The effects of an alpha-2-adrenoceptor agonist, antagonist, and their combination on the blood insulin, glucose, and glucagon concentrations in insulin sensitive and dysregulated horses

Alpha-2-adrenoceptor agonists are sedatives that can cause fluctuations in serum insulin and blood glucose (BG) concentrations in horses. The objectives of this study were to investigate the effects of detomidine and vatinoxan on BG, insulin, and glucagon concentrations in horses with and without insulin dysregulation (ID). In a blinded cross-over design, eight horses with ID and eight horses without ID were assigned to each of four treatments: detomidine (0.02 mg/kg; DET), vatinoxan (0.2 mg/kg; VAT), detomidine + vatinoxan (DET + VAT), and saline control (SAL). Blood samples were taken at 0,1, 2, 4, 6, and 8 h. Change from baseline was used as the response in modelling, and the differences between treatments were evaluated with repeated measures analysis of covariance. P values 2021 The Authors. Published by Elsevier Ltd. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).Peer reviewe

Tying the Extended Family Knot: Grandparents’ Influence on Educational Achievement

In present-day western societies grandparents and grandchildren have longer years of shared lifetime than ever before. We investigate whether children with more grandparent resources have a higher probability of achieving the general secondary degree compared with children with fewer resources, or whether shared lifetime with grandparents increases the probability of achieving the general secondary degree. We use high-quality Finnish Census Panel data and apply sibling random and fixed-effects models that also control for all unobserved factors shared by siblings. Grandparents’ education and socioeconomic status have only a limited ability to explain a grandchild’s educational achievement. However, the sibling fixed-effects models reveal that every shared year between grandparents and grandchildren increases a grandchild’s likelihood of completing general secondary education by 1 percentage point, on average. The effect of shared lifetime is conditional on grandparental type, family resources, and the size of the extended family. Maternal grandmothers have a positive effect on grandchildren’s education in low-income families. Paternal grandmothers provide a link to the resources available through the extended family network, independent of their own resources. The same effects were not observed for grandfathers.</p

Sukupolvien ketju : Suuret ikäluokat ja sukupolvien välinen vuorovaikutus Suomessa

Tutkimuksessa selvitään sukulaisten välistä vuorovaikutusta sekä avunantoa suomalaisissa perheissä ja suvuissa. Tutkimuskohteena on kolme perhesukupolvea: suuret ikäluokat, heidän aikuiset lapsensa ja vanhempansa, joista on kerätty laaja postikysely-, lomakehaastattelu- ja teemahaastatteluaineisto. Tutkimuskysymysten muodostamisessa ja tulosten tarkastelussa hyödynnetään aikaisempaa sosiologista sukupolvi- ja perhetutkimusta sekä evoluutioteorian esittämiä vastavuoroisuutta ja altruismia koskevia teorioita ja tuloksia. Tutkimuksessa kysytään, miten eri sukupolvet auttavat toisiaan, millaisia sukupolvikohtaisia eroja auttamiskäytännöissä esiintyy ja mitkä taustatekijät selittävät auttamista. Lisäksi selvitetään sukulaisten auttamisasenteita ja tyytyväisyyttä saatuun apuun sekä auttamiseen liittyviä ristiriitoja. Näiden ohella tarkastellaan, miten sukupolvien väliset sosiaaliset suhteet kytkeytyvät auttamiskäytäntöihin. Tutkimustulokset osoittavat, että sukulaisapu on tärkeä tekijä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Ihmiset ovat eniten yhteydessä biologisiin sukulaisiinsa, auttavat heitä eniten ja saavat heiltä eniten apua. Mitä keskeisemmästä avun muodosta on kysymys, sitä tärkeämpiä lähisukulaiset ovat. Toisaalta apua annetaan useille eri sukulaisille, mutta avun nettovirta kulkee sukulinjassa vanhemmilta nuoremmille polville. Keskeinen tulos onkin se, että suuret ikäluokat antavat apua enemmän lapsilleen kuin vanhemmilleen. Sukupolvien väliset erot auttamisessa liittyvät yleensä vastaajien ikään tai elämänvaiheeseen. Vastaajat ovat tavallisesti saaneet pyytäessään apua ja ovat yleensä myös tyytyväisiä saamaansa apuun. Sukulaisten auttaminen onkin valtaosalle itsestään selvää riippumatta siitä, koetaanko sitä varsinaisesti velvollisuudeksi. Huolimatta siitä, että sukulaisten auttaminen on runsasta, vain harvat mieltävät esimerkiksi vanhusten auttamisen yksinomaan perheen velvollisuudeksi.11,00 euro

Viral and Bacterial Pathogens in Bovine Respiratory Disease in Finland

Pathogens causing bovine respiratory tract disease in Finland were investigated. Eighteen cattle herds with bovine respiratory disease were included. Five diseased calves from each farm were chosen for closer examination and tracheobronchial lavage. Blood samples were taken from the calves at the time of the investigation and from 86 calves 3–4 weeks later. In addition, 6–10 blood samples from animals of different ages were collected from each herd, resulting in 169 samples. Serum samples were tested for antibodies to bovine parainfluenza virus-3 (PIV-3), bovine respiratory syncytial virus (BRSV), bovine coronavirus (BCV), bovine adenovirus-3 (BAV-3) and bovine adenovirus-7 (BAV-7). About one third of the samples were also tested for antibodies to bovine virus diarrhoea virus (BVDV) with negative results. Bacteria were cultured from lavage fluid and in vitro susceptibility to selected antimicrobials was tested. According to serological findings, PIV-3, BAV-7, BAV-3, BCV and BRSV are common pathogens in Finnish cattle with respiratory problems. A titre rise especially for BAV-7 and BAV-3, the dual growth of Mycoplasma dispar and Pasteurella multocida, were typical findings in diseased calves. Pasteurella sp. strains showed no resistance to tested antimicrobials. Mycoplasma bovis and Mannheimia haemolytica were not found