Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä

Tämä artikkeli kuvaa käytännönläheisesti, miten tulevaisuusskenaarioita tehdään tulevaisuustaulukkomenetelmän avulla. Skenaariot ovat uskottavia kuvauksia jostakin tulevaisuuden tilasta ja siihen johtavista tapahtumien kulusta. Skenaarioiden suurin arvo piilee niiden kyvyssä auttaa meitä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia ja tätä kautta tuottaa meille tulevaisuuslähtöistä tietoa nykyhetken päätöksentekoa ja toimintaa varten. Artikkeli esittelee menetelmän ja työkalut, jonka avulla kuka tahansa voi luoda skenaarioita ja hyödyntää niitä omassa elämässään. Artikkelin ensimmäisessä luvussa käydään läpi perusasioita skenaarioista eli mitä ne ovat, miksi niitä käytetään ja miten niitä tehdään. Toisessa luvussa kuvataan skenaarioiden rakentaminen tulevaisuustaulukkomenetelmällä kuuden eri vaiheen avulla. Viimeisessä luvussa annetaan vinkit, miten lukija voi aloittaa oman tutkimusmatkansa tulevaisuuksiin.</p

Ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto : Selvitys kansallisesta tavoitteesta ja ohjausmekanismeista

Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Sotessa kuluu suuria määriä energiaa ja materiaaleja, ja toiminta synnyttää suoria ja epäsuoria päästöjä. Sote kiihdyttää toiminnallaan ilmastonmuutosta kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi. Ympäristövaikutusten vähentäminen vaatii kansallisesti koordinoitua ja soteen kohdennettua ohjausta. Tässä raportissa esitetään Ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto (EKO-SOTE) -hankkeen tulokset. Hankkeen tarkoituksena oli muotoilla ehdotus kansallisesta tavoitteesta, ohjausmekanismeista ja seurantaindikaattoreista soten ympäristövaikutusten vähentämiseksi Suomessa. Tarkoitusta varten hankkeessa tehtiin koko soten kattava hiilijalanjälkilaskelma sekä koottiin monipuolinen kirjallisuus-, haastattelu- ja kyselyaineisto. Kansallinen tavoite ja ehdotus ohjausmalliksi muotoiltiin yhdessä eri asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa. Esitämme että ekologisesti kestävän soten kansalliseksi tavoitteeksi asetetaan ”Hiilineutraali ja ympäristökuormaa minimoiva sosiaali- ja terveydenhuolto vuoteen 2035 mennessä”. Alkuvaiheen ohjausmekanismeiksi ehdotamme tavoitteen sisällyttämistä soten valtakunnalliseen strategiseen ohjaukseen, STM:n koordinoimana kansallisen verkoston muodostamista sekä aiheeseen kohdistettua hankerahoitusta. Lisäksi ehdotamme asetettavaksi vähimmäisindikaattorit, joiden avulla soten ekologista kestävyyttä seurataan.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Consulting for a cause - a case study on management consulting with a societal agenda

Management consultants are increasingly being used to assist companies in important decisions. Yet, little is known about consultancies’ own agendas. Furthermore, resource scarcity and increased stakeholder demands pressure companies to alter the way they have been operating. An emerging trend within CSR are sustainability innovations, which simultaneously create new business for companies while solving global social or ecological problems. The aim of this study is to explore the phenomenon of consulting with a societal agenda within the context of sustainability innovations. The literature review examines how consultancies’ own agendas, the creation and dissemination of management ideas and the client-consultant relationship has been characterized in academic literature. Based on the theoretical findings, a framework is built to guide the analysis of the empirical material. The empirical part of this study is conducted as a single case study with embedded subunits. The case company is a consultancy that has an outspoken societal agenda of changing the way client companies do business to simultaneously generate incomes while solving societal issues. The empirical focus is two-fold. At the level of the whole consultancy, the aim is to understand what characterizes consulting with a societal agenda and whether this type of consulting differs, in any ways, from how consulting promoting a management idea has been described in academic literature. Moreover, in order to concretize the study, a second empirical focus is kept at the level of the subunits – the consulting initiatives of the case consultancy – with the aim to explore in what ways the societal agenda manifests itself at project level and discover factors enhancing and hindering its advancement. The main contribution of this study is a characterization of consulting with a societal agenda. Noteworthy is the openness of the agenda and the co-creation of projects. Consultants with a societal agenda use similar rhetorical strategies as consultants promoting management ideas. Furthermore, a number of factors enhancing or hindering the advancement of the societal agenda are identified. The results of this study provide both researchers and practitioners with insights into consulting with a societal agenda as previous research on both management consultancies’ own agendas and consulting within in the context of sustainability innovations is scarce