Escaping the subject-based class : A Finnish case study of developing transversal competencies in a transdisciplinary course

In 2014, the Finnish National Board of Education launched a new core curriculum with the aim of meeting the skills and competence requirements of the 21st century. The purpose of this case study was to find out what transversal competencies Finnish eighth graders developed and how they experienced studying in a problem-based transdisciplinary course, which was arranged for the transitional stage between the former and the new curriculum. The qualitative data consisted of questionnaires and interviews. The analysis followed the methods of qualitative content analysis. When asked about their learning, the students commented on not having learnt much, referring to the discipline-based knowledge. Instead, they had learnt skills through teamwork, problem solving, and expression of their views and opinions, an aspect that they did not clearly connect with the things to be learnt at school. Many students felt that they acquired the competencies that they would need later in their lives. The students' teamwork had a crucial impact on their learning experience. The timeframe for the integrative approach needs careful consideration; the learning process in this course was perceived as being successful because it was long enough. Our study highlights that focusing on students' views is critical when reforming curriculum.Peer reviewe

OPISKELUN JOUSTAVUUDEN LISÄÄMINEN MATEMATIIKAN YLIOPISTO-OPINTOJEN TAITEKOHDASSA

Matematiikan yliopisto-opintojen taitekohta sijoittuu opiskelujen vaiheeseen, jossa opiskelun pääpaino siirtyy laskennosta abstraktiin päättelyyn. Useimmissa yliopistossa tämä taitekohta kulminoituu reaalianalyysin opiskeluun, jonka haasteet ovat yleisesti tunnustetut. Itä-Suomen yliopistossa reaalianalyysin kurssin toteutukseen tehtiin muutoksia lukuvuonna 2021–2022, joilla tavoiteltiin opetusjärjestelyn joustavuuden ja kommunikoinnin lisäämistä, sekä kurssin läpimenoprosentin ja kurssiarvosanojen parantamista vaatimustasoa laskematta. Artikkelissa tarkastellaan toteutusta niin toteuman kuin siitä saatujen kokemusten suhteen. Opiskelijapalautteen perusteella kurssitoteutus oli hyvin onnistunut, joustava ja oppimista tukeva, vaikka kommunikaation lisääminen jäikin tavoitteesta. Opiskelijoiden kurssimenestys parani läpimenon ja kurssiarvosanojen osalta

Alkuopetusikäisen valmius reflektoida matemaattisessa ongelmanratkaisutilanteessa

A meaningful self-assessment basis on reflection. On the other hand, there is a positive connection between problem-solving skills and skills of reflection. Therefore, the mathematical problem-solving situation is a natural situation to develop reflection skills. This article examines the interview material of grades 1-2 students (n = 23) collected in a problem-solving situation. We first look at students ’feelings about problem-solving and studying mathematics, as well as their perceptions of what mathematics is. Second, we look at students ’willingness to produce reasoned answers (reflections) to previous questions. The research reveal that the problem-solving, mathematics as a subject as well as the study of mathematics, provide the students with emotional experiences of comfortable and uncomfortable states, both easy and difficult, through the perceived moments. Students ’reflections could be classified into four groups according to how many of the interview questions the pupil was able to give a reasoned answer. The mathematical problem-solving situation provided an opportunity to practice reflection, as it was strongly associated with experientiality and emotional fluctuations. The defined reflection groups follow the reflection skill descriptions presented in theory, which in turn shows the importance of the practice of reflection also in primary education.Reflektiotaito, eli yksilön taito tietoisesti pohtia muun muassa omia tunteitaan, on keskeinen matemaattisten taitojen kehittymisen näkökulmasta. Tässä tapaustutkimuksessa haastattelimme alkuopetusikäisiä (n=23) heti ongelmanratkaisutilanteen jälkeen. Tarkastelemalla oppilaiden sanoittamia tunteita ongelmanratkaisutilanteesta, matematiikasta ja sen opiskelusta selvitimme niin oppilaiden reflektiotaitoa kuin sanoitettuja tunteita. Analyysi tuotti neljä eri tasoista reflektiotaitoryhmää. Nämä reflektiotaitoryhmät myötäilevät teoriassa esitettyjä reflektiotaitokuvauksien alimpia tasoja, joka osoittaa reflektoinnin harjoittelun merkityksen alkuopetuksessa. Tutkimus vahvisti, että matematiikkaa ja erityisesti sen opiskelua käsittelevät tilanteet tarjoavat oppilaille mahdollisuuden harjoitella reflektiota tilanteiden tarjoaman kokemuksellisuuden ja niiden tuottaman tunnevaihtelun myötä. &nbsp

Matikkaa kässäämässä: matematiikan opiskelua käsityön avulla

Lähetetty referee-arvioitavaksi 10.2.2014This article gives an example of an art-infused experimental project in a Finnish secondary school where Mathematics education was combined with learning of Crafts. The approach was student-centered in a way that Neumann (2013) describes to be 'in' and 'with' students. The student interviews (N=17) after the project revealed that their attitude to Mathematics had turned more positive. They began to understand the connections between different school subjects in an authentic learning environment.This article introduces a project in a Finnish secondary school where mathematics education was combined with crafts instruction. The idea was to provide the students with an interdisciplinary real-world learning context in which they worked collaboratively on an open-ended design task. The approach was problem-based and student-centred in a way that Neumann (2013) describes to be in and with students. The teacher’s role was to allow the students to self-generate their learning and to work in partnership with them. The students were given a rather open-ended, ill-defined design task that required them to take risks, find information and collaborate. The student interviews (N=17) after the project revealed that their attitude to mathematics had become more positive. They began to understand the connections between these school subjects in an authentic learning environment. They learned to solve problems and combine theoretical and practical knowledge. Their understanding of the importance of mathematics in real-world situations increased. The project demonstrates how to arrange teaching and learning in a more holistic way instead of in a traditional subject-based approach. This kind of interdisciplinary approach demands good cooperation from both the students and the teachers. For interdisciplinary education to be further developed, support is needed for the teachers to collaborate and learn new teaching approaches.Peer reviewe

Crafting Maths: Exploring Mathematics Learning through Crafts

This article introduces a project in a Finnish secondary school where mathematics education was combined with crafts instruction. The idea was to provide the students with an interdisciplinary real-world learning context in which they worked collaboratively on an open-ended design task. The approach was problem-based and student-centred in a way that Neumann (2013) describes to be in and with students. The teacher’s role was to allow the students to self-generate their learning and to work in partnership with them. The students were given a rather open-ended, ill-defined design task that required them to take risks, find information and collaborate. The student interviews (N=17) after the project revealed that their attitude to mathematics had become more positive. They began to understand the connections between these school subjects in an authentic learning environment. They learned to solve problems and combine theoretical and practical knowledge. Their understanding of the importance of mathematics in real-world situations increased. The project demonstrates how to arrange teaching and learning in a more holistic way instead of in a traditional subject-based approach. This kind of interdisciplinary approach demands good cooperation from both the students and the teachers. For interdisciplinary education to be further developed, support is needed for the teachers to collaborate and learn new teaching approaches

KONSEPTUAALINEN JA PROSEDURAALINEN TIETO SEKÄ LUOVA PÄÄTTELY LUKION MATEMATIIKAN ENSIMMÄISEN OPINTOJAKSON HARJOITUSTEHTÄVISSÄ

Lukion matematiikassa on tapahtunut useita muutoksia liittyen muun muassa oppimateriaalien ja opiskeluvälineiden sähköistymiseen ja kaikille yhteisen opintojakson perustamiseen lukio-opintojen alkuun. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten näiden muutosten myötä oppikirjojen tehtävien painotukset lukiomatematiikan ensimmäisellä opintojaksolla ovat muuttuneet toisaalta konseptuaalisen ja proseduraalisen tiedon ja toisaalta matemaattisen luovuuden harjoituttamisen suhteen. Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 400 tehtävää vuosien 2003, 2015 ja 2019 opetussuunnitelmiin pohjautuvista ensimmäisten opintojaksojen oppikirjoista. Tulokset osoittavat, että uudistusten myötä tehtävät ovat muuttuneet selvästi konseptuaalista tietoa painottavampaan suuntaan

Matematiikan opiskelumotiivien yhteys itse valittujen tehtävien tiedonalapainotukseen

Matematiikan opiskelun motiivit määrittävät opiskelijan opiskelua. Tutkimuksessa tarkastellaan pitkän matematiikan opiskelijoiden (N=88) kokemuksia ja mieluisimman tehtävän valintaa yhtälöparin opiskeluun kehitetyistä erityyppisistä konseptuaalis- ja proseduraalispainotteisista tehtävistä. Opiskelijoiden valinnat ja niiden perusteet vaihtelivat, ja riippuivat opiskelijoiden osaamistasosta ja motiiveista pitkän matematiikan valinnalle. Kiinnostus matematiikka kohtaan oppiaineena osoittautui olevan merkittävä selittävä tekijä sen suhteen valitsevatko opiskelijat konseptuaalis- vai proseduraalispainotteisia tehtäviä mieluisimmaksi tehtäväksi. Konseptuaalispainotteisten tehtävien suosio kasvaa opintomenestyksen kasvaessa. Virheen etsimistä edellyttävä tehtävätyyppi tuo tähän poikkeuksen ja vaikuttaa hyvältä mahdollisuudelta tarkastella konseptuaalista tietoa erilaisista osaamisen kokemuksista huolimatta

Opettajaopiskelijoiden näkemyksiä omista valmiuksistaan matematiikka-ahdistusta kokevan oppilaan kohtaamisessa

Matematiikka-ahdistuksen kohtaaminen ja siihen vaikuttamisen keinot ovat yhä korostuneemmin osa laadukasta matematiikan opetusta. Tutkimuskirjallisuutta niin matematiikka-ahdistuksen vaikutuksista kuin siihen vaikuttamisen keinoista on runsaasti. Sen sijaan kansallista tietoa siitä, millaisena juuri valmistuvat opettajat kokevat valmiutensa ahdistuksen kohtaamiseen on niukasti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin haastattelututkimuksen keinoin, millaista on opintojensa loppuvaiheessa olevien opettajaopiskelijoiden tietämys matematiikka-ahdistuksesta ja siihen vaikuttamisesta, sekä millaisia toiveita heillä olisi teeman käsittelemiseksi opettajaopinnoissa. Analyysin perusteella opiskelijat kokivat olevansa kyvykkäitä kohtamaan matematiikka-ahdistusta ja etsimään siihen erilaisia vaikuttamisen keinoja itsenäisesti, mutta toivoivat, että koulutuksessa näitä keinoja tarkasteltaisiin selkeästi nykyistä enemmän.Peer reviewe

Wellbeing at the 21st century innovative learning environment called learning ground

Purpose – Schools have a significant role in ensuring children's wellbeing as children spend a lot of time at school. Students need to have an active role in their learning and an opportunity to participate in issues concerning wellbeing and studying. This research examines students' wellbeing in an innovative learning environment. The classroom is built with professionals, teachers and students (aged 9). The authors call it Learning Ground. Design/methodology/approach – Students' wellbeing was measured with smart device application for a six-week period. Students answered the questionnaire with a Likert scale of five (very poor – excellent) responses. Two weeks during the six weeks research period, students were able to use digital study aids, EEG-biosensor headsets, to observe the effectiveness of their learning, defined by NeurSky app. The EEG-biosensors enabled students to use a tool to recognise their own learning factors during the lessons. The effectiveness was available to students via tablets all the time. Findings – The students at the Learning Ground are satisfied with wellbeing and the environment support for students' wellbeing experience is notable. They have “good vibes” before and after the school day. When wearing EEG-headsets “study aids”, which enabled them to observe their learning via tablets at lessons, the wellbeing experience in the mornings even increased. Originality/value – Schools need to be visionaries concerning 21st century learning and children's wellbeing. Building flexible learning environments and bringing innovative technologies into schools to provide active support for students will enable 21st century learning. Wellbeing of children should become first when developing the future schools

Eri tiedonalapainotteiset tehtävätyypit luokanopettajaopiskelijoiden omaehtoisessa matematiikan opiskelussa

Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten 86 tutkimukseen osallistunutta luokanopettajaopiskelijaa tekivät proseduraalisesti ja konseptuaalisesti painotettuja matematiikan tehtäviä vapaa-ajallaan ViLLE-oppimisympäristössä matematiikan pedagogiikan opintojaksolla lukuvuonna 2019–2020. Työskentelyä tarkastellaan lokidatan perusteella keskittyen ajankäyttöön ja tehtyihin tehtäviin. Tulokset osoittavat, että tehtävätyyppi on yhteydessä opiskelijoiden tehtyjen tehtävien prosentuaaliseen osuuteen ja ajankäyttöön eri matematiikan osa-alueissa, mutta ajankäytössä opiskelijoiden välillä on eroja. Tulokset antavat viitteitä, että omaehtoiselle matematiikan harjoittelulle sähköisen ympäristön avulla on tarvetta ja ympäristöä sekä sen sisällön kehittämistä tulee jatkaa