Tillståndet i Hopomträsk år 2011 : Program för iståndsättning av sjöar i Lovisa

Loviisan kaupunki tuli mukaan Uudenmaan ympäristökeskuksen vetämään järvien kuntakohtaiseen kunnostusohjelmaan vuonna 2007. Kohteeksi valittiin Loviisan Valkon taajamassa sijaitseva Valkolampi. Järvi kärsii mataluudesta ja erityisesti osmankäämien ja vesisammalien aiheuttamasta umpeenkasvusta. Valkolammelle tehtiin kunnostussuunnitelma, jossa esitettiin tehtäväksi tarkempaa ruoppaussuunnitelmaa ja/tai vesikasvien poistosuunnitelmaa. Työtä jatkettiin vuonna 2009 tekemällä Valkolammelle ruoppaus- ja/tai vesikasvien poistosuunnitelma. Ohjelmaa jatkettiin vuonna 2011 tekemällä Hopjärvelle perustilan selvitys. Hopjärvi sijaitsee Loviisassa Hopomin kylässä. Järvi on matala ja rehevä ja sen suurin ongelma on umpeen kasvaminen. Järvessä on ollut leväkukintoja muutamina viime syksyinä. Vesikasvit voivat vähentää leväkukintoja, mutta syksyllä niiden vaikutus vähenee niiden kuollessa vähitellen. Kalasto on havaittu särkikalavaltaiseksi nuottauksissa. Happipitoisuus on ollut pinnanläheisessä vedessä hyvä kaikkina vuodenaikoina. Samoin pohjanläheisessä vedessä happipitoisuus on pysynyt pääosin hyvänä. Muutamina talvina happipitoisuus on kuitenkin ollut alhainen. Järveen tulevaa kuormitusta on arvioitu viimeksi tarkemmin vuonna 1990. Tilanne valuma-alueella on voinut muuttua selvästi vuosien kuluessa. Hopjärven kuormitusselvitystä ehdotetaan päivitettäväksi. Hopjärvessä on selvää kunnostustarvetta. Järvelle ehdotetaan tehtäväksi laskennallinen kuormitusselvitys ja siihen sekä perustilan selvitykseen pohjautuva kunnostussuunnitelma.År 2007 kom Lovisa stad med i samarbetet för iståndsättning av sjöar i kommunerna som leddes av Nylands miljöcentral. Det första samarbetsobjektet var Valkom träsk i tätorten Valkom. Träsket är grunt och växtligheten är riklig, vattenmossorna fyller så gott som hela sjön. De täta kaveldunbestånden runt sjön leder dessutom till att träsket växer igen. En översiktlig iståndsättningsplan utarbetades och i den rekommenderades att en separat plan för att muddra och/eller att röja vattenväxter görs upp och en sådan utarbetades 2009. Programarbetet fortsatte 2011 med denna utredning av tillståndet i Hopomträsk. Hopomträsk ligger i Hopom by i Lovisa. Träsket är grunt och näringsrikt och igenväxt är därför det största problemet. Under de senaste åren har blågrönalgblomningar förekommit på hösten. Riklig vattenvegetation minskar i allmänhet risken för algblomningar, men vegetationens hämmande inverkan avtar under hösten när växterna dör. Notdragningar visar att fiskbeståndet är karpdominerat. I ytvattnet har syrgashalten varit god under alla årstider. Nära bottnen har syrgashalten oftast varit god, men under några vintrar har halten varit låg. Den senaste beräkningen av belastningen på Hopomträsk gjordes 1990. Sedan dess kan förhållandena inom avrinningsområdet avsevärt ha förändrats och därför rekommenderas att belastningsberäkningen uppdateras. Hopom träsk är i tydligt behov av iståndsättning. Denna rapport rekommenderar att belastningen på träsket beräknas och att en iståndsättningsplan därefter görs upp utgående från belastnings- och tillståndsutredningarna

Inkoon Linkullasjönin kuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelma

Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Inkoon kunnan yhteisprojektia jatkettiin tekemällä Inkoon Linkullasjönille kuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelma. Työ on osa laajempaa kuntakohtaista järvien kunnostusohjelmaa. Kunnostussuunnitelmassa esitetään kunnostusmenetelmien periaatteet ja niiden soveltuvuus Linkullasjönille. Paikallisten toimijoiden kanssa määritettiin yhdessä järvelle tavoitetila. Linkullasjön voidaan luokitella reheväksi järveksi. Vesikasvillisuus aiheuttaa umpeenkasvua järven itäja länsipäissä. Kalasto on todettu särkikalavaltaiseksi. Järvessä on ollut myös happikatoja ja leväkukintoja. Linkullasjönin sedimentti on todettu sisäkuormitteiseksi. Linkullasjönin valuma-alueella on paljon peltoviljelyä. Tämän osuus laskennallisesti arvioidusta fosforikuormituksesta on lähes 90 %. Järven kunnostuksessa onkin erittäin tärkeää tehdä ulkoista ja etenkin maatalouden kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Hapetusta kannattaa harkita varteenotettavana kunnostusmenetelmänä. Linkullasjönille esitetään tehtäväksi yksityiskohtaisempi hapetussuunnitelma, mistä ilmenee juuri kyseiseen järveen teholtaan ja muilta ominaisuuksiltaan sopiva laitteisto, järven hapetustarve ja laitteen sijainti. Erittäin umpeenkasvaneen luusuan ruoppausta voidaan harkita. Toimenpide kannattaa kuitenkin suunnitella tarkasti. Ruoppauksessa on huomioitava erityisesti sen aiheuttamat mahdolliset haitat alapuoliseen Inkoonjokeen. Meritaimenen olisi mahdollista nousta Linkullasjöniin Inkoonjokea pitkin. Ruoppaus saattaisi kuitenkin jopa parantaa meritaimenen nousumahdollisuutta ja yleensä veden virtausta järvessä. Samoin vesikasvien niitto saattaa parantaa veden virtausta. Hoitokalastusta voidaan jatkaa. Kalastuksen säätelyssä kannattaa ottaa huomioon kuhalle sopivat suositukset, kuten verkkojen silmäkokorajoitus. Meritaimenen mahdollisia kutupaikkoja voidaan kartoittaa maastokäynnein. Järven soveltuvuus ravuille kannattaa määrittää maastotutkimuksen avulla ja varmistaa rapukannan tiheys koeravustuksin. Ravustuksen säätelyä kannattaa miettiä koeravustuksen perusteella. Veden laadun seuranta on erittäin tärkeää, jotta eri menetelmien vaikutukset järven tilaan nähdään ajoissa. Happipitoisuuden seurantaa varten suositellaan ostettavan happimittari

Karjaan Kolijärven (Gålisjön) kunnostussuunnitelma

Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Karjaan kaupungin yhteisprojektina selvitettiin Karjaan Kolijärven (Gålisjön) perustila ja kuormitus sekä laadittiin näiden pohjalta kunnostussuunnitelma. Työ oli osa uutta kuntakohtaista järvien kunnostusohjelmaa. Perustilan selvityksessä huomioitiin veden laatu, kasvillisuus ja kalasto. Koska kalastosta ei ollut aikaisempaa tietoa tehtiin järvelle koekalastus. Kuormitusta arvioitiin laskennallisesti ja karttatarkastelun avulla. Kunnostussuunnitelmassa käytiin läpi kunnostusmenetelmien periaatteet ja niiden soveltuvuus Kolijärvelle. Lisäksi esitettiin seurantaohjeita niin veden laadun, kasvillisuuden kuin kalastonkin suhteen. Paikallisilta aktiiveilta (Kolijärven vedenhoitoyhdistys ry) kysyttiin heidän käsitystään järven tämänhetkisestä tilasta ja määritettiin yhdessä järvelle tavoitetila. Kalaston rakenteen muuttaminen osoittautui tärkeimmäksi kunnostusmenetelmäksi Kolijärven tilan parantamiseen

Siuntion Karhujärven kunnostussuunnitelma

Uudenmaan ympäristökeskuksen Siuntion kunnan yhteisprojektina tehtiin Siuntion Karhujärvelle (Björnträsket) perustilan ja kuormituksen selvitys sekä laadittiin näiden pohjalta kunnostussuunnitelma. Työ oli osa uutta kuntakohtaista järvien kunnostusohjelmaa. Perustilan selvityksessä huomioitiin veden laatu, kasvillisuus ja kalasto. Koska kalastosta ei ollut aikaisempaa tietoa tehtiin järvelle koekalastus. Kuormitusta arvioitiin laskennallisesti ja karttatarkastelun avulla. Kunnostussuunnitelmassa käytiin läpi kunnostusmenetelmien periaatteet ja niiden soveltuvuus Karhujärvelle. Lisäksi esitettiin seurantaohjeita niin veden laadun, kasvillisuuden kuin kalastonkin suhteen. Paikallisten aktiivien kanssa (Karhujärven suojeluyhdistys ry) määritettiin yhdessä järvelle tavoitetila. Karhujärvi on erittäin rehevä järvi, jonka suurin ongelma on todella suuri ulkoinen kuormitus. Järvessä esiintyy leväkukintoja ja happikatoja. Kalasto on särkikalavaltaista. Vesikasvit aiheuttavat umpeenkasvua etenkin järvenpohjoispäässä. Karhujärven valumaalueella olisi ensisijaisen tärkeää tehdä ulkoista kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Järvessä tehtävillä toimenpiteillä on vaikeampi parantaa järven tilaa tällä hetkellä, mutta sen säilyttäminen tämänhetkisellä tasolla on mahdollista. Karhujärven tehokalastusta kannattaa jatkaa edelleen. Kalastuksen säätelyyn ehdotetaan uusia sääntöjä. Meritaimenen nouseminen Karhujärveen ja siitä edelleen Palojokeen tai Risubackajokeen on huomioitava. Lisäksi vesikasvillisuutta voidaan niittää

Eräiden Espoon järvien kunnostustarpeen arviointi

Espoon kuntakohtainen järvikunnostusohjelma alkoi 21 järven perustilan selvityksellä vuonna 2008. Valintaperusteena oli vedenlaatutiedot, järven virkistyskäyttö sekä paikallisten asukkaiden aktiivisuus. Järvien tilan selvitykseen valittiin 21 järveä, jotka olivat Bodominjärvi, Espoon Pitkäjärvi, Hannusjärvi, Kalajärvi, Kaitalampi, Kattilajärvi, Kolmperä, Lahnuksen Myllyjärvi, Lippajärvi, Loojärvi, Luukinjärvi, Metsälampi, Nupurinjärvi, Nuuksion Pitkäjärvi, Odilampi, Palolampi, Pentalanjärvi, Saarijärvi,Sahajärvi, Siikajärvi ja Velskolan Pitkäjärvi. Kuntakohtaista järvikunnostusohjelmaa jatkettiin Espoon kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteistyöprojektina vuonna 2009 arvioimalla näiden järvien kunnostustarvetta. Raportissa esitetään 21 järven järvikohtaiset suositukset ja mahdolliset seurantatarpeet. Kunnostustarve selvitettiin järvien tilan ja käytön perusteella. Saatu tulos ei ole Uudenmaan ympäristökeskuksen virallinen kannanotto. Järvet jaettiin karkeasti neljään ryhmään, joiden väliset rajat ovat liukuvia. Suuri kunnostustarve on sellaisilla järvillä, joiden tila on huono ja käyttö suurta. Suurta seurantatarvetta on hyvässä tilassa olevalla järvellä, johon kohdistuu paljon virkistyskäyttöä. Omakustanteista ja -toimista kunnostusta ja seurantaa suositellaan järville, joiden käyttö on vähäistä, mutta tila huono. Pieni kunnostustarve on sellaisilla järvillä, joiden käyttö on vähäistä ja tila hyvä. Näille suositellaan omakustanteista ja -toimista seurantaa. Suurimmat kunnostustarpeet ovat Espoon Pitkäjärvellä ja Lippajärvellä, joilla on kunnostustoimet jo käynnissä. Loojärven tila on huono ja käyttö on vähäistä. Bodominjärven, Luukinjärven ja Siikajärven tila on vielä aika hyvä. Bodominjärvessä ja Siikajärvessä on nähtävissä selviä rehevöitymisen merkkejä. Bodominjärven käyttö on suurta ja sen tilan heikentymisestä on saatu havaintoja paikallisilta ihmisiltä. Bodominjärvelle ehdotetaan tehtäväksi kunnostussuunnitelma, jossa valitaan järvelle parhaiten sopivimmat kunnostusmenetelmät. Loojärven lisäksi omatoimista kunnostusta ja seurantaa ehdotetaan Hannusjärvelle, Metsälammelle, Palolammelle ja Odilammelle. Hannusjärveä kunnostetaan jo tällä hetkellä. Vähäistä kunnostustarve on Lahnuksen Myllyjärvellä, Sahajärvellä, Kolmperällä, Velskolan Pitkäjärvellä, Kattilajärvellä, Nuuksion Pitkäjärvellä, Kalajärvellä, Pentalanjärvellä, Nupurinjärvellä ja Saarijärvellä. Näille ehdotetaan omatoimista tilan seurantaa. Seuranta saattaa muuttua Kalajärven, Pentalanjärven, Nupurinjärven ja Sahajärven kohdalla omatoimiseksi kunnostamiseksi, jos paikallisia toimijoita löytyy. Kaitalammelle, jonka tila on hyvä mutta käyttö suurta sekä tätä huonommassa tilassa olevalle Luukinjärvellä ehdotetaan seurantaa

Eräiden Espoon järvien kunnostustarpeen arviointi

Espoon kuntakohtainen järvikunnostusohjelma alkoi 21 järven perustilan selvityksellä vuonna 2008. Valintaperusteena oli vedenlaatutiedot, järven virkistyskäyttö sekä paikallisten asukkaiden aktiivisuus. Järvien tilan selvitykseen valittiin 21 järveä, jotka olivat Bodominjärvi, Espoon Pitkäjärvi, Hannusjärvi, Kalajärvi, Kaitalampi, Kattilajärvi, Kolmperä, Lahnuksen Myllyjärvi, Lippajärvi, Loojärvi, Luukinjärvi, Metsälampi, Nupurinjärvi, Nuuksion Pitkäjärvi, Odilampi, Palolampi, Pentalanjärvi, Saarijärvi,Sahajärvi, Siikajärvi ja Velskolan Pitkäjärvi. Kuntakohtaista järvikunnostusohjelmaa jatkettiin Espoon kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteistyöprojektina vuonna 2009 arvioimalla näiden järvien kunnostustarvetta. Raportissa esitetään 21 järven järvikohtaiset suositukset ja mahdolliset seurantatarpeet. Kunnostustarve selvitettiin järvien tilan ja käytön perusteella. Saatu tulos ei ole Uudenmaan ympäristökeskuksen virallinen kannanotto. Järvet jaettiin karkeasti neljään ryhmään, joiden väliset rajat ovat liukuvia. Suuri kunnostustarve on sellaisilla järvillä, joiden tila on huono ja käyttö suurta. Suurta seurantatarvetta on hyvässä tilassa olevalla järvellä, johon kohdistuu paljon virkistyskäyttöä. Omakustanteista ja -toimista kunnostusta ja seurantaa suositellaan järville, joiden käyttö on vähäistä, mutta tila huono. Pieni kunnostustarve on sellaisilla järvillä, joiden käyttö on vähäistä ja tila hyvä. Näille suositellaan omakustanteista ja -toimista seurantaa. Suurimmat kunnostustarpeet ovat Espoon Pitkäjärvellä ja Lippajärvellä, joilla on kunnostustoimet jo käynnissä. Loojärven tila on huono ja käyttö on vähäistä. Bodominjärven, Luukinjärven ja Siikajärven tila on vielä aika hyvä. Bodominjärvessä ja Siikajärvessä on nähtävissä selviä rehevöitymisen merkkejä. Bodominjärven käyttö on suurta ja sen tilan heikentymisestä on saatu havaintoja paikallisilta ihmisiltä. Bodominjärvelle ehdotetaan tehtäväksi kunnostussuunnitelma, jossa valitaan järvelle parhaiten sopivimmat kunnostusmenetelmät. Loojärven lisäksi omatoimista kunnostusta ja seurantaa ehdotetaan Hannusjärvelle, Metsälammelle, Palolammelle ja Odilammelle. Hannusjärveä kunnostetaan jo tällä hetkellä. Vähäistä kunnostustarve on Lahnuksen Myllyjärvellä, Sahajärvellä, Kolmperällä, Velskolan Pitkäjärvellä, Kattilajärvellä, Nuuksion Pitkäjärvellä, Kalajärvellä, Pentalanjärvellä, Nupurinjärvellä ja Saarijärvellä. Näille ehdotetaan omatoimista tilan seurantaa. Seuranta saattaa muuttua Kalajärven, Pentalanjärven, Nupurinjärven ja Sahajärven kohdalla omatoimiseksi kunnostamiseksi, jos paikallisia toimijoita löytyy. Kaitalammelle, jonka tila on hyvä mutta käyttö suurta sekä tätä huonommassa tilassa olevalle Luukinjärvellä ehdotetaan seurantaa

Inkoon Linkullasjönin perustilan selvitys vuonna 2007

Inkoossa sijaitseva Linkullasjön on rehevä järvi, jonka ongelmia ovat umpeenkasvu ja särkikalavaltainen kalasto. Järvessä on ollut happikatoja ja leväkukintoja. Linkullasjönin perustilaa selvitettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Inkoon kunnan yhteistyöhankkeena. Hanke on osa suurempaa kuntakohtaista järvikunnostussuunnitteluohjelmaa. Perustilan selvitykseen kuului tietojen hakeminen eri rekistereistä ja muista tietolähteistä. Raporttiin kerättiin tiedot veden laadusta, kalastosta, ja leväkukinnoista. Kasvillisuutta selvitettiin maastokäynnein. Lisäksi määritettiin Linkullasjönin valumaalue. Valumaalueen maankäyttöä tarkasteltiin kartalta. Selvityksen mukaan Linkullasjön on hyvin rehevä järvi. Kasvillisuus on erittäin runsasta etenkin järven länsipäässä. Linkullasjönin kalastoon kuuluvat kiiski, ahven, sorva, lahna, salakka ja särki. Kalasto on särkikalavaltaista. Meritaimenen olisi mahdollista nousta Linkullasjöniin Inkoonjokea pitkin. Valumaalueella on paljon peltoja, joiden kuormitus tulisi jatkossa selvittää. Kuormitusselvityksessä arvioitaisiin järveen kohdistuva fosforimäärä ja sen vaikutus järven tilaan. Linkullasjönissä on selvää kunnostustarvetta ja raportissa ehdotetaan, että järvelle tehdään kunnostussuunnteilma. Kunnostussuunnitelmassa arvioidaan tarkemmin kyseiselle järvelle sopivia kunnostusmenetelmiä. Esimerkiksi peltoojiin kannattaisi suunnitella luonnonmukaisen peruskuivatuksen mukaisia toimenpiteitä

Iståndsättningsplan för Syvälampi : Programmet för iståndsättning av sjöar i Sibbo

Siuntion kuntakohtainen järvikunnostusohjelma aloitettiin vuonna 2007 Karhujärvestä. Tällöin Karhujärvelle tehtiin kunnostussuunnitelma, johon kuului perustilan selvitys ja laskennallinen kuormitusselvitys. Hanketta jatkettiin vuosina 2008 - 2010 tekemällä vastaavanlainen selvitys Tjusträskille ja Vikträskille. Ohjelmaa jatkettiin vuonna 2011 valitsemalla uudeksi kohteeksi Syvälampi ja tekemällä tälle perustilan selvitys. Vuonna 2012 Syvälammelle tehtiin kuormitusselvitys ja siihen ja perustilan selvitykseen pohjautuva kunnostussuunnitelma. Syvälampeen tuleva ulkoinen kuormitus on laskennallisesti arvioituna vähäistä eikä siihen kohdistu vähentämistarvetta. Erittäin tärkeää on seurata valuma-alueella tapahtuvia muutoksia ja tarvittaessa reagoida ajoissa niihin. Kalasto on rakenteeltaan ahvenvaltainen ja siinä on tarpeeksi petokaloja. Kalaston rakenteen säilyttäminen on tällä hetkellä hyvä tavoite. Kasvillisuutta ei ole tarpeen poistaa. Vesikasvillisuutta on hyvin vähän ja sen merkitys järven tilalle on luultavasti leväkukintojen esiintymistä vähentävä. Syvälammessa esiintyy säännöllisesti happikatoja. Samoin pohjan läheisen veden kokonaisfosforipitoisuus on moninkertainen pinnan läheisen veden pitoisuuteen verrattaessa, mikä kertoo sisäisestä kuormituksesta. Hapettamalla voidaan vähentää sisäistä kuormitusta. Ennen kuin hapettamista lähdetään suosittelemaan järven kunnostusmenetelmäksi, ehdotetaan otettavan ainakin yksi ylimääräinen vesinäyte marraskuussa. Jos Syvälammen tila alkaa heiketä, esimerkiksi leväkukintojen tai kalakuolemien esiintymisen muodossa; kannattaa miettiä hapetussuunnitelman tekemistä. Kyseisessä suunnitelmassa tulee ottaa huomioon hapetuksen vaikutus järven meromiktiseen luonteeseen. Tällä hetkellä hapetusta ei kuitenkaan nähdä vielä tarpeellisena, vaan resurssit kannattaa kohdistaa tilan seurantaan. Veden laadun seuranta on erittäin tärkeää, jotta muutokset järven tilassa nähdään ajoissa. Happipitoisuuden seurantaa varten suositellaan ostettavan happimittari, jonka käytön ja huoltamisen joku paikallisista opettelee huolellisesti.Sjundeå kommun har deltagit i programmet för iståndsättning av sjöar i kommunerna sedan 2007 då en iståndsättningsplan, inklusive tillstånds- och belastningsutredning, för Björnträsket utarbetades. Samarbetet fortsatte åren 2008-2010 med motsvarande utredningar för Tjusträsket och Vikträsk och år 2011 med en utredning av tillståndet i Syvälampi. År 2012 beräknades belastningen på träsket och utgående från den och tillståndsutredningen utarbetades en iståndsättningsplan. Beräkningen av den yttre belastningen på Syvälampi visar på en rätt liten belastning som inte behöver åtgärdas. Däremot är det av ytterst stor vikt att följa med eventuella förändringar inom avrinningsområdet och reagera på dem i tid. Sjöns fiskbestånd domineras av abborre och andelen rovfisk är tillräckligt stor. Vikten av att bibehålla fiskbeståndsstrukturen betonas. Det är inte nödvändigt att avlägsna vegetation. Vattenvegetationen i sjön är sparsam och har troligtvis en reducerande inverkan på förekomsten av blågrönalgblomningar. Syrebrist förekommer regelbundet i Syvälampi. Dessutom är fosforhalten i det bottennära vattenskiktet mångfaldig jämfört med halten i ytvattnet, vilket visar på inre belastning. Denna kan minskas genom syrsättning. I rapporten föreslås att ett vattenprov tas åtminstone en gång till i november innan en syrsättningsplan rekommenderas. Behovet av att göra upp en syrsättningsplan bör övervägas om tillståndet i Syvälampi försämras, t ex så att blågrönalgblomningar eller fiskdöd noteras. Då ska syrsättningens inverkan på sjöns meromiktiska natur beaktas. I dag är det inte nödvändigt med syrsättning, utan resurserna ska hellre användas till att följa upp tillståndet i träsket. Det är ytterst viktigt att vattenkvaliteten följs upp så att iståndsättningens påverkan noteras i tid. Syrsättningen bör likaså följas upp och för det rekommenderas en syrgasmätare som någon ortsbo åtar sig att lära sig använda och sköta rätt

Siuntion Tjusträskin kunnostussuunnitelma

Siuntion kunta lähti kuntakohtaiseen järvikunnostusohjelmaan mukaan vuonna 2007 ja tällöin kohteeksi valittiin Karhujärvi (Björnträsk). Samalla sovittiin ohjelman jatkamisesta alavirtaan mentäessä eli seuraavaksi kohteeksi tuli Tjusträsk. Työ tehtiin Siuntion kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteistyöprojektina. Tjusträsk on rehevä järvi, joka kuuluu Naturaan. Järveä on hapetettu vuodesta 1993 lähtien. Tjusträskin pinta-ala on 114 hehtaaria ja sen suurin syvyys on 9,8 m. Keskisyvyys on 4,39 m. Järven valuma-alue liittyy suoraan Karhujärven valuma-alueeseen, koska Karhujärvestä alkava Siuntionjoki laskee Tjusträskiin. Koko valuma-alueen pinta-ala on 41 518 ha, Tjusträskin lähivaluma-alue on pintaalaltaan 5 788 ha. Tjusräskin kalasto on särkikalavaltainen. Kasvillisuus koostuu pääosin ilmaversoisista ja järviruokokasvustot ovat laajalle levinneitä. Järveen kohdistuu laskennallisesti arvioiden erittäin paljon ulkoista fosforikuormitusta. Kaikissa suositelluissa kunnostusmenetelmissä on huomioitu kyseisen menetelmän vaikutukset Naturaan ja erityisesti vaikutukset meritaimeneen, saukkoon ja linnustoon. Ulkoista kuormitusta on tärkeää saada vähennettyä. Valuma-alue on erittäin laaja ja sieltä tuleva laskennallinen fosforikuormitus ylittää järven sietokyvyn selvästi. Järven omalta lähivaluma-alueelta tulevaa kuormitusta pitää saada vähennettyä 65 %. Hapetus ei ole tällä hetkellä tarpeeksi tehokasta ja se kannattaa mitoittaa uudelleen. Hapetuksen tehostamisen myötä järven sisäisen kuormituksen pitäisi vähentyä ja järven tilan parantua. Kalaston rakennetta on muutettava vähemmän särkikalavaltaiseen suuntaan. Tjusträskille suositellaan tehokalastusta ainakin kolmen seuraavan vuoden ajan. Lisäksi suositellaan kalaväylän asettamista meritaimenen takia Vikträskille, Tjusträskille ja Karhujärvelle. Ruovikoita voidaan niittää, kunhan työssä huomioidaan vaikutukset linnustoon. Veden laatua pitää seurata, jotta kunnostusten vaikutukset nähdään ajoissa. Tällöin voidaan ohjata toimenpiteitä oikeaan suuntaan, jos veden laadussa näkyy muutoksia

Inkoon Linkullasjönin kuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelma

Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Inkoon kunnan yhteisprojektia jatkettiin tekemällä Inkoon Linkullasjönille kuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelma. Työ on osa laajempaa kuntakohtaista järvien kunnostusohjelmaa. Kunnostussuunnitelmassa esitetään kunnostusmenetelmien periaatteet ja niiden soveltuvuus Linkullasjönille. Paikallisten toimijoiden kanssa määritettiin yhdessä järvelle tavoitetila. Linkullasjön voidaan luokitella reheväksi järveksi. Vesikasvillisuus aiheuttaa umpeenkasvua järven itäja länsipäissä. Kalasto on todettu särkikalavaltaiseksi. Järvessä on ollut myös happikatoja ja leväkukintoja. Linkullasjönin sedimentti on todettu sisäkuormitteiseksi. Linkullasjönin valuma-alueella on paljon peltoviljelyä. Tämän osuus laskennallisesti arvioidusta fosforikuormituksesta on lähes 90 %. Järven kunnostuksessa onkin erittäin tärkeää tehdä ulkoista ja etenkin maatalouden kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Hapetusta kannattaa harkita varteenotettavana kunnostusmenetelmänä. Linkullasjönille esitetään tehtäväksi yksityiskohtaisempi hapetussuunnitelma, mistä ilmenee juuri kyseiseen järveen teholtaan ja muilta ominaisuuksiltaan sopiva laitteisto, järven hapetustarve ja laitteen sijainti. Erittäin umpeenkasvaneen luusuan ruoppausta voidaan harkita. Toimenpide kannattaa kuitenkin suunnitella tarkasti. Ruoppauksessa on huomioitava erityisesti sen aiheuttamat mahdolliset haitat alapuoliseen Inkoonjokeen. Meritaimenen olisi mahdollista nousta Linkullasjöniin Inkoonjokea pitkin. Ruoppaus saattaisi kuitenkin jopa parantaa meritaimenen nousumahdollisuutta ja yleensä veden virtausta järvessä. Samoin vesikasvien niitto saattaa parantaa veden virtausta. Hoitokalastusta voidaan jatkaa. Kalastuksen säätelyssä kannattaa ottaa huomioon kuhalle sopivat suositukset, kuten verkkojen silmäkokorajoitus. Meritaimenen mahdollisia kutupaikkoja voidaan kartoittaa maastokäynnein. Järven soveltuvuus ravuille kannattaa määrittää maastotutkimuksen avulla ja varmistaa rapukannan tiheys koeravustuksin. Ravustuksen säätelyä kannattaa miettiä koeravustuksen perusteella. Veden laadun seuranta on erittäin tärkeää, jotta eri menetelmien vaikutukset järven tilaan nähdään ajoissa. Happipitoisuuden seurantaa varten suositellaan ostettavan happimittari