Neonatal Intestinal Failure Is Independently Associated With Impaired Cognitive Development Later in Childhood

Objective: The impact of pediatric intestinal failure (IF) on neurodevelopment beyond infancy has not been systematically studied. Our aim was to evaluate cognitive and motor impairment and to identify risk factors for adverse outcomes among children with IF. Methods: We conducted a cross-sectional single-center study at the Helsinki University Children's Hospital. Patients with IF with >60 days of parental nutrition (PN) dependency aged between 3 and 16 years (n = 40) were invited to participate. The cognitive and motor skills were evaluated using validated tests: Wechsler Preschool and Primary Scale of Intelligence, 3rd edition, Wechsler Intelligence Scale for Children, 4th edition, and Movement Assessment Battery for Children, 2nd edition. Results: All the patients attending the study tests (n = 30, males = 24) were included. Their median age, gestational age, and birth weight was 7.5 (range 3-16) years, 35 (interquartile range [IQR] 28-38) weeks and 2238 (IQR 1040-3288) grams, respectively. Median duration of PN was 13 (IQR 5-37) months and 9 patients were currently on PN. Median intelligence quotient was 78 (IQR 65-91) and 10 (35%) patients had an intelligence quotient under 70 (-2 standard deviation). Significant motor impairment was detected in 10 patients (36%) and milder difficulties in 8 (28%). Adverse cognitive outcome was associated with neonatal short bowel syndrome, number of interventions under general anesthesia, and length of inpatient status, whereas adverse motor outcome was associated with prematurity. Conclusion: Clinically significant cognitive and motor impairments are alarmingly common among neonatal patients with IF. We recommend early neurodevelopmental follow-up for all children with IF.Peer reviewe

Intelligent wearable allows out-of-the-lab tracking of developing motor abilities in infants

Peer reviewe

Vauvan älyvaatteet : hypeä ja lupausta paremmasta terveydenhoidosta

Vertaisarvioitu.Puettavan teknologian ratkaisut ovat levinneet nopeasti kuluttajamarkkinoilla seuraten lähes jokaisen aikuisen elämää älypuhelimissa tai rannelaitteissa kulkevilla antureilla. Pilvipalveluissa olevat tekoälypohjaiset algoritmit antavat yhä useammin arkielämän kannalta merkityksellisiä tuloksia. Nämä älykkään tuntuiset vaatteet ja muut puettavat laitteet ovat toistaiseksi lähinnä hyvinvointiteknologian tarpeisiin tehtyjä kuluttajatuotteita. Viime vuosina on lisääntynyt nopeasti niiden jatkokehitys myös lääketieteelliseen käyttöön. Pullonkaulaksi muodostuu se, että lääketieteellisen laitteen vaatimukset eroavat huomattavasti kuluttajatuotteista. Uudet avoimeen rajapintaan kehitetyt sensori- ja ohjelmistoratkaisut ovat mahdollistaneet älyvaatekehityksen myös akateemisena tutkimus- ja kehitystyönä. Lähivuosina nähdään todennäköisesti useita kliiniseen käyttöön lapsille suunnattuja lääketieteellisiä älyvaatteita. Pitkäaikainenkin diagnosointi ja hoidon seuranta on niiden avulla mahdollista lapsen luonnollisessa elinympäristössä.Peer reviewe

Automatic Posture and Movement Tracking of Infants with Wearable Movement Sensors

Infants' spontaneous and voluntary movements mirror developmental integrity of brain networks since they require coordinated activation of multiple sites in the central nervous system. Accordingly, early detection of infants with atypical motor development holds promise for recognizing those infants who are at risk for a wide range of neurodevelopmental disorders (e.g., cerebral palsy, autism spectrum disorders). Previously, novel wearable technology has shown promise for offering efficient, scalable and automated methods for movement assessment in adults. Here, we describe the development of an infant wearable, a multi-sensor smart jumpsuit that allows mobile accelerometer and gyroscope data collection during movements. Using this suit, we first recorded play sessions of 22 typically developing infants of approximately 7 months of age. These data were manually annotated for infant posture and movement based on video recordings of the sessions, and using a novel annotation scheme specifically designed to assess the overall movement pattern of infants in the given age group. A machine learning algorithm, based on deep convolutional neural networks (CNNs) was then trained for automatic detection of posture and movement classes using the data and annotations. Our experiments show that the setup can be used for quantitative tracking of infant movement activities with a human equivalent accuracy, i.e., it meets the human inter-rater agreement levels in infant posture and movement classification. We also quantify the ambiguity of human observers in analyzing infant movements, and propose a method for utilizing this uncertainty for performance improvements in training of the automated classifier. Comparison of different sensor configurations also shows that four-limb recording leads to the best performance in posture and movement classification.Peer reviewe

Keskosvauvojen kehitystä tukeva käsittely päivittäisissä hoitotilanteissa : Opas vanhemmille

Kun vauva syntyy ennenaikaisesti, loppuu kohdun antama tuki, jolloin vauvan lihasjäntevyys jää heikoksi. Tämän vuoksi hoitotoimenpiteissä tulisi tukea vauvan kehitystä. Varhainen vuorovaikutus on vauvan kehityksen kannalta tärkeää, koska se tukee niin lapsen liikunnal-lista kuin älyllistäkin kehitystä. Keskeistä itsetunnon rakentumiselle on tarjota vauvalle hyvä fyysinen perusta. Vanhempien läsnäolo ja kosketus ovat vauvalle tärkeitä. Kun vanhempia ohjataan hoitoon vauvan kokonaiskehityksellisestä näkökulmasta, oppivat he kehityksen tukemisen kuuluvan päivittäiseen vauvan hoitoon. On tärkeää, että vauva tuntee alusta alkaen olonsa turvalliseksi ja hän oppii luottamaan hoitajaansa, itseensä ja muihin ihmisiin. Fysioterapeutin tehtävänä on ohjata keskosvauvan vanhempia vauvan motorisen kehityksen tukemiseen päivittäisissä arjen hoitotoimenpiteissä. Fysioterapian tärkein tavoite on parantaa vauvan kokonaismotoriikkaa. Fysioterapeutti myös osallistuu vauvan ensimmäisen vuoden kehityksen seurantaan. Tämän projektin tarkoituksena oli etsiä uutta tietoa keskosvauvojen kehitystä tukevasta kä-sittelystä hoitotilanteiden, esimerkiksi vaipan vaihdon, aikana. Tavoitteena oli tuottaa opas keskosvauvojen vanhempien käyttöön aiheeseen liittyen. Projektin johtopäätöksenä oli, että keskosvauvojen kehitystä voidaan tukea oikeanlaisilla otteilla arjen hoitotilanteiden aikana. Tuloksena oli 12-sivuinen kuvallinen opas, joka perustuu opinnäytetyön teoreettiseen viite-kehykseen. Opasta arvioitiin pilotoinnilla, jonka jälkeen siihen tehtiin tarvittavat muutokset. Projekti toteutettiin yhteistyössä Mikkelin keskussairaalan lastenfysioterapeutin kanssa

Recording activity in proximal muscle networks with surface EMG in assessing infant motor development

Publisher Copyright: © 2021 International Federation of Clinical NeurophysiologyObjective: To develop methods for recording and analysing infant's proximal muscle activations. Methods: Surface electromyography (sEMG) of truncal muscles was recorded in three months old infants (N = 18) during spontaneous movement and controlled postural changes. The infants were also divided into two groups according to motor performance. We developed an efficient method for removing dynamic cardiac artefacts to allow i) accurate estimation of individual muscle activations, as well as ii) quantitative characterization of muscle networks. Results: The automated removal of cardiac artefacts allowed quantitation of truncal muscle activity, which showed predictable effects during postural changes, and there were differences between high and low performing infants. The muscle networks showed consistent change in network density during spontaneous movements between supine and prone position. Moreover, activity correlations in individual pairs of back muscles linked to infant́s motor performance. Conclusions: The hereby developed sEMG analysis methodology is feasible and may disclose differences between high and low performing infants. Analysis of the muscle networks may provide novel insight to central control of motility. Significance: Quantitative analysis of infant's muscle activity and muscle networks holds promise for an objective neurodevelopmental assessment of motor system.Peer reviewe

Infant Smart Textile Garments: Hype and promise about improved health care

Puettavan teknologian ratkaisut ovat levinneet nopeasti kuluttajamarkkinoilla seuraten lähes jokaisen aikuisen elämää älypuhelimissa tai rannelaitteissa kulkevilla antureilla. Pilvipalveluissa olevat tekoälypohjaiset algoritmit antavat yhä useammin arkielämän kannalta merkityksellisiä tuloksia. Nämä älykkään tuntuiset vaatteet ja muut puettavat laitteet ovat toistaiseksi lähinnä hyvinvointiteknologian tarpeisiin tehtyjä kuluttajatuotteita. Viime vuosina on lisääntynyt nopeasti niiden jatkokehitys myös lääketieteelliseen käyttöön. Pullonkaulaksi muodostuu se, että lääketieteellisen laitteen vaatimukset eroavat huomattavasti kuluttajatuotteista. Uudet avoimeen rajapintaan kehitetyt sensori- ja ohjelmistoratkaisut ovat mahdollistaneet älyvaatekehityksen myös akateemisena tutkimus- ja kehitystyönä. Lähivuosina nähdään todennäköisesti useita kliiniseen käyttöön lapsille suunnattuja lääketieteellisiä älyvaatteita. Pitkäaikainenkin diagnosointi ja hoidon seuranta on niiden avulla mahdollista lapsen luonnollisessa elinympäristössä.Puettavan teknologian ratkaisut ovat levinneet nopeasti kuluttajamarkkinoilla seuraten lähes jokaisen aikuisen elämää älypuhelimissa tai rannelaitteissa kulkevilla antureilla. Pilvipalveluissa olevat tekoälypohjaiset algoritmit antavat yhä useammin arkielämän kannalta merkityksellisiä tuloksia. Nämä älykkään tuntuiset vaatteet ja muut puettavat laitteet ovat toistaiseksi lähinnä hyvinvointiteknologian tarpeisiin tehtyjä kuluttajatuotteita. Viime vuosina on lisääntynyt nopeasti niiden jatkokehitys myös lääketieteelliseen käyttöön. Pullonkaulaksi muodostuu se, että lääketieteellisen laitteen vaatimukset eroavat huomattavasti kuluttajatuotteista. Uudet avoimeen rajapintaan kehitetyt sensori- ja ohjelmistoratkaisut ovat mahdollistaneet älyvaatekehityksen myös akateemisena tutkimus- ja kehitystyönä. Lähivuosina nähdään todennäköisesti useita kliiniseen käyttöön lapsille suunnattuja lääketieteellisiä älyvaatteita. Pitkäaikainenkin diagnosointi ja hoidon seuranta on niiden avulla mahdollista lapsen luonnollisessa elinympäristössä.Peer reviewe