Äitiysneuvolaopas - Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan

Äitiysneuvolan suositusten tarkoituksena on antaa äitiysneuvolatyön tueksi luotettavaa, tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa. Tavoitteena on parantaa palvelujen laatua sekä vähentää eriarvoisuutta. Terveydenhuoltolaki ja valtioneuvoston asetus antoivat suositusten päivittämiselle säädösperustan. Äitiysneuvolaoppaassa kuvataan äitiysneuvolatoiminnan tavoitteet ja toimintaa ohjaavat periaatteet. Opas sisältää näyttöön tai yksimieliseen näkemykseen perustuvia suosituksia monista eri teemoista: - perhevalmennus - yleiset raskausajan vaivat - terveystarkastukset - kotikäynnit - lisäseurantaa edellyttävät ongelmat, sairaudet ja erityistilanteet - synnytykseen valmistautuminen - vastasyntyneen seuranta - synnytyksen jälkeinen masennus - yhteistyö - äitiysneuvolapalvelujen järjestäminen - vanhemmuuden tukeminen - elintavat ja neuvonta Oppaan lopussa paneudutaan suositusten käytännön toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin. Suositukset on tarkoitettu äitiysneuvolassa työskenteleville terveydenhoitajille, kätilöille ja lääkäreille, naistentautien ja synnytysten asiantuntijoille sekä äitiysneuvolapalvelujen järjestämisestä vastuussa oleville tahoille. Oppaasta hyötyvät myös alan kouluttajat ja opiskelijat sekä perheet

Handbok för mödrarådgivningen - Nationell rekommendation

Avsikten med denna handbok är att ge tillförlitlig och evidensbaserad information som stöd för arbetet vid mödrarådgivningarna. Målet är att förbättra tjänsternas kvalitet och minska ojämlikheten. Hälso- och sjukvårdslagen och statsrådets förordning har gett uppdateringen av rekommendationerna en grund i lagstiftningen. Handboken beskriver de principer som styr mödrarådgivningens mål och verksamhet. De rekommendationer som ges i handboken är antingen evidensbaserade eller också bygger de på enighet. Rekommendationerna gäller många olika ämnesområden: - familjeträning - vanliga graviditetsbesvär - hälsoundersökningar - hembesök - problem, sjukdomar och specialsituationer som kräver ytterligare uppföljning - förberedelser inför förlossningen - uppföljning av det nyfödda barnet - depression efter förlossningen - samarbete - tillhandahållandet av mödrarådgivningens tjänster - stöd för föräldraskapet - levnadsvanor och rådgivning I slutet av handboken behandlas det praktiska genomförandet, uppföljningen och utvärderingen. Rekommendationerna är avsedda för hälsovårdare, barnmorskor och läkare vid mödrarådgivningen, experter i kvinnosjukdomar och förlossningar och de aktörer som ansvarar för tillhandahållandet av mödrarådgivningens tjänster. Också utbildare, studerande och familjer har nytta av handboken

KINDL-R: Lasten ja nuorten terveyteen liittyvää elämänlaatua arvioiva geneerinen mittari

KINDL-R on alle 18-vuotiaiden lasten terveyteen liittyvää elämänlaatua arvioiva geneerinen mittari. Tämän katsauksen tarkoituksena oli arvioida KINDL-R-mittarin geneerisen osan validiteettia, reliabiliteettia ja käyttökelpoisuutta. Kirjallisuushaku tehtiin PubMed- ja CINAHL-tietokannoista (N = 133). Mittarin ominaisuuksia arvioitiin COSMIN-taksonomian mukaisesti aineiston 17 väestötutkimuksesta. KINDL-R-mittarissa on lapsille ja heidän vanhemmilleen omat erilliset lomakkeet, joiden tuloksista voidaan laskea lapsen terveyteen liittyvän elämänlaadun kokonaisarvio. Reliabiliteetti, validiteetti ja käyttökelpoisuus todettiin hyväksi 8–17-vuotiaiden lomakkeissa. Alle 8-vuotiaiden lomakkeista ei ole saatavilla tutkimustuloksia. KINDL-R-mittarin avulla voidaan saada kokonaisvaltainen käsitys lapsen hyvinvoinnista. Sitä voitaneen käyttää myös tuen tarpeen tunnistamiseen ja interventioiden kohdentamiseen. Mittarin soveltuvuudesta Suomessa terveydenhuollon käyttöön ja alle 8-vuotiaille tarvitaan lisätutkimusta

Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuskäytännöt, työtavat ja -ympäristöt

OPTE-hank

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta sekä kouluterveydenhuolto - Valtakunnallinen seuranta 2012

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan ja kouluterveydenhuollon tilaa selvitettiin osastonhoitajille ja vastuulääkäreille vuoden 2012 lopulla lähetetyllä kyselyllä. Selvityksen tavoitteena oli tutkia, miten toimintoja on kehitetty vastaamaan kuntalaisten tarpeita ja uusia säännöksiä. Kyselyyn vastasi 150 terveyskeskusta 94 prosenttia kyselyn saaneista. Tulosten mukaan neuvolan ja kouluterveydenhuollon palvelut olivat kehittyneet säännösten suuntaisesti. Lähes kaikissa terveyskeskuksissa oli nimetty toimintojen vastuuhenkilö. Laajat terveystarkastukset ja muut määräaikaiset terveystarkastukset järjestettiin lähes kaikissa terveyskeskuksissa säännösten mukaisina ajankohtina. Laajoissa terveystarkastuksissa perheiden hyvinvointia arvioitiin monipuolisesti, vaikka henkilöstö- ja aikaresurssit olivat osin puutteellisia. Henkilöstöresurssit olivat parantuneet kaikilla palvelusektoreilla, mutta jäävät vielä alle suositusten. Myönteisestä kehityksestä huolimatta palveluissa on edelleen eroja alueellisesti ja terveyskeskusten väestöpohjan koon perusteella. Selvityksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää neuvola- ja kouluterveydenhuoltopalvelujen valvonnassa, seurannassa ja kehittämistyössä kunnissa ja valtakunnallisesti. Raportissa esitetään myös toimenpide-ehdotuksia eri toimijoille

Ammattikorkeakoulujen opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuskäytännöt, työtavat ja -ympäristöt

Opiskelijoiden terveysseurannan kehittäminen -hanke, OPTE-hank

Varhaisen avun viiveet lasten kehityksellisissä ja psyykkisissä vaikeuksissa

Lasten oireilun varhainen tunnistaminen ja viiveetön avun tarjoaminen mahdollistavat lapsiperheiden tuen peruspalveluissa, jolloin auttamisen mahdollisuuksia on vielä runsaasti. Artikkelissa kuvataan lapsen varhaisen avun saavuttamisessa esiintyvää viivettä 0–7-vuotiaan lapsen kehityksen pulmatilanteissa. Tutkimusaineisto muodostui yhden terveyskeskuksen lastenneuvolatyötä tekevien terveydenhoitajien (n = 8) ja erityistyöntekijöiden (n = 3) teemahaastatteluista sekä terveyskeskuspsykologin vastaanotolla kehityksellisten tai psyykkisten vaikeuksien vuoksi käyneiden lasten potilasasiakirjoista (n = 10) ja näiden lasten äitien (n = 8) teemahaastatteluista. Ammattilaisten näkemysten mukaan viiveetön avun saaminen toteutuu melko hyvin. Sekä potilasasiakirjojen että lasten vanhempien käsityksen mukaan useiden lasten avun saannissa esiintyi viivettä. Viiveen selityksenä ammattilaiset korostivat vanhempien osuutta viiveeseen ja vanhemmat puolestaan ammattilaisten, vaikka molemmat toivat esiin myös oman toimintansa osuutta viiveen syntymiseen. Tulokset auttavat hahmottamaan varhaisen avun saavutettavuuden erilaisia todellisuuksia