jatkajat olivat pitäneet maatilayrittäjyyttä mieleisenä ammatinvalintana. Useimmat jatkajat ilmaisivat vahvasti oman halunsa kehittyä yrittäjänä ja kehittää yritystään. Sen lisäksi he tunnistivat maatilan jatkuvuuden itselleen tärkeäksi arvoksi. Useimmat jatkajat kokivat, että otettuaan johtajuuden heillä on mahdollisuus itse vaikuttaa liiketoimintansa kehittymiseen ja tulokseen. Perheen keskinäinen luottamuksellinen vuorovaikutus ja luopujien kyky maatilan ulkopuolisten aktiviteettien löytämiseen edistivät johtajuuden siirtämistä. Liiketoimintamallit olivat tässä tutkimuksessa indikaattori liiketoiminnan muutoksien osoittamiseen. Psykologinen omistajuus vaikuttaa johtajuusperinteen ilmenemiseen. Sukutiloilla psykologinen omistajuus kohdistui muita yrityksiä enemmän maatilaan omaisuutena ja paikkana, mikä pienensi jatkajan riskihalukkuutta. Johtopäätöksinä todettiin, että jokainen jatkaja tuo yritykseen jotakin uutta edellyttäen, että johtajuus on vaihtunut. Jos luopujan aikana yritys on suuntautunut asiakaslähtöisesti, jatkajan liiketoimintainnovaatiot suuntautuvat todennäköisemmin asiakkuutta vahvistaviin prosesseihin. Jos luopuja puolestaan on korostanut tuotannollisia prosesseja, myös jatkaja todennäköisemmin uudistaa tuotannolliseen laatuun tai tehokkuuteen liittyviä asioitasiirretty Doriast

Bridging entrepreneurial competencies and business model innovation: insights on business renewal in the small horticulture businesses in Finland

Entrepreneurial competencies are connected to venture performance, but the link between these competencies and the business model (BM) innovation is scarcely studied. This article is among the first to study entrepreneurial competencies as a driving force for BM innovation. This paper presents a qualitative empirical study of six innovative horticulture entrepreneurs in Finland. We contribute to two separate literature streams, competence and BM literature, by combining competence categories (Mitchelmore and Rowley 2010) and BM Innovation model (Foss and Saebi 2017) in the analysis of innovative entrepreneurs. This paper provides evidence on entrepreneurial competencies being internal drivers for BM innovation, and also identifies the core entrepreneurial competences related to BM innovation

Uudistuva metsäyrittäjä - kuinka voit uudistaa bisnesmallisi

Metsäalalla eletään suuren muutoksen aikaa. Olet varmasti huomannut kuinka digitalisaatio, teollinen internet, mobiilisovellukset ja autonomisuus ja muut trendisanat vilisevät puheissa - myös metsäalalla. Teknologia kehittyy nopeammin kuin koskaan ja muuttaa jokaista liiketoiminnan osa-aluetta. Samaan aikaan ympäristövaatimukset, metsäpolitiikka ja asiakkaiden tarpeet muuttavat yritysten toimintaympäristöä. Yritysten on ryhdyttävä miettimään uusia arvonluomistapoja säilyäkseen mukana kilpailussa. Myös metsäyrittäjät ovat tilanteessa, jossa heidän on pakko tarkastella omaa osaamistaan ja liiketoimintaansa. Uudesta muuttuvasta toimintaympäristöstä voidaan rakentaa kilpailuetua, mutta jos muutokseen ei reagoida, siitä tulee enemminkin kilpailukykyä rajoittava tekijä. Tämä kirja on syntynyt Hämeen ammattikorkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun Uudistuva metsäyrittäjä -hankkeessa. Hanke käynnistyi kesällä 2016 ja se jatkui vuoden 2019 alkuun. Samoihin aikoihin tutkimme ja olimme mukana kehittämässä uusia pk-yritysten bisnesmalleja Euroopan Unionin rahoittamassa Envisionhankkeessa. Hyödynsimme sieltä saatuja oppeja ja tuotoksia metsäalalle sovitettuna. Uudistuva metsäyrittäjä -hanketta toteutettiin työpajamuotoisesti eri paikkakunnilla. Työpajoissa pohdittiin uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia yhdessä metsäyrittäjien kanssa. Muutoksen keskiössä ovat bisnesmallit, joilla on mahdollisuus luoda uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia metsäyrittäjille.</p

Uudistuva metsäyrittäjä : kuinka voit uudistaa bisnesmallisi

Metsäalalla eletään suuren muutoksen aikaa. Olet varmasti huomannut kuinka digitalisaatio, teollinen internet, mobiilisovellukset ja autonomisuus ja muut trendisanat vilisevät puheissa - myös metsäalalla. Teknologia kehittyy nopeammin kuin koskaan ja muuttaa jokaista liiketoiminnan osa-aluetta. Samaan aikaan ympäristövaatimukset, metsäpolitiikka ja asiakkaiden tarpeet muuttavat yritysten toimintaympäristöä. Yritysten on ryhdyttävä miettimään uusia arvonluomistapoja säilyäkseen mukana kilpailussa. Myös metsäyrittäjät ovat tilanteessa, jossa heidän on pakko tarkastella omaa osaamistaan ja liiketoimintaansa. Uudesta muuttuvasta toimintaympäristöstä voidaan rakentaa kilpailuetua, mutta jos muutokseen ei reagoida, siitä tulee enemminkin kilpailukykyä rajoittava tekijä. Tämä kirja on syntynyt Hämeen ammattikorkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun Uudistuva metsäyrittäjä -hankkeessa. Hanke käynnistyi kesällä 2016 ja se jatkui vuoden 2019 alkuun. Samoihin aikoihin tutkimme ja olimme mukana kehittämässä uusia pk-yritysten bisnesmalleja Euroopan Unionin rahoittamassa Envisionhankkeessa. Hyödynsimme sieltä saatuja oppeja ja tuotoksia metsäalalle sovitettuna. Uudistuva metsäyrittäjä -hanketta toteutettiin työpajamuotoisesti eri paikkakunnilla. Työpajoissa pohdittiin uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia yhdessä metsäyrittäjien kanssa. Muutoksen keskiössä ovat bisnesmallit, joilla on mahdollisuus luoda uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia metsäyrittäjille

Johtajuusperinteen heijastuminen jatkajan liiketoimintamalleihin maatilan sukupolvenvaihdoksessa

Maatilan sukupolvenvaihdos on tapahtuma, jossa vanhemmat siirtävät maatilan omaisuuden lapsensa haltuun. Fyysinen omaisuus siirtyy juridisesti määrämuotoisen asiakirjan mukaisesti. Päätösvalta ja johtajuus eivät käytännössä siirry luopumisasiakirjan allekirjoituksella. Maatilayritykset poikkeavat toisistaan niin aineellisten resurssiensa, toimintansa, taloudellisen tuloksensa ja johtamistyyliensäkin osalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miltä osin luopujilta siirtyvä johtajuusperinne vaikuttaa jatkajan liiketoimintaan. Muuttuuko yrityksen toiminta, ja miltä osin se muuttuu, kun johtaja vaihtuu? Tutkimuksen empiirinen aineisto on koottu haastattelemalla seitsemän harkinnanvaraisella poiminnalla valitun keskimääräistä suuremman maatilayrityksen jatkajia ja luopujia. Tutkimus eteni käytännössä havaitusta ilmiöstä aikaisempia tutkimuksia soveltaen abduktiivisen päättelyn avulla kohti ilmiön mahdollisesti uutta selitystä. Tutkimuksen viitekehyksen muodosti johtajuusperinteen heijastuminen perheen, omistajuuden ja liiketoiminnan välisissä suhteissa. Tutkimukseen liittyi alakysymyksenä ongelma johtajuuden siirtymisestä. Jos johtajuus ei siirry, ei jatkajalla ole todellisia mahdollisuuksia muokata liiketoimintaansa. Johtajuuden siirtäminen voi alkaa jo jatkajan varhaislapsuudessa. Maatilayrityksissä tunnistetaan edelleen nuoren sosiaalistaminen jatkajan rooliin. Johtajuuden siirtämiseen liittyi myös ammatillisten taitojen siirtäminen. Tutkimukseen osallistuneet jatkajat olivat pitäneet maatilayrittäjyyttä mieleisenä ammatinvalintana. Useimmat jatkajat ilmaisivat vahvasti oman halunsa kehittyä yrittäjänä ja kehittää yritystään. Sen lisäksi he tunnistivat maatilan jatkuvuuden itselleen tärkeäksi arvoksi. Useimmat jatkajat kokivat, että otettuaan johtajuuden heillä on mahdollisuus itse vaikuttaa liiketoimintansa kehittymiseen ja tulokseen. Perheen keskinäinen luottamuksellinen vuorovaikutus ja luopujien kyky maatilan ulkopuolisten aktiviteettien löytämiseen edistivät johtajuuden siirtämistä. Liiketoimintamallit olivat tässä tutkimuksessa indikaattori liiketoiminnan muutoksien osoittamiseen. Psykologinen omistajuus vaikuttaa johtajuusperinteen ilmenemiseen. Sukutiloilla psykologinen omistajuus kohdistui muita yrityksiä enemmän maatilaan omaisuutena ja paikkana, mikä pienensi jatkajan riskihalukkuutta. Johtopäätöksinä todettiin, että jokainen jatkaja tuo yritykseen jotakin uutta edellyttäen, että johtajuus on vaihtunut. Jos luopujan aikana yritys on suuntautunut asiakaslähtöisesti, jatkajan liiketoimintainnovaatiot suuntautuvat todennäköisemmin asiakkuutta vahvistaviin prosesseihin. Jos luopuja puolestaan on korostanut tuotannollisia prosesseja, myös jatkaja todennäköisemmin uudistaa tuotannolliseen laatuun tai tehokkuuteen liittyviä asioita.siirretty Doriast

Mer drive i trädgårdsbranschen genom att utveckla affärsverksamheten!

201