Sukupolvien ketju : Suuret ikäluokat ja sukupolvien välinen vuorovaikutus Suomessa

Tutkimuksessa selvitään sukulaisten välistä vuorovaikutusta sekä avunantoa suomalaisissa perheissä ja suvuissa. Tutkimuskohteena on kolme perhesukupolvea: suuret ikäluokat, heidän aikuiset lapsensa ja vanhempansa, joista on kerätty laaja postikysely-, lomakehaastattelu- ja teemahaastatteluaineisto. Tutkimuskysymysten muodostamisessa ja tulosten tarkastelussa hyödynnetään aikaisempaa sosiologista sukupolvi- ja perhetutkimusta sekä evoluutioteorian esittämiä vastavuoroisuutta ja altruismia koskevia teorioita ja tuloksia. Tutkimuksessa kysytään, miten eri sukupolvet auttavat toisiaan, millaisia sukupolvikohtaisia eroja auttamiskäytännöissä esiintyy ja mitkä taustatekijät selittävät auttamista. Lisäksi selvitetään sukulaisten auttamisasenteita ja tyytyväisyyttä saatuun apuun sekä auttamiseen liittyviä ristiriitoja. Näiden ohella tarkastellaan, miten sukupolvien väliset sosiaaliset suhteet kytkeytyvät auttamiskäytäntöihin. Tutkimustulokset osoittavat, että sukulaisapu on tärkeä tekijä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Ihmiset ovat eniten yhteydessä biologisiin sukulaisiinsa, auttavat heitä eniten ja saavat heiltä eniten apua. Mitä keskeisemmästä avun muodosta on kysymys, sitä tärkeämpiä lähisukulaiset ovat. Toisaalta apua annetaan useille eri sukulaisille, mutta avun nettovirta kulkee sukulinjassa vanhemmilta nuoremmille polville. Keskeinen tulos onkin se, että suuret ikäluokat antavat apua enemmän lapsilleen kuin vanhemmilleen. Sukupolvien väliset erot auttamisessa liittyvät yleensä vastaajien ikään tai elämänvaiheeseen. Vastaajat ovat tavallisesti saaneet pyytäessään apua ja ovat yleensä myös tyytyväisiä saamaansa apuun. Sukulaisten auttaminen onkin valtaosalle itsestään selvää riippumatta siitä, koetaanko sitä varsinaisesti velvollisuudeksi. Huolimatta siitä, että sukulaisten auttaminen on runsasta, vain harvat mieltävät esimerkiksi vanhusten auttamisen yksinomaan perheen velvollisuudeksi.11,00 euro

Maternal Risk of Breeding Failure Remained Low throughout the Demographic Transitions in Fertility and Age at First Reproduction in Finland

Radical declines in fertility and postponement of first reproduction during the recent human demographic transitions have posed a challenge to interpreting human behaviour in evolutionary terms. This challenge has stemmed from insufficient evolutionary insight into individual reproductive decision-making and the rarity of datasets recording individual long-term reproductive success throughout the transitions. We use such data from about 2,000 Finnish mothers (first births: 1880s to 1970s) to show that changes in the maternal risk of breeding failure (no offspring raised to adulthood) underlay shifts in both fertility and first reproduction. With steady improvements in offspring survival, the expected fertility required to satisfy a low risk of breeding failure became lower and observed maternal fertility subsequently declined through an earlier age at last reproduction. Postponement of the age at first reproduction began when this risk approximated zero–even for mothers starting reproduction late. Interestingly, despite vastly differing fertility rates at different stages of the transitions, the number of offspring successfully raised to breeding per mother remained relatively constant over the period. Our results stress the importance of assessing the long-term success of reproductive strategies by including measures of offspring quality and suggest that avoidance of breeding failure may explain several key features of recent life-history shifts in industrialized societies

Future fertility in low fertility countries

Chapter 3 is the first of six that present a comprehensive science-based assessment of what we know today about the drivers of future fertility, mortality, migration, and education. This chapter concerns countries with currently low fertility. It presents and justifies assumptions for future fertility trajectories based on an overview of recent fertility changes in major low-fertility regions, a discussion of theoretical arguments, a review of factors contributing to fertility change and variation during the late phases of demographic transition, a global survey of experts, and an invited meeting of experts. The survey contains 184 expert assessments with forecasts of period total fertility rates in 2030 and 2050, and substantive assessments of the validity and potential impact on fertility of 46 possible fertility-influencing factors. Invited experts participating in a meeting in Vienna in December 2011 helped transform these survey results into the scenarios that informed the projections reported in this book. </p