Mielenterveys ja työkyvyttömyyseläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeille siirtyminen väheni koko 1990-luvun ajan, mutta kääntyi taas nousuun vuosi-kymmenen lopulla. Eläkkeiden perusteena olevien sairauksien kirjo muuttui vuosikymmenen kuluessa siten, että mielenterveyssyiden merkitys korostui. Vuosikymmenen lopulta lähtien työkyvyttömyyseläk-keiden alkavuus on taas kasvanut kaikissa muissa sairausryhmissä paitsi verenkiertoelinten sairauksis-sa. 1990-luvulla työkyvyttömyyseläkkeiden vähentymisen myötä somaattisiin sairauksiin perustuvat eläkkeet vähenivät. Sen sijaan mielenterveyseläkkeiden alkavuus pysyi ennallaan. Näin mielenterveyseläkkeiden suhteellinen osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä kasvoi. Julkaisu kuuluu vuonna 2004 päättyneeseen Monisteita-julkaisusarjaan, joka korvattiin Keskustelualoitteita-sarjalla

Return to work after temporary disability pension in Finland

Purpose: When it is possible that the employee’s work ability can be restored through treatment or rehabilitation, disability pension in Finland is granted for a fixed period. We examined which factors are associated with return to work(RTW) after such temporary disability pension. Methods: The study included all Finnish residents whose temporary disability pension from the earnings-related pension system started in 2008 (N=10,269). Competing risks regression analysis was applied to examine register-based determinants for RTW after temporary disability pension due to mental disorders, musculoskeletal diseases, other diseases, and injury over a 4-year follow-up period. Results: The overall cumulative incidence of RTW was 25%. RTW was more probable after temporary disability pension due to injury and musculoskeletal diseases and less probable after temporary disability pension due to mental disorders. Younger age and higher education increased RTW but differences between genders, private and public sector employees, and occupational classes were relatively small. The probability of RTW was higher among those who were employed before their temporary disability pension (subhazard ratio in multivariate analysis 2.41 (95% CI 2.13-2.72) and among the 9% who participated in vocational rehabilitation during their pension (SHR 2.10 (95% CI 1.90-2.31)). With some exceptions, the results were fairly similar for all diagnostic causes of temporary disability pension. Conclusions: Return to work after temporary disability pension was relatively uncommon. Nevertheless, in all diagnostic groups RTW continued for the whole follow-up period. The low educated and those not employed before temporary disability pension need more support in their RTW. The strong association between vocational rehabilitation and RTW suggests that increasing rehabilitation among those with impaired work ability may promote return to work.Final version, accepted for publication in the Journal of Occupational Rehabilitation

Ammatit ja masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet

Katsauksessa tarkastellaan 272 000 henkilön rekisteriaineistoa käyttäen ammattiryhmien välisiä eroja masennusperusteisten eläkkeiden alkavuudessa vuosina 1997–2006. Tarkastelussa ovat esillä mm. nais- ja miesvaltaiset ammatit sekä henkilömäärältään suuret ammatit. Julkaisun painos on loppu

Työkyvyttömyyseläkepäätökset 2000–2011

Vuonna 2011 työeläkejärjestelmän uusista työkyvyttömyyseläkepäätöksistä kolme neljäsosaa oli myönteisiä, mutta joka neljäs hakija sai hylkäävän päätöksen. Keskustelualoitteessa tarkastellaan rekisteritietoja käyttäen, missä hakijaryhmissä työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäyspäätökset olivat yleisimpiä ja miten hylkäysten osuus on muuttunut 2000-luvulla

Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö

Raportissa kuvataan työkyvyttömyyseläkettä saavien työssäkäyntiä ja työhalukkuutta kysely- ja rekisteritietoja käyttäen. Työssäkäyntiin liittyvinä tekijöinä tarkastellaan mm. koulutusta, ammattia, työkykyä ja toimeentulokokemuksia. Kyselyllä saatiin kuva myös työssäkäynnin lisäämisen esteistä

From early exit culture to the policy of active ageing: the case of Finland

The policy that prefers pre-retirement pensions has changed into a policy that encourages continued participation in working life. The change in the early exit programs has been accompanied by a change in the social and political environment, creating a growing consensus on the importance of increased longevity in working life. The notion of early exit as a social right has shifted to a paradigm which highlights work as a duty in an individually flexible context. The article reviews the Finnish welfare state policy concerning the relationship between ageing and work. The different phases in the development of early exit arrangements and subsequent programmatic changes, which culminated in the pension reform, are outlined. Furtermore, various national work promoting programmes are reviewed. Besides analysing policy lines, the outcome of the early/late exit policy is also looked at from the perspective of the individual