Persoonallisuuden epävakaus ja työkyky

Persoonallisuuden epävakaudella on yhteyttä ihmisen arjesta ja työstä selviytymiseen ja ihmissuhteisiin. Hoidolla helpotetaan usein asiakkaiden oireita. Kuitenkin hoitotyön käytännön työssä on ilmennyt, että epävakaudesta kärsivät asiakkaat jäävät työelämän ulkopuolelle. Tämän johdosta olisi hoitoa- ja kuntoutusta kehitettävä epävakaiden henkilöiden työkykyisyyden edistämiseksi. Tämä artikkeli liittyy ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön ja mielenterveystyössä tehtyyn kehittämistyöhön

Työkykyä kehittämässä : Epävakaatyöryhmän hoidon kehittäminen asiakkaiden työkykyisyyttä tukevammaksi

Epävakaa persoonallisuus on vakava toiminta- ja työkykyä alentava sairaus, joka kuormittaa henkilön itsensä lisäksi myös laajasti terveydenhuoltojärjestelmää. Erilaisilla työllistymistä tukevilla toimilla voidaan parantaa epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien työkykyisyyttä. Hoidossa on hyvä keskittyä ensi- tai toissijaisesti psykososiaalisen toimintakyvyn parantamiseen oireiden lievittymisen lisäksi. Erityisesti tälle asiakasryhmälle suunnatut toimet voivat parantaa heidän työkykyään. Epävakaan persoonallisuuden runsas esiintyminen sekä sen aiheuttama suuri työelämästä poisjäämisen todennäköisyys tekevät tämän asiakasryhmän ammatillisen kuntoutuksen kehittämisen julkisella puolella tärkeäksi. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena on kuvata tunne-elämältään epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien asiakkaiden hoitoa Oulun kaupungin Epävakaatyöryhmässä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa tunne-elämältään epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien asiakkaiden työkykyyn vaikuttavista tekijöistä sekä heidän kokemuksistaan työllistymistä tukevista toimista hoidossa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään Epävakaatyöryhmän hoidon kehittämisessä asiakasryhmän työkykyisyyttä tukevammaksi. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin haastattelemalla viittä Epävakaatyöryhmän asiakasta heidän kokemuksistaan työstä, työkyvystä ja itsestään työntekijöinä sekä heidän kokemuksistaan saamastaan hoidosta Epävakaatyöryhmässä. Haastattelusta kerätty aineisto analysoitiin induktiivisesti. Tuloksena oli, että haastateltavat kokivat työkykyynsä vaikuttavan oman terveytensä/toimintakykynsä sekä omat käsityksensä työstä ja itsestä työntekijöinä. Työkykyään edistäneinä asioina hoidossa he nimesivät työntekijöiden asennoitumisen Epävakaatyöryhmässä, saadun tiedon ja ymmärryksen itsestä sekä vertaistuen. Kehitettävinä asioina nimettiin hoitavien henkilöiden asennoituminen muissa hoitopaikoissa sekä hoidon ja kuntoutuksen oikea-aikaisuus. Tulosten pohjalta jatkokehittämiskohteeksi valittiin hoidon ja kuntoutuksen oikea-aikaisuus. Oikea-aikaisuutta lähdettiin kehittämään miettimällä ratkaisuja ohjautumisen parantamiseen. Lähetekäytäntöjä uusittiin ja hoitoonpääsykriteerit päivitettiin. Lisäksi suunniteltiin toiminta- ja työkyvyn kartoitusmalli, jonka tarkoituksena on parantaa hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden oikea-aikaisuutta sekä tavoitteellisesti suunnitella ja seurata (ammatillisen) kuntoutuksen etenemistä. Asiasanat: epävakaa persoonallisuus, työkyky, tutkimuksellinen kehittäminen, laadullinen tutki-mus Borderline personality disorder (BPD) affects widely person`s functional and working ability, but also for the health care system. Persons with BPD can improve their working ability if they get support for employment. Actions especially directed at this group can be helpful. In therapy, it is important to focus on first or second on enhancing psychosocial function in addition to relieving the symptoms. The prevalence of BPD and the high probability of being excluded from working life make the development of professional rehabilitation for this group important on the public health care system. The purpose of this developmental research is to describe the mental health care of clients with BPD in the Epävakaatyöryhmä (the special team for therapy of BPD). The aim of the study is to provide information about the factors affecting the work ability of clients and describe their experiences about the support that they have received for employment in treatment. The results of the research will be utilized in developing the working methods of the Epävakaatyöryhmä to be more supportive to clients' ability to work. This research-based developmental work was carried out through qualitative research methods by interviewing five clients on their experiences of work, work ability and the concept of self as employee as well as their experiences of treatment in the Epävakaatyöryhmä. The material collected from the interviews was analyzed inductively. The result was that the interviewees felt that their own health /performance, perceptions of work and perceptions of self as employees impacted on their work ability. The most helpful factors of the treatment were attitudes of the employees of the Epävakaatyöryhmä, the gained knowledge and understanding, as well as the peer support. As issues to be developed, the clients named the attitudes of the care-givers at other treatment places and planning the treatments and rehabilitations at the right time. Based on the results, the planning of treatments and rehabilitations right timing was chosen as the further developmental target. The development started by improving the policies how patients get in the treatment. Transmission policies were renewed and updated with treatment access criteria. In addition, a model of an assessment of functional and work capacity was designed to improve the right timing of treatment and rehabilitation. The goal of model was to measure, plan and monitor (professional) rehabilitation more systematically. Keywords: borderline personality disorder, work ability, developmental research, qualitative researc

Toiminnan kehittäminen lean benchmarkingin avulla : Case teollisuusyrityksen talousosasto

Tämän opinnäytetyön aiheina ovat lean, toimistotyön tehokkuus sekä niiden kehittäminen benchmarkingin avulla. Tutkimus toteutetaan vertailemalla kahden eri organisaation talousosaston lean-toimintaa keskenään. Tavoitteena on selvittää, miten leanin käyttöönotossa on onnistuttu sekä miten lean saataisiin ylläpidettyä mukana päivittäisessä toiminnassa. Tutkimuksessa myös selvitetään, löydetäänkö benchmarkingin avulla uusia asioita ja näkökulmia toiminnan kehittämiseen. Jatkuva parantaminen ja toiminnan kehittäminen ovat tärkeitä kaiken aikaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Lean on yksi jatkuvan parantamisen menetelmä, jonka käyttö on lähtenyt tuotannosta, mutta sitä sovelletaan yhä enemmän myös toimisto- ja tietotyöhön. Lean-periaatteiden mukaan organisaation prosesseja pyritään parantamaan arvoa lisäävän toiminnan näkökulmasta hukkaa vähentämällä ja virtausta lisäämällä. Teoriaosuudessa perehdytään leanin periaatteisiin erityisesti toimisto- ja tietotyön näkökulmasta. Lean-menetelmiä hyödyntäen voidaan puuttua tehottomuuden lähteisiin, jotta työ virtaisi mahdollisimman sujuvasti organisaation läpi. Leanin soveltamiseen liittyy myös haasteita, joiden tunnistaminen ja huomioiminen on tärkeää onnistuneen käyttöönoton saavuttamiseksi ja leanin vakiinnuttamiseksi osaksi toimintaa. Leanin lisäksi benchmarkingin toimintaperiaate käydään läpi. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä yhdistetään lean ja benchmarking, joihin peilaten empiirisessä tutkimuksessa pyritään löytämään kehityskohteita lean-toiminnan uudistamiseen. Kohdeorganisaatioiden talousosastoilla toteutettujen lean-projektien sekä niiden avulla saavutettujen parannusten esittelyn kautta siirrytään benchmarking-prosessin toteutukseen. Benchmarking toteutettiin haastattelujen sekä lean service assessment -kyselylomakkeen avulla. Yhteenvetona esitellään benchmarking-prosessin tulokset sekä niiden perusteella valittavat kehittämiskohteet. Lopuksi pohditaan tutkimuksen tulosten luotettavuutta ja käytettävyyttä muussa toimintaympäristössä tai siirrettävyyttä esimerkiksi toiseen organisaatioon, esitetään tutkimuksen keskeiset havainnot ja tulokset sekä niiden perusteella tehdyt johtopäätökset. Tutkimuksen tulosten mukaan lean vaatii rytmiä ja säännöllisyyttä sekä riittävän laajan näkökulman.The topics of this thesis are lean, office work efficiency and their development through benchmarking. Lean was studied by comparing finance and controlling departments from two different organizations and their lean activities. The aim was to find out how successful the implementation of lean has been and how lean can be kept up in daily work. The study also examined whether benchmarking can help to identify areas for further development or new perspectives for development work. Continuous improvement and operational development are important in an ever-changing operating environment. Lean is one method of continuous improvement used in production, but it is increasingly being applied to office and information work as well. According to the lean principles, the aim is to improve the processes from the value-adding activities point of view by reducing waste and increasing flow. The theoretical section of the study introduces the lean principles, especially from office work point of view. Utilizing lean methods can reveal sources of inefficiency. Work should flow as smoothly as possible through the organization. There are also challenges when applying lean principles, which are important to identify and consider in order to achieve successful introduction and to stabilize lean as part of operations. Also, the operating principle of benchmarking is introduced. The theoretical framework of the study combines lean and benchmarking, which reflects to the empirical study about the lean implementation projects in the financial departments of the case organizations and achieved improvements. Benchmarking was carried out by using interviews and a lean service assessment questionnaire aiming at finding ideas for good practices. The selected development targets are presented, too. Both the reliability of the research results and usability and transferability to different operational environment are evaluated. Finally, the main findings and results of the research and the related conclusions are summarized. The results of the benchmarking process are reviewed, and they revealed that lean requires rhythm and regularity as well as a sufficiently broad perspective

A comparison of indirect and direct targeted STN DBS in the treatment of Parkinson’s disease:surgical method and clinical outcome over 15-year timespan

Abstract Background: Deep brain stimulation (DBS) in the subthalamic nucleus (STN) is used in advanced Parkinson’s disease (PD) for reducing motor fluctuations and the side effects of antiparkinsonian medication (APM). The development of neuroimaging has enabled the direct targeting of the STN. The aim of this study is to evaluate the outcome in patients with PD using STN DBS when changing from atlas-based indirect targeting method (iTM) to direct MRI-based targeting (dTM) assuming dTM is superior. Methods: Twenty-five consecutive PD patients underwent dTM STN DBS surgery from 2014 to 2017 with follow-up for 1 year. The neuroimaging, surgical method, outcome in Unified Parkinson’s Disease Rating Scale (UPDRS) scores, and reduction of APM are described and compared with the results of an earlier iTM STN DBS study. Results: Twelve months after a dTM STN DBS, significant improvement (p < 0.001) was seen in six out of seven parameters of UPDRS when patients had medication (medON) and stimulation (stimON). The activities of daily living (UPDRSII) and motor scores (UPDRSIII) improved by 41% and 62%, respectively. Dyskinesias and fluctuations were both reduced by 81%. In dTM STN DBS group, the levodopa equivalent dose (LED) and the total daily levodopa equivalent dose (LEDD) were significantly decreased by 62% and 55%, respectively, compared with the baseline (p < 0.001). Five patients (20%) were without levodopa medication 12 months after the operation. Conclusions: The development of surgical technique based on advanced neuroimaging has improved the outcome of PD STN DBS