Metsätalouden vesistökuormituksen seuranta- ja raportointiohjelma

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon muodostavat luonnon taustakuormituksen ja normaalin metsätaloustoiminnan aiheuttaman kuormituksen seurantaan perustetut latvavaluma alueet. Verkon avulla voidaan tuottaa valtakunnalliset sekä vesienhoitoalue- ja jokivaluma-aluekohtaiset arviot metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta ja seurata esim. muuttuvista ilmasto-oloista tai metsätalouden intensiteetin muutoksista aiheutuvia trendejä. Seurantaverkko perustettiin vuonna 2014 ja seurantaa toteutetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskusten, ELY-keskusten ja Tapio Oy:n kanssa. Näytteenottoa ja laboratorioanalyysejä on ulkoistettu yksityisille toimijoille. Tämä raportti kuvaa seurantaverkkoon kuuluvat valuma-alueet, aineiston keruumenetelmät ja tulosten laskennan.201

Kunnostusojituksen tarpeellisuuden arviointi mallinnuksen keinoin

201

Terrestrial laser scanning and pin meter measurements for erosion and roughness assessment in boreal peatland forest ditches

201

Nitrogen release in decomposition of boreal mor and peat as affected by enchytraeid worms

Peer reviewe

Trends in concentrations and export of nitrogen in boreal forest streams

Peer reviewe

Controls of Organic Carbon and Nutrient Export from Unmanaged and Managed Boreal Forested Catchments

Understanding the anthropogenic and natural factors that affect runoff water quality is essential for proper planning of water protection and forest management, particularly in the changing climate. We measured water quality and runoff from 10 unmanaged and 20 managed forested headwater catchments (7–12,149 ha) located in Finland. We used linear mixed effect models to test whether the differences in total organic carbon (TOC), total nitrogen (TN) and total phosphorus (TP) export and concentrations observed can be explained by catchment characteristics, land use, forest management, soil fertility, tree volume and hydrometeorological variables. Results show that much of variation in TOC, TN and TP concentrations and export was explained by drainage, temperature sum, peatland percentage and the proportion of arable area in the catchment. These models explained 45–63% of variation in concentrations and exports. Mean annual TOC export in unmanaged catchments was 56.4 ± 9.6 kg ha−1 a−1, while in managed it was 79.3 ± 3.3 kg ha−1 a−1. Same values for TN export were 1.43 ± 0.2 kg ha−1 a−1 and 2.31 ± 0.2 kg ha−1 a−1, while TP export was 0.053 ± 0.009 kg ha−1 a−1 and 0.095 ± 0.008 kg ha−1 a−1 for unmanaged and managed, respectively. Corresponding values for concentrations were: TOC 17.7 ± 2.1 mg L−1 and 28.7 ± 1.6 mg L−1, for TN 420 ± 45 µg L−1 and 825 ± 51 µg L−1 and TP 15.3 ± 2.3 µg L−1 and 35.6 ± 3.3 µg L−1. Overall concentrations and exports were significantly higher in managed than in unmanaged catchments. Long term temperature sum had an increasing effect on all concentrations and exports, indicating that climate warming may set new challenges to controlling nutrient loads from catchment areas

Controls of Organic Carbon and Nutrient Export from Unmanaged and Managed Boreal Forested Catchments

Understanding the anthropogenic and natural factors that affect runoff water quality is essential for proper planning of water protection and forest management, particularly in the changing climate. We measured water quality and runoff from 10 unmanaged and 20 managed forested headwater catchments (7–12,149 ha) located in Finland. We used linear mixed effect models to test whether the differences in total organic carbon (TOC), total nitrogen (TN) and total phosphorus (TP) export and concentrations observed can be explained by catchment characteristics, land use, forest management, soil fertility, tree volume and hydrometeorological variables. Results show that much of variation in TOC, TN and TP concentrations and export was explained by drainage, temperature sum, peatland percentage and the proportion of arable area in the catchment. These models explained 45–63% of variation in concentrations and exports. Mean annual TOC export in unmanaged catchments was 56.4 ± 9.6 kg ha−1 a−1, while in managed it was 79.3 ± 3.3 kg ha−1 a−1. Same values for TN export were 1.43 ± 0.2 kg ha−1 a−1 and 2.31 ± 0.2 kg ha−1 a−1, while TP export was 0.053 ± 0.009 kg ha−1 a−1 and 0.095 ± 0.008 kg ha−1 a−1 for unmanaged and managed, respectively. Corresponding values for concentrations were: TOC 17.7 ± 2.1 mg L−1 and 28.7 ± 1.6 mg L−1, for TN 420 ± 45 µg L−1 and 825 ± 51 µg L−1 and TP 15.3 ± 2.3 µg L−1 and 35.6 ± 3.3 µg L−1. Overall concentrations and exports were significantly higher in managed than in unmanaged catchments. Long term temperature sum had an increasing effect on all concentrations and exports, indicating that climate warming may set new challenges to controlling nutrient loads from catchment areas

Spatial variations in the molecular diversity of dissolved organic matter in water moving through a boreal forest in eastern Finland

201

KUSTAA -työkalu valuma-alueen vesistökuormituksen laskentaan

Maankäytöstä ja muusta ihmistoiminnasta aiheutuu lähes aina luonnon taustakuorman ylittävää ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesistöihin. Julkaisussa esitellään valuma-alueelta vesistöön kohdistuvan kokonaistypen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen kuormituksen arviointiin kehitetty KUSTAA -työkalu. KUSTAA perustuu ominaiskuormitusmenetelmään ja kattaa tyypillisimpiin maankäyttömuotoihin liittyvät toimenpiteet ja muut haja- ja pistekuormituslähteet. Kuormitusarvion lähtötiedoiksi tarvitaan valuma-alueen pinta-ala, sen vesistöjen pinta-ala, metsä- ja maataloustoimenpiteiden pinta-alat ja muut haja- ja pistekuormituslähteiden määrät vuositasolla. Tietojen perusteella tuotetaan arvio valuma-alueen kokonaiskuormituksesta ja sen jakautumisesta eri lähteisiin. Lisäksi esitetään yksinkertainen epävarmuusarvio. KUSTAA -työkalu on integroitu taulukkolaskentaympäristöön ja tarkoitettu käytännön toimijoiden käyttöön. Sen avulla voidaan arvioida esimerkiksi maankäytössä tapahtuvien muutosten, pistekuormituksen hallinnan tai yksittäisen kuormituslähteen vaikutuksia valuma-alueen kokonaiskuormitukseen. Julkaisussa kootaan kattavasti yhteen tyypillisimpiä maankäyttömuotoja ja haja- ja pistekuormituslähteitä edustavat ominaiskuormitusluvut ja esitellään KUSTAA -työkalun käyttöä esimerkkilaskelmien avulla