Esteettinen yhteisö ja sosiaalisen kauneus

Aineisto on Keskustakampuksen kirjaston digitoimaa ja kirjasto vastaa aineiston käyttöluvista

Karl Kautsky (1854-1938)

Peer reviewe

On the formation of Marxism : Karl Kautsky’s theory of capitalism, the Marxism of the Second International and Karl Marx’s Critique of political economy

Originally published as the author’s doctoral thesis, Department of Sociology, University of Helsinki in 1986. - online resource (viii, 334 pages) : illustrationsKarl Kautsky was, for three decades before the First World War, the main authority on the intellectual heritage of Marx and Engels, the founding fathers of Marxism. His interpretation of Marx’s Capital and the basic laws and contradictions of capitalism was the standard reference point for both the foes and allies of Social Democracy. Jukka Gronow’s On the Formation of Marxism analyses Kautsky’s impact on the self-understanding of the European labour movement from his dispute over Revisionism with Eduard Bernstein to his polemics with V.I. Lenin over Imperialism and the Russian Revolution. Despite many political differences, Gronow shows that these authors shared a common understanding of the basic nature of capitalism, which in important respects differed from Marx’s critique of political economy

Deciphering markets and money : a sociological analysis of economic institutions

Jukka Gronow’s book Deciphering Markets and Money solves the problem of the specific social conditions of an economic order based on money and the equal exchange of commodities. Gronow scrutinizes the relation of sociology to neoclassical economics and reflects on how sociology can contribute to the analyses of the major economic institutions. The question of the comparability and commensuration of economic objects runs through the chapters of the book. The author shows that due to the multidimensionality and principal quality uncertainty of products, markets would collapse without market devices that are either procedural, consisting of technical standards and measuring instruments, or aesthetic, relying on the judgements of taste, or both. In his book, Gronow demonstrates that in this respect, financial markets share the same problem as the markets of wines, movies, or PCs and mobile phones, and hence offer a highly actual case to study their social constitution in the process of coming into being. Jukka Gronow is professor emeritus of sociology at Uppsala University, Sweden, and docent at the University of Helsinki, Finland. He has published on sociology of consumption, history of sociology and social theory.VertaisarvioitupeerReviewe

Talouden finansialisaatio ja uudet finanssimarkkinat : Hintavaihtelu sijituskohteena

Non peer reviewe

Radikaali reformismi ja kapitalismin kumous: Thomas Pikettyn ja Yanis Varoufakiksen poliittisten ohjelmien vertailua

Talouden viimeaikaiset kriisit ovat virittäneet kiinnostusta radikaalisti erilaisiin, kapitalismia tasa-arvoisempiin taloudellisiin järjestelmiin, jotka mahdollistaisivat kansalaisten tasavertaisemman osallistumisen taloudelliseen päätöksentekoon. Tämä katsausartikkeli tarkastelee kahta kiinnostavaa ja seikkaperäistä muutosohjelmaa, joilla on pitkälti samoja tavoitteita ja paljon yhtäläisyyksiä mutta myös tärkeitä eroja ja jotka ansaitsevat perusteellista tarkastelua ja arviota. Ensimmäisen esittää Thomas Piketty tulon- ja omaisuuden jaon jyrkentymistä sekä sen syitä koskevan tutkimuksensa lopuksi Capital and Ideology -teoksessaan (2019/2020), ja toinen löytyy Yanis Varoufakiksen utopistisesta tieteisfiktio-romaanista Another Now (2020). Kumpikin ottaa etäisyyttä valtiojohtoisesta sosialistisesta suunnitelmataloudesta, jota Neuvostoliiton ”reaalisosialismi” edusti. Kummankin sosialismi perustuu pääoman kasautumisen kahlitsemiseen ja kansalaisten aktiiviseen osallistumiseen taloudellisessa päätöksenteossa paikallisesti sekä laajemmin kansallisen ja kansainvälisen talouden mitassa. Jos Pikettyn voi sanoa edustavan radikaalia reformistista sosialismia, on Varoufakis taas ”pesunkestävä” anarkisti. Katsaus esittelee kummankin radikaalin yhteiskuntapoliittisen ohjelman perusajatukset, vertaa niitä toisiinsa sekä esittää lopuksi niistä muutamia kriittisiä huomioita. Ohjelmien vertaileva arviointi ei tee epäoikeutta kummallekaan, vaikka niiden kirjallisen esitystavan erilaisuus tulee huomioida

Tuloerojen kärjistyminen viime vuosikymmeninä

Thomas Pikettyn edellisen Pääoma 2000-luvulla -teoksen (2016, alkuteos Le capital au XXI siècle 2013) keskeinen väittämä oli, että pääoman tuoton kasvu taloudellista kasvua nopeammin johtaa vääjäämättä pääoman nopeaan kasautumiseen ja jyrkkien varallisuus- ja tuloerojen kasvuun. Monet taloustieteilijät kiirehtivät kiistämään tämän Pikettyn ”rautaisen” pääoman kasautumislain sekä teoreettisesti että empiirisesti, arvostelemalla sekä sen perusoletuksia että Pikettyn käyttämää, sinänsä ainutlaatuista empiiristä aineistoa (ks.esim. Kosonen 2015). Eräs vasta-argumentti oli, että varallisuuden nopea kasvu viime vuosikymmeninä kehittyneissä maissa johtuu pääosin asuntoihin ja kiinteistöihin sijoitetun pääoman kasvusta, jota on pidettävä paremminkin kulutukseen liittyvänä kuin varsinaisena voittoja tuottavana pääomana. Kukaan ei kuitenkaan liene osoittanut, etteivätkö tuloerot ja etenkin eniten tuloja saavan väestön kymmenyksen tai yhden prosentin osuus kaikista tuloista olisi kasvanut 1980-luvulta lähtien selvästi ja vastaavasti vähiten ansaitsevan väestön puoliskon osuus pienentynyt sekä USA:ssa että monissa Euroopan maissa, joista on saatavilla suhteellisen luotettavia tilastotietoja. Tulos ei sinänsä ole uusi (ks. esim. Atkinson 2000 ja 2015), mutta perusteellisuudessaan ja kattavuudessaan Pikettyn tutkimukset ovat ainutlaatuisiaPeer reviewe

Life Has Become More Joyous, Comrades : the construction of the Soviet consumer culture

En este artículo, el objetivo es el de describir el origen y construcción de la cultura del consumo en la Unión Soviética, prestando atención particular a uno de sus ejemplos icónicos, como es la cultura alimentaria. Nuestro texto se dividirá en tres secciones. En la primera, haremos referencia a la peculiar y original construcción de la sociedad de consumo soviética, en pleno estalinismo. En la segunda, nos concentraremos en el espacio concreto del consumo alimentario, con referencia en particular a dos cuestiones: el desarrollo de los servicios de restauración y algunos de los bienes asociados a esta nueva cultura de consumo, como el champán. Finalmente, la última sección de conclusiones se hará una valoración crítica de esta peculiar forma de sociedad de consumo.Peer reviewe