Simulaatio-oppiminen terveysalan opinnoissa : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Simulaation käyttäminen opetuksessa on yleistynyt teknologian kehittymisen myötä ja sitä käytetään paljon terveysalan opinnoissa opetusmenetelmänä. Simulaatio –opetuksen avulla opiskelijat voivat opetella turvallisessa ympäristössä työssä tärkeitä kliinisiä taitoja ja hoitajana toimimista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten simulaatio-opetus tukee terveysalan opiskelijaa opintojen aikana sekä tavoitteena oli tuottaa tietoa ammattikorkeakouluille, minkälaisia simulaatiomuotoja harjoitellaan ja minkälaista osaamista simulaatiot tuottavat. Opinnäytetyö toteutettiin kuivailevana kirjallisuuskatsauksena käsitellen simulaatio- oppimista. Keräsimme aineiston kirjallisuuskatsauksen avulla käyttämällä näyttöön perustuvia ja luotettavia lähteitä. Tutkimuskysymyksiimme vastasi 10 tutkimusta. Valitsimme opinnäytetyöhön lopuksi kuusi simulaatio -opetusta käsittelevää tutkimusta. Teimme sisällön analyysin laadullista tutkimustapaa käyttäen sekä käsittelimme aineiston sisällön analyysin avulla. Simulaatio- oppimisesta kertovissa tutkimuksissa tuli esille monenlaisia tietoja ja taitoja, joita simulaatio-oppiminen kehitti ja tuotti. Jaoimme nämä tiedot ja taidot kolmeen pääryhmään, jotka olivat simulaation kehittämät ajattelutaidot, ammattiin harjoittavat taidot ja kädentaidot. Myös monessa tutkimuksessa mainittiin ryhmässä toimisen taidoista, jotka ovat tärkeitä taitoja opiskellessa ja työelämässä. Simulaatio-opetusta voidaan hyödyntää monien erilaisten asioiden opetteluun ja harjoitteluun. Simulaatio-opetusta käytetään paljon ammattikorkeakoulussa terveysalan taitojen opetteluun ja opettamiseen. Simulaatio-opetus koetaan pääsääntöisesti itsetuntoa nostavaksi ja tyytyväisyyttä tuottavaksi opetustavaksi. Simulaatio-opetusta ja sen käyttötapoja on kuitenkin tärkeä ylläpitää ja kehittää terveysalan tarpeita vastaavaksi.The use of simulation in teaching has increased due to technology improvement. It is widely used in healthcare studies as a teaching method. While using simulation in teaching students can study and learn important clinical skills and they get to know how nurses work in safe environments. This thesis aims to research how simulation- teaching supports healthcare students while studying. The aim of this thesis was to produce knowledge for the university of applied sciences about what kind of simulation formats can be practiced and what kind of competence simulations are to produce. Thesis was a descriptive literature review which addresses simulation learning. We gathered our material using evidence based and reliable references. 10 studies answered our research question. We chose six studies for this thesis. On studies of simulation learning we found out that simulation increases many skills and knowledge. We shared this knowledge and skills with three main groups which are thinking skills, skills that increase clinical skills and skills that improve career skills. In many studies there where mentioned that simulation increases group function skills, which are important skills in studies and working life. Simulation teaching can be used to teach and practice many different skills and it is widely used in university on applied sciences to teach and learn in healthcare studies. Simulation is experienced to increase self-esteem and students who take part in simulation are also satisfied whit learning. Simulation teaching and its use as an instrument of learning is crucial to maintain and to develop to correspond to the needs of healthcare

Simulaatio-oppiminen terveysalan opinnoissa : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Simulaation käyttäminen opetuksessa on yleistynyt teknologian kehittymisen myötä ja sitä käytetään paljon terveysalan opinnoissa opetusmenetelmänä. Simulaatio –opetuksen avulla opiskelijat voivat opetella turvallisessa ympäristössä työssä tärkeitä kliinisiä taitoja ja hoitajana toimimista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten simulaatio-opetus tukee terveysalan opiskelijaa opintojen aikana sekä tavoitteena oli tuottaa tietoa ammattikorkeakouluille, minkälaisia simulaatiomuotoja harjoitellaan ja minkälaista osaamista simulaatiot tuottavat. Opinnäytetyö toteutettiin kuivailevana kirjallisuuskatsauksena käsitellen simulaatio- oppimista. Keräsimme aineiston kirjallisuuskatsauksen avulla käyttämällä näyttöön perustuvia ja luotettavia lähteitä. Tutkimuskysymyksiimme vastasi 10 tutkimusta. Valitsimme opinnäytetyöhön lopuksi kuusi simulaatio -opetusta käsittelevää tutkimusta. Teimme sisällön analyysin laadullista tutkimustapaa käyttäen sekä käsittelimme aineiston sisällön analyysin avulla. Simulaatio- oppimisesta kertovissa tutkimuksissa tuli esille monenlaisia tietoja ja taitoja, joita simulaatio-oppiminen kehitti ja tuotti. Jaoimme nämä tiedot ja taidot kolmeen pääryhmään, jotka olivat simulaation kehittämät ajattelutaidot, ammattiin harjoittavat taidot ja kädentaidot. Myös monessa tutkimuksessa mainittiin ryhmässä toimisen taidoista, jotka ovat tärkeitä taitoja opiskellessa ja työelämässä. Simulaatio-opetusta voidaan hyödyntää monien erilaisten asioiden opetteluun ja harjoitteluun. Simulaatio-opetusta käytetään paljon ammattikorkeakoulussa terveysalan taitojen opetteluun ja opettamiseen. Simulaatio-opetus koetaan pääsääntöisesti itsetuntoa nostavaksi ja tyytyväisyyttä tuottavaksi opetustavaksi. Simulaatio-opetusta ja sen käyttötapoja on kuitenkin tärkeä ylläpitää ja kehittää terveysalan tarpeita vastaavaksi.The use of simulation in teaching has increased due to technology improvement. It is widely used in healthcare studies as a teaching method. While using simulation in teaching students can study and learn important clinical skills and they get to know how nurses work in safe environments. This thesis aims to research how simulation- teaching supports healthcare students while studying. The aim of this thesis was to produce knowledge for the university of applied sciences about what kind of simulation formats can be practiced and what kind of competence simulations are to produce. Thesis was a descriptive literature review which addresses simulation learning. We gathered our material using evidence based and reliable references. 10 studies answered our research question. We chose six studies for this thesis. On studies of simulation learning we found out that simulation increases many skills and knowledge. We shared this knowledge and skills with three main groups which are thinking skills, skills that increase clinical skills and skills that improve career skills. In many studies there where mentioned that simulation increases group function skills, which are important skills in studies and working life. Simulation teaching can be used to teach and practice many different skills and it is widely used in university on applied sciences to teach and learn in healthcare studies. Simulation is experienced to increase self-esteem and students who take part in simulation are also satisfied whit learning. Simulation teaching and its use as an instrument of learning is crucial to maintain and to develop to correspond to the needs of healthcare

Hur är det att som ungdom leva i Åbolands skärgård?

Syftet med detta examensarbete är att utreda livsvillkor för en åttondeklassare i Åbolands skärgård och se hur de skiljer sig från andra ungdomars livsvillkor. I examensarbetet tas upp vilka resurser och utmaningar en ungdom kan möta utgående från de fyra delområdena familj, utbildning, fritid och hälsa. Dessa delområden har valts med stöd av modellen som Institutet för hälsa och välfärd har utvecklat ur enkäten Hälsa i skolan 2017. Målet med examensarbetet är att skapa en teoretisk grund som i framtiden ska kunna användas som stöd för en databas. Databasen skulle innehålla information om svenskspråkiga barn, unga och familjer i Åbolands skärgård, med fokus på hälsa och välfärd. Metoden som har använts är litteraturöversikt och resultatet är en diskussion om vad som framkommit i fråga om skillnader mellan livet i Åbolands skärgård och nationellt. En ungdom är på väg att frigöra sig från sin familj men är fortfarande beroende av sina föräldrar och deras stöd. Fritiden och vännerna och ett eget liv blir en allt viktigare del och vännernas inflytande på ungdomens liv blir allt större medan familjens inflytande minskar. Grundskolan är en stor del av ungdomens vardag och grundskolan i Åbolands skärgård kännetecknas av små skolor och småstadsgemenskap. Resultaten visar att ungdomar i Åbolands skärgård har en bättre psykisk hälsa än i genomsnittet, men att rusmedelbruket är ett mer utbrett än bland det nationella genomsnittet

Hur är det att som ungdom leva i Åbolands skärgård?

Syftet med detta examensarbete är att utreda livsvillkor för en åttondeklassare i Åbolands skärgård och se hur de skiljer sig från andra ungdomars livsvillkor. I examensarbetet tas upp vilka resurser och utmaningar en ungdom kan möta utgående från de fyra delområdena familj, utbildning, fritid och hälsa. Dessa delområden har valts med stöd av modellen som Institutet för hälsa och välfärd har utvecklat ur enkäten Hälsa i skolan 2017. Målet med examensarbetet är att skapa en teoretisk grund som i framtiden ska kunna användas som stöd för en databas. Databasen skulle innehålla information om svenskspråkiga barn, unga och familjer i Åbolands skärgård, med fokus på hälsa och välfärd. Metoden som har använts är litteraturöversikt och resultatet är en diskussion om vad som framkommit i fråga om skillnader mellan livet i Åbolands skärgård och nationellt. En ungdom är på väg att frigöra sig från sin familj men är fortfarande beroende av sina föräldrar och deras stöd. Fritiden och vännerna och ett eget liv blir en allt viktigare del och vännernas inflytande på ungdomens liv blir allt större medan familjens inflytande minskar. Grundskolan är en stor del av ungdomens vardag och grundskolan i Åbolands skärgård kännetecknas av små skolor och småstadsgemenskap. Resultaten visar att ungdomar i Åbolands skärgård har en bättre psykisk hälsa än i genomsnittet, men att rusmedelbruket är ett mer utbrett än bland det nationella genomsnittet

Osaamista tulevaisuuteen - Röntgenhoitajan päivitetyt kompetenssikuvaukset

Suomalaisen röntgenhoitajan kansallinen kompetenssikuvaus on päivitetty edellisen kerran vuonna 2006. Artikkelissa kuvataan röntgenhoitajan kansallisten kompetenssien ja niiden osaamistasokuvauksen päivitysprosessi ja lopputulos ammattikorkeakoulututkintotasolla NQF 6. Kompetenssikuvauksen ja niihin liittyvien osaamisten työstäminen toteutettiin yhteistyössä kuuden röntgenhoitajia kouluttavan ammattikorkeakoulun opettajakunnan kanssa konsultoiden niiden sidosryhmiä. Työstämisessä hyödynnettiin six-hats -kehittämistyön menetelmää. Röntgenhoitajan tulevaisuudessa tarvitsemassa osaamisessa tunnistettiin seitsemän ydinkompetenssia jotka ovat: asiakas- ja yksilölähtöisyys, matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, kliinisen radiografian hoitamis- ja ohjaamisosaaminen, turvallisuus- ja laatuosaaminen, kuvantamisen ja sädehoidon osaaminen, terveydenhuollon toimintaympäristöosaaminen ja työelämätaidot sekä näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen kliinisessä radiografiassa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ammattikorkeakoulujen tarjoaman röntgenhoitajien peruskoulutuksen tulee sisältää sekä radiografian ajasta riippumaton ydin, mutta sen tulee yksityiskohdiltaan pystyä muuttumaan teknologian ja pedagogiikan kehittyessä maailmanlaajuisissa ja kansallisissa toimintaympäristöissä. Tässä artikkelissa kuvattu uudistettu röntgenhoitajan kompetenssikuvaus pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen

Osaamista tulevaisuuteen - Röntgenhoitajan päivitetyt kompetenssikuvaukset

Suomalaisen röntgenhoitajan kansallinen kompetenssikuvaus on päivitetty edellisen kerran vuonna 2006. Artikkelissa kuvataan röntgenhoitajan kansallisten kompetenssien ja niiden osaamistasokuvauksen päivitysprosessi ja lopputulos ammattikorkeakoulututkintotasolla NQF 6. Kompetenssikuvauksen ja niihin liittyvien osaamisten työstäminen toteutettiin yhteistyössä kuuden röntgenhoitajia kouluttavan ammattikorkeakoulun opettajakunnan kanssa konsultoiden niiden sidosryhmiä. Työstämisessä hyödynnettiin six-hats -kehittämistyön menetelmää. Röntgenhoitajan tulevaisuudessa tarvitsemassa osaamisessa tunnistettiin seitsemän ydinkompetenssia jotka ovat: asiakas- ja yksilölähtöisyys, matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, kliinisen radiografian hoitamis- ja ohjaamisosaaminen, turvallisuus- ja laatuosaaminen, kuvantamisen ja sädehoidon osaaminen, terveydenhuollon toimintaympäristöosaaminen ja työelämätaidot sekä näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen kliinisessä radiografiassa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ammattikorkeakoulujen tarjoaman röntgenhoitajien peruskoulutuksen tulee sisältää sekä radiografian ajasta riippumaton ydin, mutta sen tulee yksityiskohdiltaan pystyä muuttumaan teknologian ja pedagogiikan kehittyessä maailmanlaajuisissa ja kansallisissa toimintaympäristöissä. Tässä artikkelissa kuvattu uudistettu röntgenhoitajan kompetenssikuvaus pyrkii vastaamaan tähän haasteesee

Comprehensive Molecular Characterization of Pheochromocytoma and Paraganglioma

We report a comprehensive molecular characterization of pheochromocytomas and paragangliomas (PCCs/PGLs), a rare tumor type. Multi-platform integration revealed that PCCs/PGLs are driven by diverse alterations affecting multiple genes and pathways. Pathogenic germline mutations occurred in eight PCC/PGL susceptibility genes. We identified CSDE1 as a somatically mutated driver gene, complementing four known drivers (HRAS, RET, EPAS1, and NF1). We also discovered fusion genes in PCCs/PGLs, involving MAML3, BRAF, NGFR, and NF1. Integrated analysis classified PCCs/PGLs into four molecularly defined groups: a kinase signaling subtype, a pseudohypoxia subtype, a Wnt-altered subtype, driven by MAML3 and CSDE1, and a cortical admixture subtype. Correlates of metastatic PCCs/PGLs included the MAML3 fusion gene. This integrated molecular characterization provides a comprehensive foundation for developing PCC/PGL precision medicine