Työläisperhe hajallaan

Pirita Frigrenin artikkeli käsittelee merimiesten työn vaikutusta heidän perheidensä arkeen Suomen länsirannikon satamakaupungeissa purjelaivamerenkulun kultakaudella 1800-luvun puolivälissä. Laivanvarustusteollisuuden kasvun myötä merityö alkoi houkutella ja kasvava merimiesväestö muutti vanhojen porvariskaupunkien sosiaalista rakennetta. Merimiesperheet olivat kaupunkien ensimmäisiä palkkatyöläisperheitä, mutta miehen työ merillä kaukana kotoa loi näihin perheisiin perhehistorian näkökulmasta mielenkiintoisia sosiaalisia ja taloudellisia erityispiirteitä, jotka yhä vallinneen patriarkaalisen perhekäsityksen valossa näyttäytyivät poikkeuksellisina. Miehen ”etätyön” takia perhe oli lähes koko ajan hajallaan tai jopa vaarassa hajota lopullisesti joko miehen kuoleman tai karkaamisen vuoksi. Syntyi eräänlainen pysyvä poikkeustila, joka synnytti tarpeen erilaisille arjen strategioille

Toivomuslista

Pääkirjoitus tieteellisessä aikakauskirjassa.</p

Merenkulkijoiden siirtolaisuus: Näkökulmia 1700-luvulta nykypäivään.

Merimiehet ovat ammattiryhmänä olleet pitkään niin historioitsijoiden, kulttuurintutkijoiden kuin yhteiskuntatieteilijöidenkin kiinnostuksen kohteena. Moneen muuhun ammattiin nähden merenkulkuun liittyy erityisiä piirteitä kuten työ eristetyissä olosuhteissa luonnon armoilla ja kaukana kotoa. Vaikka työskentelyolosuhteet ja työkulttuuri ovat muuttuneet hyvin paljon purjemerenkulun ajoista, on eräs seikka merimiesten työssä pysynyt ennallaan. Työ on itsessään liikkuvaista, kansainvälistä ja tarjoaa edellytyksiä muuttaa työtilaisuuksien perässä ulkomaille. Johdantoartikkeli esittelee käsillä olevaa tieteellistä kokoomateosta merimiesten ammattikunnan, muuttoliikkeiden ja siirtolaisuuden suhteesta 1700-luvulta nykypäivään. 1

Keeping Family in an Age of Long Distance Trade, Imperial Expansion, and Exile, 1550–1850.

After the Napoleonic Wars, Finnish ship owners increasingly contributed to the global trade by selling their tonnage capacity internationally. In spite of its peripheral position as a Grand Duchy within Imperial Russia (since 1809), Finland played an important part in the high seas trafficking during the late age of sail, largely due to the ready availability of labour. In this chapter, I study how the long-distance trade affected sailors’ families in Pori on Finland’s west coast between 1830 and 1860. I show how boundaries of biological kinship were crossed in housing arrangements the families made for ensure social and economic security and how the community support dealt with families. The chapter bases on qualitative close reading of the local officials’ documents.</p

Uuden edessä vanhasta - vaaria ottaen

Pääkirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä.</p

Merenkulkijoiden siirtolaisuus: Näkökulmia 1700-luvulta nykypäivään

Artikkeli käsittelee ulkomailla oleskelevien merimiesten ja heidän Suomessa olevien omaistensa kirjeitä ja postikortteja Lontoon merimiespastorina ensimmäisen maailmansodan aikana toimineelle Mikko Airilalle. Kysyn, mistä syistä merimiespapille kirjoitettiin ja miten kirjoittajat kuvasivat maailmalla olevan suomalaismerimiehen elämää. Sisällön ohella kiinnitän huomioita kirjoittamisen tapoihin ja kieleen suhteuttaen havaintojani aikaisempaan kansanomaisten kirjeiden historiaa koskevaan tutkimukseen. Kirjemateriaali tarjoaa näkökulman merimiesten kansainväliseen liikkuvuuteen ja maailmansodan kriisiajan sille luomiin erityispiirteisiin. Näkökulma on vaihtoehtoinen aikalaiskuvauksille, jotka korostavat merimiehen työn altistavuutta sosiaalisille ongelmille ja vieraannuttaville vaikutuksille. Väitän, että aineisto tarjoaa pienen, mutta ainutlaatuisen esimerkin merellisen siirtolaisuuden kokemuksen historiasta. Merimiespapin kanssa tapahtunut kirjallinen vuorovaikutus tekee myös näkyväksi sitä konkreettista sosiaalista työtä, jota merimiespapit tekivät henkilökohtaisessa kanssakäymisessä merenkulkijoiden ja heidän perheenjäsentensä kanssa. Kirjeet ilmentävät sekä merimiehen että merimiespapin työn sosiaalisesti ja maantieteellisesti ylirajaista luonnetta. Lontooseen sijoittuvan lähetysaseman toimialue ja sen liikkuva seurakunta laajenivat kirjeiden kautta ympäri maapalloa ja ulottuivat merimiesten omaisten yhteydenottojen kautta myös koti-Suomeen.

Historical and Modern Perspectives on Mobile Labour: Parallel case study on Finnish and Estonian cross-border worker stereotypes and masculinities

Parallels are drawn between representations of early 20th century Finnish maritime labourers on foreign merchant ships and present-day Estonian blue-collar commuter workers who work in the construction sector in Finland. We ask how the workers at both the times comment the media representations of them and how the possible analogues can be understood. The study focuses on two themes: stereotypes and masculinity ideals related to mobile work. The data comprise seamen’s letters, construction workers’ interviews, and media sources. By combining anthropological and historical analyses, we show that, rather than being occupation specific or related to time, certain features related to mobility, physical work, and gender tend to reappear in different kinds of circumstances. The features are characterised by the paradox of positive expectations and negative prejudices. We suggest that present-day discussions on cross-border work benefit not only from comparisons between different areas and occupations but also from historical juxtapositions.</p

Merenkulkijoiden siirtolaisuus: Näkökulmia 1700-luvulta nykypäivään

Laivasta karanneet ja maihin jääneet merimiehet olivat keskeinen ryhmä Australian suomalaisasutuksen synnyssä 1800-luvulla. Heidän taustastaan ja elämänvaiheistaan on kuitenkin jäänyt niukasti lähteitä.  Harvan elämänvaiheet tunnetaan yhtä tarkasti kuin Uudessakaupungissa syntyneen Otto Herman Jacobsonin (1864–1936), Waltikalla seilanneen jungmannin, joka karkasi laivastaan Australiassa tammikuussa 1883.  Kertomus Otto Herman Jacobsonista on yksi niistä, joiden kautta kansainväliseen tv- formattiin perustuva Who do you think you are? -sarja rakentaa siirtolaisvaltion yhteistä menneisyyttä avaamalla tunnettujen australialaisten sukuhistoriaa. Tämä artikkeli perustuu ohjelmaa varten Suomessa tehtyyn taustatyöhön ja kertoo yhden Australiassa karanneen merimiehen suvusta monen sukupolven ajalta. Sen rinnalla tarkastellaan, millaiseksi suomalaisen merimiehen sukutarina muokkautuu historiallisessa tosi-tv:ssä.  Formaatti suuntaa huomion tunnetun australialaisen näyttelijän matkaan sukunsa juurille ja sitä kautta sekä oman että kansakunnan identiteetin vahvistamiseen. Suomessa sarjaa varten tehty tarkka tutkimustyö avaa aivan toisenlaisen, kiinnostavan tulokulman Jacobsonin sukuun: siirtolaisperheen suomalaisessa taustassa tiivistyy tilallisten nuorempien lasten sosiaalisen aseman lasku, perheiden monisukupolvinen huono-osaisuus, merimiehen työ yhtenä osana liikkuvan työmiehen uraa − sekä laivasta karkaaminen ja siirtolaisuus kotimaassa kasautuvien ongelmien ratkaisuna. 1

Perheyhteisö modernisoituvassa yhteiskunnassa : ihanteet ja eletty arki

publishedVersionPeer reviewe