The prevalence of transitional object use in adolescence: is there a connection between the existence of a transitional object and depressive symptoms?

Objective: The purpose of the study was to investigate the prevalence of the use of a transitional object (TO) in adolescence and its connection with depressive symptoms and mental distress in youth by gender. Method: The study group consisted of 1,054 adolescents (465 boys, 589 girls) from normal comprehensive schools in Turku, a Finnish town with approximately 175,000 inhabitants. The mean age of both gender groups was 14.5 years (SD 0.5); respondents came from all social classes. Background and TO information was collected with questionnaires. Depressive symptoms and mental distress were explored by the children’s depression inventory (CDI) and its subscales: low self-confidence, anhedonia and sadness. Results: Of all respondents, 29% (n = 285) had a TO: 37% of girls and 18% of boys. The difference between genders was statistically significant. There was also a statistically significant gender difference in the character of the TO reported: 72 % of girls with a TO had a soft toy, whereas 49% of boys with a TO used hard objects, such as pens, hard toys or books. TO-users showed more depressive symptoms than non-users, but the difference was not statistically significant (P = 0.053). Significant differences were found in the CDI subscales: TO-users had more sadness than non-users and girls using a TO showed more sadness than non-using girls. TO-using boys did not differ from non-using boys with regard to sadness or the other CDI-subscales. Conclusions: The use of a TO seems to be common in adolescence. Adolescents with more depressive symptoms more often used a TO. The sadness of girls using TOs requires attention

Impact of Rheumatic Musculoskeletal Disease on Psychological Development in Adolescents and Young Adults

Adolescents and young adults (AYAs) undergo significant physiological and psychological transformations. When developmental milestones are combined with additional challenges of growing up with a chronic rheumatic musculoskeletal disease (RMD), it can increase AYA's susceptibility to psychological problems. Emotional issues in adolescence can often persist into adulthood and negatively impact future health, social, and work outcomes. This chapter summarises psychological challenges for AYAs and recommends ways for healthcare professionals (HCPs) to promote mental wellbeing in AYAs with RMD

Matemaattisesti lahjakkaiden oppilaiden ylöspäin eriyttäminen ja sen esteet perusopetuksessa

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää kuinka hyvin alakoulun matematiikan opetus huomioi matemaattisesti lahjakkaat oppilaat matematiikan opetuksessa. Opetussuunnitelma (Opetushallitus, 2014) listaa seuraavat keinot, joiden avulla voidaan eriyttää opetusta myös ylöspäin yleisessä tuessa: henkilökohtainen oppimissuunnitelma, tukiopetus, erilaiset opetusryhmät sekä opettajien välinen yhteistyö. Tässä tutkimuksessa keskitytään opetussuunnitelman mainitsemien eriyttämisen keinojen toteutumisen tutkimiseen yleisen tuen tasolla. Lisäksi tutkimus pyrkii selvittämään muita keinoja, joita opettajat käyttävät ylöspäin eriyttämiseen matematiikassa sekä mahdollisia eriyttämisen esteitä. Tutkimuksen aineisto on kerätty 29.3.-10.4.2022 välisenä aikana Webropol-kyselyä hyödyntäen. Kyselyyn vastasi 103 alakoulun opettajaa ympäri Suomea. Vaikka vastaajajoukko jäikin odotettua pienemmäksi, tulokset antavat hyvää suuntaviivaa matemaattisesti lahjakkaiden oppilaiden tämänhetkisen tuen muodoista perusopetuksessa ja tietyistä haasteista lahjakkaiden oppilaiden ylöspäin eriyttämisessä.. Tulokset osoittavat, että ylöspäin eriyttämistä yleisen tuen muotona käytetään kolmessa neljästä koulusta. Kun kysymystä ei tarkenneta yleiseen tukeen, ylöspäin eriyttämistä matematiikan opetuksessa käyttää lähes yhdeksän kymmenestä opettajasta. Opetussuunnitelmassa mainittua henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa matematiikan opetuksen tukena käytti lähes puolet opettajista. Syventävää opetusta oppilaille opetuksessaan tarjosi hieman alle kolmasosa vastaajista. Samanaikaisopettajuus opettajien välisenä yhteistyömuotona oli käytössä hieman alle puolella vastaajista. Tukiopetus oli vähiten käytetty keino tutkimuksessa mainituista vaihtoehdoista matemaattisesti lahjakasta oppilasta tuettaessa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että matemaattisesti lahjakkaille oppilaille tarjotaan perusopetuksessa erilaisia omaa oppimistasoa vastaavia mahdollisuuksia taitojen kehittymiseen. Samalla tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että lahjakkaiden oppilaiden matematiikan opetuksessa on vielä kehittämisen varaa, jotta se toteutuisi opetussuunnitelman mukaisesti

Luova ajattelu pitkãikaissairailla lapsilla : vertaileva tutkimus reumaa, diabetesta ja neuroosia sairastavien lasten luovan ajattelun ilmenemisestä 8-11 vuoden iässä.

English summar

Comparison of the self-image of teenagers in Finland, the United States, and Germany

In this research, the self-image of Finnish adolescents was compared with the self-images of American and West German adolescents. Results show that there are statistically significant differences between Finnish adolescents and American adolescents in five areas. Finnish adolescents are emotionally healthier than American adolescents, and their mood is better. American adolescents have higher vocational and educational goals than Finnish adolescents, and their adaptation skills to immediate environment and their coping skills are better. Differences between Finnish and West German adolescents are found in four scales. The affective harmony of the psychic structure of Finnish adolescents and their object relationships and friendships are better developed than those of West German adolescents. West German adolescents have higher vocational and educational goals than Finnish adolescents and their coping skills with themselves, other people, and their own world are better. Emotional tone (mood) is an area where Finnish adolescents scored higher than the American and the West German adolescents. Vocational and educational goals and adjustment skills are well developed in adolescents from the United States and West Germany. Adolescents in these three countries are alike in Impulse Control, Body Image, Sexual Attitudes, and Family Relations