Oppiminen ja luottamus työyhteisöissä

Tutkimuksessa tarkastellaan työpaikan rakenteellisten tekijöiden, työpaikan luottamuksen ja työssä oppimisen välisiä yhteyksiä. Ensinnäkin tutkitaan luottamuksen yhteyttä työssä oppimiseen. Toiseksi analysoidaan sukupuolen, sosioekonomisen aseman, työnantajasektorin ja työsuhteen laadun yhteyttä työssä oppimiseen. Lisäksi tutkitaan näiden rakenteellisten tekijöiden ja luottamuksen välistä yhteyttä. Tutkittavana on suomalaisten palkansaajien kokemukset työssä oppimisen mahdollisuuksista sekä alaisten ja johdon välisen suhteen avoimuudesta ja luottamuksellisuudesta ajanjaksolla 2004–2016. Käytössä on Työ- ja elinkeinoministeriön vuosina 2004, 2010 ja 2016 puhelinhaastatteluina keräämien työolobarometrien aineisto (N = 3896). Seikkaperäisemmin tutkitaan sekä työssä oppimisen sujumista ja luottamusta että eri työssä oppimisen tapojen suosiota vesihuoltolaitoksilla (N = 412). Kokoavana tutkimustuloksena voidaan sanoa, että sosioekonominen asema on yhteydessä työssä oppimisen ja luottamuksen kokemuksiin. Toinen keskeinen kokoava tutkimustulos on työpaikan luottamuksen ja työssä oppimisen välinen myönteinen yhteys. Työolobarometrien aineistolla (N = 3896) tutkittiin, miten työssä oppiminen ja luottamus ovat yhteydessä sosioekonomiseen asemaan, sukupuoleen, työnantajasektoriin ja työsuhteen luonteeseen. Tuloksien mukaan ylemmät toimihenkilöt ja alemmat toimihenkilöt mieltävät työpaikkansa useammin uusien asioiden oppimisympäristöksi kuin työntekijät. Ylemmät toimihenkilöt kokevat alempia toimihenkilöitä useammin myös suhteet johtoon avoimiksi ja luottamuksellisiksi. Ylempien toimihenkilöiden lisäksi kuitenkin myös työntekijät kokevat alaisten ja johdon väliset suhteet luottamuksellisiksi useammin kuin alemmat toimihenkilöt. Naiset kokevat miehiä useammin, että heillä on hyvät työssä oppimisen mahdollisuudet. Sen sijaan tarkastelujakson edetessä miehet kokevat yhä enenevässä määrin naisia useammin alaisten ja johdon väliset suhteet luottamuksellisiksi. Työnantajan mukaisessa tarkastelussa valtion palveluksessa työskentelevät kokevat kunnan ja yksityisen sektorin työntekijöitä useammin, että heillä on hyvät työssä oppimisen mahdollisuudet. Yksityisellä sektorilla palkansaajat kokevat yleensä kaikkein myönteisimmin alaisten ja johdon väliset suhteet. Valtiolla avoimuus ja luottamuksellisuus ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Ainoastaan kuntasektorilla alaisten ja johdon välisten suhteiden luottamuksellisuus on viimeisenä tarkasteluvuotena matalammalla kuin tarkastelujakson alussa. Työsuhteen luonteen mukaisessa tarkastelussa määräaikaisessa työsuhteessa olevat kokevat vakinaisessa työsuhteessa olevia useammin oppivansa koko ajan uutta työpaikalla. Lisäksi määräaikaiset työntekijät kokevat vakinaisessa työsuhteessa olevia useammin suhteet johtoon avoimisi ja luottamuksellisiksi. Työolobarometrien aineistolla (N = 3896) tutkittiin, miten työssä oppiminen ja luottamus ovat yhteydessä toisiinsa, ja miten yhteys on muuttunut vuosien 2004–2016 välillä. Tuloksena on, että kokemukset työssä oppimisesta ja kokemukset alaisten ja johdon välisten suhteiden luottamuksellisuudesta ovat yhteydessä toisiinsa. Ensinnäkin työssä oppimisen mahdollisuudet koetaan hyvinä muita useammin niiden palkansaajien keskuudessa, jotka arvioivat alaisten ja johdon väliset suhteet luottamuksellisiksi ja avoimiksi. Toisesta suunnasta katsottuna palkansaajat, joilla on hyvät työssä oppimisen mahdollisuudet, kokevat alaisten ja johdon väliset suhteet muita useammin luottamuksellisiksi ja avoimiksi. Luottamus alaisten ja johdon välisissä suhteissa ennustaa hyviä työssä oppimisen mahdollisuuksia tilastollisesti merkitsevästi koko tarkastelujakson ajan. Luottamuksen selitysvoima on vahvimmillaan vuonna 2010, ja se oli edelleen tärkeä selittäjä vuonna 2016. Vesihuoltolaitoksilta kerätyllä aineistolla (N = 412) tutkittiin, miten työntekijän asema ja sukupuoli ovat yhteydessä (a) työyhteisössä koettuun luottamukseen ja (b) työssä oppimisen sujuvuuteen. Tuloksen mukaan toimihenkilöt kokevat työntekijöitä useammin luottamusta sekä johtoon että työkavereihin. Johtoon tai työkavereihin luottaminen ei ole yhteydessä sukupuoleen. Edelleen toimihenkilöt kokevat tiedonhankinnan ja tiedonluomisen metaforien mukaisen oppimisen sujuvan paremmin kuin työntekijät. Naiset kokevat tiedonhankinnan eli kognitiivisen ’mielensisäisen’ oppimisen sujuvan työpaikallaan miehiä paremmin. Vesihuoltolaitoksilta kerätyllä aineistolla (N = 412) tutkittiin myös, miten koettu luottamus ja työssä oppimisen sujuvuus ovat yhteydessä keskenään. Tuloksen mukaan koetun luottamuksen sekä työssä oppimisen sujuvuuden välillä on yhteyttä. Henkilöstön kokema vertikaalinen ja horisontaalinen luottamus ovat molemmat positiivisessa yhteydessä oppimisen sujuvuuteen kolmella oppimisen metaforalla mitattuna. Työssä oppimisen ilmenemistä tutkittiin vesihuoltolaitoksilta kerätyssä aineistossa (N = 412) tutkimuskysymyksellä millaiset työssä oppimisen muodot eri-ikäiset miehet ja naiset organisaation eri tasoilla kokevat sopivimmiksi. Tuloksen mukaan toimihenkilöt suosivat tiedonhankintaa ja tiedonluomista oppimismuotona useammin kuin työntekijät. Tutkimustuloksen mukaan osallistuvan oppimisen suosio on yhteydessä sukupuoleen ja ikään. Naiset pitävät kaikkia oppimismuotoja, mutta erityisesti osallistuvaa oppimismuotoa miehiä useammin itselleen sopivana. Nuorin ikäryhmä (alle 43-vuotiaat) suosii osallistuvaa oppimismuotoa useammin kuin vanhin ikäryhmä (yli 53-vuotiaat). Käytännön suosituksena ehdotetaan, että toimintaympäristöjen alati muuttuessa organisaatioiden kannattaa panostaa luottamuksellisen ilmapiirin kehittymiseen, koska sen vaikutus työssä oppimiseen on todennäköisesti myönteinen.Learning and trust in work communities The study examines the relations between structural factors at work, workplace trust and workplace learning. First, the relation between trust and workplace learning are examined. Secondly, the relations between socioeconomic status, gender, employer sector, type of employment and workplace learning are studied. Furthermore, the relation between these structural factors and trust are investigated. The research focuses on the experiences of Finnish wage earners workplace learning and the openness and trust of the relationship between subordinates and management during the period 2004–2016. The study is conducted using the data of the Working Life Barometer produced by the Finnish Ministry of Economic Affairs and Employment in 2004, 2010 and 2016 as telephone interviews (N = 3896). Trust and workplace learning and the preferred ways of workplace learning at water utilities (N = 412) are investigated in more detail. As an overall result, it can be said that socioeconomic status is connected to the experiences of workplace learning and trust at work. Another key result is the positive connection between trust and workplace learning. How workplace learning and trust are related to socioeconomic status, gender, employer sector and type of employment is investigated from the data of the Working Life Barometer (N = 3896). According to the results, senior salaried employees and salaried employees perceive their workplace as an environment for learning new things more often than manual labourers. Senior salaried employees more often than salaried employees also experience openness and trust in relation to management. However, in addition to senior salaried employees also manual labourers perceive the relationship between subordinates and management to be open and trustworthy more often than salaried employees. Women perceive their opportunities for learning at work to be better than those of men. Towards to the end of the period, men perceive relationships between subordinates and management trustworthy more often than women. Those who work for the state perceive that they have good opportunities for workplace learning more often than the employees of municipalities and private sector. In the private sector, wage earners generally experience the relationship between subordinates and management most positively. Among those working for the state openness and trust of relationship between subordinates and management have developed in a positive direction. Only in the municipal sector the trust between subordinates and management is lower in the last year of research period than at the beginning of the period. When looking at the nature of the employment relationship, fixed-term employees perceive more often than others that they are constantly learning new things at the workplace. In addition, fixed-term employees experience relationships between subordinates and management more trustworthy than those in permanent employment. How workplace learning and trust are related and what changes have taken place in relation to the above matters between 2004 and 2016 is examined from the data of the Working Life Barometer (N = 3896). The experiences of workplace learning and the experiences of trust in relationship between subordinates and management are connected to each other. First, opportunities for workplace learning are perceived good more often among those employees who perceive relationship between the management and subordinates open and trustworthy. Secondly, employees who have good opportunities for workplace learning perceive the relationship between subordinates and management to be trustworthy more often than others. Open and trusting relationship between the management and subordinates predicts good opportunities for workplace learning statistically significantly throughout the research period. The explanatory power of trust is at its strongest in 2010, and it is an important factor in 2016. How the position in organizational hierarchy and gender are connected to (a) the trust experienced in the work community and (b) the fluency of workplace learning, is studied from the data collected from water utilities (N = 412). According to results, trusting management or coworkers is not connected to gender. Further, clerical employees experience more often than manual labourers that learning according to the metaphors of knowledge acquisition and knowledge creation is fluent. Women more often than men experience that knowledge acquisition, i.e. cognitive 'internal' learning, is fluent at their workplace. With the data collected from water utilities (N = 412) the relation between trust and the fluency of workplace learning are also examined. According to the result, there is a connection between perceived trust and the fluency of workplace learning. The vertical and horizontal trust experienced by the employees are both positively connected to the fluency of learning when measured by three learning metaphors. Which forms of workplace learning do men and women of different ages at different levels of the organization hierarchy find most appropriate is investigated from data collected from water utilities (N = 412). According to the research result, clerical employees prefer information acquisition and knowledge creation as a form of learning more often than manual labourers. According to the research findings, the popularity of participatory learning is related to gender and age. Women experienced more often than men all forms of learning, but especially participatory learning suitable for them. The youngest age group (under 43 years old) prefers participatory learning more often than the oldest age group (over 53 years old). As a practical recommendation, it is suggested that as operating environments are constantly changing, organizations should invest in the development of an atmosphere of trust, because its effect on workplace learning is likely to be positive

Satamat digitalisaation keskellä

Maailmankartalla Suomi nähdään saarena. Tuonti-ja vientikuljetukset tapahtuvat joko ilma- tai meriteitse. Suomessa on Satamat ovat tavaravirtojen solmukohtia, jotka yhdistävät maa-, raide- ja merikuljetukset toisiinsa. Satamissa toimii useiden toimijoiden joukko, jotka joko tarjoavat palveluja satamissa tai ovat niiden käyttäjiä. Satamanpitäjällä on velvollisuus kehittää ja ylläpitää sataman infrastuktuuria. Jokaisella sataman toimijalla on omat prosessit ja tiedot, jonka pohjalta työt tehdään. Tässä työssä kappaleessa kaksi selvitetään satamatoimijoiden joukkoa, heidän keskeisimmät prosessit ja sekä liikuteltava tieto laivan satamakäynnin näkökulmasta. Yhteisen tilannekuvan luominen tehostaa sataman toimintaa ja minimoi manuaalisen kommunikaation toimijoiden välillä. Digitalisaatio on saavuttanut viime vuosina myös satamat ja kehitysprojekteja on ollut jo vuosia, niistä muutama esitellään työn kappaleessa kolme. Katsauksella haettiin vastausta, mitä on jo vuosien varrella digitalisoitu. Kappaleessa neljä käydään läpi kyselyn vastauksia, jotka suunnattiin pilottisatamille Gävle ja Rauma, tarkoituksena selvittää miten käyttäjät kokevat digitalisaation tuoneen heidän päivittäisiin tehtäviin ja myös mitä vielä olisi digitalisoitavissa. Kysely vahvisti oletuksen, että satamissa ollaan vielä digitalisaation alkuvaiheissa ja kehitettävää on edelleen. Kehityskohteita pohditaan kappaleessa viisi, jotka nousivat esiin toimijoiden keskeisten prosessien kartoituksessa sekä laivan aluskäyntiin liittyvän liikuteltavan tiedon avulla. Työn yhteenvetona voidaan todeta satamien digitalisaation olevan hyvässä vauhdissa, mutta mahdollisuuksia on edelleen paljon. Avoimuus ja yhteisöllisyys edistävät satamien digitalisaatiota ja palvelee kaikkia satamia. Avainsanat: digitalisaatio, avoin data, satama, aluskäynt

Kulutukseen kohdistuvan päästöveron tulonjakovakutukset Suomessa

Kasvihuonepäästöt lisääntyvät jatkuvasti elintason nousun ja kasvavan kulutuksen myötä. Tämä vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen, mikä luo uhan elinympäristölle. Ilmastonmuutoksen riskejä voidaan pienentää, jos kasvihuonepäästöjen vähentämisessä onnistutaan. Päästöihin voidaan kohdistaa verotusta, joka nostaa korkeapäästöisen kulutuksen hintaa, jolloin kulutus ohjautuu vähempipäästöisiin tuotteisiin. Päästöverotuksen on kuitenkin havaittu olevan tulonjakovaikutuksiltaan regressiivinen. Tässä tutkielmassa selvitettiin minkälainen tulonjakovaikutus kulutukseen kohdistuvalla päästöverolla olisi Suomessa. Päästöveron tulonjakovaikutusten mittaamista varten tässä tutkimuksessa luotiin hypoteettinen päästövero. Päästöveron vaikutuksia kotitalouksen kulutukseen mallinnettiin kysyntäjärjestelmän avulla, joka pohjautuu Linear Expenditure System (LES) kysyntämalliin. Tulonjakovaikutusten mittaamiseksi kotitalouksien käytettävistä olevista tuloista vähennettiin näiden kohtaama verorasitus, jotta havaittiin päästöveron asettamisen vaikutukset kotitalouksien tuloihin. Tarkastelussa käytettiin tulonjakomittarina Gini-kerrointa, jonka arvo laskettiin käytettävissä olevista tuloista ennen ja jälkeen oletetun päästöveron. Tarkastelu toteutettiin vuoden 2012 kotitalouksien kulutustietoihin perustuen. Kulutustiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen keräämään kulutustutkimukseen. Hyödykkeiden päästöintensiteetit puolestaan saatiin Suomen ympäristökeskuksen ”Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutukset (ENVIMAT)” -hankkeen raportista. Tutkielman tulokset osoittivat kulutukselle kohdentuvan päästöveron olevan lievästi regressiivinen. Tämä johtui siitä, että matalatuloisten kotitalouksien kulutus koostuu suhteellisesti enemmän korkean päästöintensiteetin tuotteista. Tulonjakovaikutus on vielä suurempi, jos päästöveron verotuotot palautetaan kotitalouksille verotuloneutraalin politiikan keinoin. Verotuotot voidaan kuitenkin käyttää hyödyntämää matalatuloisia kotitalouksia, jolloin päästöveron regressiiviset vaikutukset voidaan hyvittää. Päästöverosta hyvinvointivaikutuksia syntyy verotuottojen lisäksi vähentyneistä päästöistä

The determinants of default in consumer credit market

This thesis uses empirical observations on consumer credit behavior to study the determinants of default in Finland. The main objective is to investigate if both socio-demographical and behavioral variables have effect on default. In the thesis I construct three different models to show which variables have predictive power the most. The models are compared in terms of efficiency and power to discriminate between low and high risk customers. The purpose of this study is also to provide practical information for credit companies to create more up-to-date and reliable credit scoring models. I also illustrate how such a model can be constructed to achieve the strategic objectives of the credit institution. The data set of this paper is from an anonymous consumer credit company who offers loans to retail customers. I have 14 595 observations of customers of which 29% turned out to default their loan. All the applications were received between May 2008 and September 2009 and the default information was captured in December 2009. Out of 30 explanatory variables 23 were socio-demographical and the rest, 7 were behavioral. There are several unique and important features of this data set that enables me to test the impact of both socio-demographical and behavioral variables. The analyses are performed using logistic regression, forward and backward stepwise analysis and several tests with SPSS program. The main findings are that both socio-demographical and behavioral variables have a notable effect on default. Consistent with previous literature the most significant socio-demographical variables are income, time since last moving, age, possession of credit card, education and nationality. Some behavioral variables seemed to have even more predictive power. Those are the amount of scores the customer obtained, loan size and the information if customer has been granted a loan earlier from the same company. Interestingly, the results have variation to some extent when excluding few of the variables outside the model. The predictive power of all three models is adequate and thus can be employed as a reliable credit scoring model for the credit institutions

Henkilöstön suosimat työssä oppimisen muodot

The aim of the study is to analyze different ways  of workplace learning, particularly the connec tions between workplace learning and one’s gender, age and organizational hierarchy position. The survey conducted among the Finnish water utilities’ personnel (N = 412) draws on three metaphors of learning, namely acquisition, participation and knowledge-creation. According to the results, knowledge acquisition and knowledge creation are predicted by organizational hierarchy position and learning by participation is predicted by gender and age. The results give an idea what kind of ways of learning and learning environments could be designed in workplaces when taking into account the needs and preferences of employees in different organizational positions.</p

Työssä oppimisen mahdollisuudet ja työelämän luottamus palkansaajien kokemina Suomessa vuosina 2004–2016

Artikkelissa tutkitaan tilastollisin menetelmin, 1) miten koettu mahdollisuus työssä oppimiseen ja työelämän luottamus ovat yhteydessä sosioekonomiseen asemaan, sukupuoleen, työnantajasektoriin ja työsuhteen luonteeseen, 2) miten koetut työssäoppimismahdollisuudet ja luottamus ovat yhteydessä toisiinsa, ja 3) miten oppimismahdollisuuksien ja luottamuksen yhteys on mahdollisesti muuttunut vuosien 2004–2016 välillä. Aineistona (N = 3 896) käytetään työolobarometrin 2004, 2010 ja 2016 kyselyaineistoa (Työministeriö &amp; Tilastokeskus 2004; Työ- ja elinkeinoministeriö &amp; Tilastokeskus 2010; 2016). Koko tarkastelujakson ajan tärkeät selittäjät hyville työssäoppimismahdollisuuksille ovat ylemmän ja alemman toimihenkilön asemat sekä luottamuksellinen alaisten ja johdon välinen suhde. Valtio työnantajana ja määräaikainen työsuhde ennustavat hyviä työssäoppimismahdollisuuksia. Naiset kokevat työssäoppimismahdollisuutensa miehiä paremmiksi. Alaisten ja johdon väliset luottamukselliset suhteet ovat kahdentoista vuoden kuluessa parantuneet lähes kaikkien kokemuksissa

Työssä oppimisen mahdollisuudet ja työelämän luottamus palkansaajien kokemina Suomessa vuosina 2004–2016

Artikkelissa tutkitaan tilastollisin menetelmin, 1) miten koettu mahdollisuus työssä oppimiseen ja työelämän luottamus ovat yhteydessä sosioekonomiseen asemaan, sukupuoleen, työnantajasektoriin ja työsuhteen luonteeseen, 2) miten koetut työssäoppimismahdollisuudet ja luottamus ovat yhteydessä toisiinsa, ja 3) miten oppimismahdollisuuksien ja luottamuksen yhteys on mahdollisesti muuttunut vuosien 2004–2016 välillä. Aineistona (N = 3 896) käytetään työolobarometrin 2004, 2010 ja 2016 kyselyaineistoa (Työministeriö & Tilastokeskus 2004; Työ- ja elinkeinoministeriö & Tilastokeskus 2010; 2016). Koko tarkastelujakson ajan tärkeät selittäjät hyville työssäoppimismahdollisuuksille ovat ylemmän ja alemman toimihenkilön asemat sekä luottamuksellinen alaisten ja johdon välinen suhde. Valtio työnantajana ja määräaikainen työsuhde ennustavat hyviä työssäoppimismahdollisuuksia. Naiset kokevat työssäoppimismahdollisuutensa miehiä paremmiksi. Alaisten ja johdon väliset luottamukselliset suhteet ovat kahdentoista vuoden kuluessa parantuneet lähes kaikkien kokemuksissa.</p

Humoral immune response to heat shock protein 60 of Aggregatibacter actinomycetemcomitans and cross-reactivity with malondialdehyde acetaldehyde-modified LDL

Publisher Copyright: Copyright: © 2020 Kyrklund et al. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License, which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.Atherosclerosis is a chronic inflammatory disease and major cause of mortality worldwide. One of the crucial steps for atherosclerotic plaque development is oxidation of low-density lipoprotein (LDL). Through the oxidation, highly immunogenic epitopes are created and the immune system is activated. Association between atherosclerosis and periodontal diseases is well documented, and one of the main oral pathogens common in periodontitis is Aggregatibacter actinomycetemcomitans (Aa). Heat shock protein 60 (HSP60) is an important virulence factor for Aa bacteria and a strong activator of the immune system. Cross-reactivity of HSP60 and oxidized LDL (OxLDL) antibodies could be a potential mechanism in the progression of atherosclerosis and one possible link between atherosclerosis and periodontitis. Human plasma samples from neonates and mothers were analyzed to determine if antibody titer to Aa-HSP60 protein is already present in newborns. Further objectives were to characterize antibody response in Aa-HSP60 immunized mice and to determine possible antibody cross-reaction with oxidized LDL. We demonstrated that newborns already have IgM antibody levels to Aa-HSP60. We also showed that in mice, Aa-HSP60 immunization provoked IgG and IgM antibody response not only to Aa-HSP60 but also to malondialdehyde acetaldehyde-modified LDL (MAA-LDL). Competition assay revealed that the antibodies were specific to Aa-HSP60 and cross-reacted with MAA-LDL. Our results suggest a possibility of molecular mimicry between Aa-HSP60 and MAA-LDL, making it intriguing to speculate on the role of HSP60 protein in atherosclerosis that manifests at young age.Peer reviewe

Immunization with gingipain A hemagglutinin domain of Porphyromonas gingivalis induces IgM antibodies binding to malondialdehyde-acetaldehyde modified low-density lipoprotein

Publisher Copyright: © 2018 Kyrklund et al. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License, which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.Treatment of periodontitis has beneficial effects on systemic inflammation markers that relate to progression of atherosclerosis. We aimed to investigate whether immunization with A hemagglutinin domain (Rgp44) of Porphyromonas gingivalis (Pg), a major etiologic agent of periodontitis, would lead to an antibody response cross-reacting with oxidized low-density lipoprotein (OxLDL) and how it would affect the progression of atherosclerosis in low-density lipoprotein receptor-deficient (LDLR-/-) mice. The data revealed a prominent IgM but not IgG response to malondialdehyde-acetaldehyde modified LDL (MAA-LDL) after Rgp44 and Pg immunizations, implying that Rgp44/Pgand MAA adducts may share cross-reactive epitopes that prompt IgM antibody production and consequently confer atheroprotection. A significant negative association was observed between atherosclerotic lesion and plasma IgA to Rgp44 in Rgp44 immunized mice, supporting further the anti-atherogenic effect of Rgp44 immunization. Plasma IgA levels to Rgp44 and to Pg in both Rgp44-and Pg-immunized mice were significantly higher than those in saline control, suggesting that IgA to Rgp44 could be a surrogate marker of immunization in Pg-immunized mice. Distinct antibody responses in plasma IgA levels to MAA-LDL, to Pg lipopolysaccharides (Pg-LPS), and to phosphocholine (PCho) were observed after Rgp44 and Pg immunizations, indicating that different immunogenic components between Rpg44 and Pg may behave differently in regard of their roles in the development of atherosclerosis. Immunization with Rgp44 also displayed atheroprotective features in modulation of plaque size through association with plasma levels of IL-1 alpha whereas whole Pg bacteria achieved through regulation of antiinflammatory cytokine levels of IL-5 and IL-10. The present study may contribute to refining therapeutic approaches aiming to modulate immune responses and inflammatory/antiinflammatory processes in atherosclerosis.Peer reviewe