Estimating Working Life Expectancy: A Comparison of Multistate Models

Increases in retirement ages make it particularly pressing to better understand how long people will work. Working life expectancy (WLE) is a useful measure for this and the current paper assesses the tools, that is, software packages, available to assess it. We do this using data from the English Longitudinal Survey on Ageing (ELSA, 2003–2018) and multistate models to estimate WLE stratified by sex and socioeconomic status. Men’s versus women’s WLEs were slightly higher at all ages. Estimates were similar in ELECT and SPACE by both sex and socioeconomic status. WLEs were comparatively higher from IMaCh, ranging from approximately 0.28 to 1.49 years. Life expectancy estimates from IMaCh were also higher compared to SPACE and ELECT. Using multistate models to estimate WLE provides a useful indication of the actual expected length of working life. More research is needed to better understand why estimates from IMaCh differed from ELECT and SPACE

Cancer origin tracing and timing in two high-risk prostate cancers using multisample whole genome analysis: prospects for personalized medicine

BACKGROUND: Prostate cancer (PrCa) genomic heterogeneity causes resistance to therapies such as androgen deprivation. Such heterogeneity can be deciphered in the context of evolutionary principles, but current clinical trials do not include evolution as an essential feature. Whether or not analysis of genomic data in an evolutionary context in primary prostate cancer can provide unique added value in the research and clinical domains remains an open question. METHODS: We used novel processing techniques to obtain whole genome data together with 3D anatomic and histomorphologic analysis in two men (GP5 and GP12) with high-risk PrCa undergoing radical prostatectomy. A total of 22 whole genome-sequenced sites (16 primary cancer foci and 6 lymph node metastatic) were analyzed using evolutionary reconstruction tools and spatio-evolutionary models. Probability models were used to trace spatial and chronological origins of the primary tumor and metastases, chart their genetic drivers, and distinguish metastatic and non-metastatic subclones. RESULTS: In patient GP5, CDK12 inactivation was among the first mutations, leading to a PrCa tandem duplicator phenotype and initiating the cancer around age 50, followed by rapid cancer evolution after age 57, and metastasis around age 59, 5 years prior to prostatectomy. In patient GP12, accelerated cancer progression was detected after age 54, and metastasis occurred around age 56, 3 years prior to prostatectomy. Multiple metastasis-originating events were identified in each patient and tracked anatomically. Metastasis from prostate to lymph nodes occurred strictly ipsilaterally in all 12 detected events. In this pilot, metastatic subclone content analysis appears to substantially enhance the identification of key drivers. Evolutionary analysis' potential impact on therapy selection appears positive in these pilot cases. CONCLUSIONS: PrCa evolutionary analysis allows tracking of anatomic site of origin, timing of cancer origin and spread, and distinction of metastatic-capable from non-metastatic subclones. This enables better identification of actionable targets for therapy. If extended to larger cohorts, it appears likely that similar analyses could add substantial biological insight and clinically relevant value

Nykykalustolla turvemaiden puunkorjuuseen

Metsähallituksen (metsätalous, projekti 63008), Ponsse Oyj:n ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteisprojektissa haettiin käytännön ratkaisuja, joiden avulla turvemaiden sulan maan ajan puunkorjuuta voidaan lisätä yleisesti käytössä olevaa konekalustoa käyttäen. Kehittämisen kohdealueita olivat 1) metsäkoneen varustaminen pehmeille maille, 2) konetyöskentelyn sopeuttaminen heikosti kantaviin olosuhteisiin, 3) suunnittelun kehittäminen sekä 4) puunkorjuuyritysten valmiuksien parantaminen. Kohdealueen 4 tuloksia ei kuitenkaan ole sisällytetty tähän raporttiin. Uutta tietoa kerättiin maastokokeen ja yrittäjähaastattelujen avulla. Myös 1980-luvun laajan kokeilutoiminnan tuloksia hyödynnettiin.Metsäkoneen pehmeän maan ominaisuuksien parantamiseen on useita keinoja. Ainakin seuraavia ratkaisuja tunnetaan: 1) leveämmät ja maastoystävällisemmät telat, 2) telojen käytön mahdollistaminen tai kantopinnan lisäämien apupyörän avulla, 3) yksittäisten pyörien leveyden kasvattamien pari- tai levikepyörien tai telan avulla, 4) leveämmät ja maastoystävällisemmät renkaat ja 5) renkaiden ilmanpaineiden alentaminen. Varustamisen ja konevalinnan välimaissa on pyörien halkaisijan ja lukumäärän kasvattaminen.Projektin maastokokeen tulosten perusteella leveät, oikein muotoillut telat parantavat merkittävästi metsätraktorin suokelpoisuutta. Varsin lupaava ratkaisu on telojen leventäminen ja telaston pituuden kasvattaminen apupyörärakenteen avulla. Koetta varten kehitetyllä apupyöräratkaisulla pystyttiin kuljettamaan puutavaraa pehmeillä koealueilla ilman ylisuuria raiteita ja kiinnijuuttumisia. Konseptia voidaan edelleen kehittää.Turvemailla on työskentelyn kannalta kriittisiä kohtia, joissa korjuuolosuhteita voidaan parantaa ja konetyöskentelyä sopeuttaa kantavuusoloja vastaavaksi. Kriittisissä kohdissa ratkaisuina voivat olla leimikon rajaus, varastopaikkojen ja ajourien sijoittelu, kuorman koon ja urakohtaisten ajokertojen säätely sekä erilaiset ajoalustan vahvistamisratkaisut. Joukkoon kuuluvat myös korjuun ajoitukseen liittyvät keinot kuten kuivien kausien hyödyntäminen ja toteutuksen ajallinen porrastus (kaksivaiheinen korjuu).Metsäkoneiden suokelpoisuus- ja turvemaiden kantavuusluokitusten kehittäminen on välttämätöntä, jos turvemailta halutaan korjata puuta laajassa mitassa sulan maan aikana. Luokitusta tarvitaan puunkorjuun suunnittelua ja toteutusta varten. Luokitusjärjestelmä helpottaisi urakointia ja metsäkoneiden kehittämistä sekä tukisi yksityismetsien puukauppaa. Luokitusasian liikkeelle saattamiseksi projektissa taivutettiin luokitusten rautalankamallit. Alan toimijoiden yhteistä panosta tarvitaan kantavuus- ja suokelpoisuusluokituskonseptin kokeiluun ja kehittämiseen, turvemaaleimikon toteutus -kurssin suunnitteluun sekä turvemaiden korjuujälkivaatimusten selvittämiseen. Korjuujälkivaatimukset eivät turvemailla voi olla täysin samat kuin kangasmailla, vaan korjuuoperaatioiden erityisvaatimukset ja realiteetit on otettava ohjeistuksessa huomioon