"Se luulo on aina paljon vaikeempaa kuin se tieto” : kokemuksia perinnöllisen sydänsairauden riskistä

Tausta: Perinnöllisyystutkimuksen kehittymisen on katsottu johtavan siihen, että tulevaisuudessa perimää koskevalla riski-informaatiolla saattaisi olla keskeinen rooli terveydenhuollossa. Perimää koskeva riski-informaatio perustuu todennäköisyyksiin ja sen avulla saattaa olla mahdollista ennustaa tulevaa terveydentilaa ympäristöön ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät huomioiden. Riski-informaatio voi mahdollistaa yksilöllisten terveyskäyttäytymisen muutokseen tähtäävien interventioiden räätälöimisen. Tutkimuksen kontekstissa on keskusteltu siitä, tulisiko yllättävistä, perinnölliseen riskiin viittaavista löydöksistä kertoa tutkittaville. Kertominen saattaa parhaassa tapauksessa pelastaa ihmishenkiä, mutta myös aiheuttaa huolta yksilölle ja tämän lähipiirille. Metodit ja tutkimuskysymykset: Tässä tutkimuksessa tarkastellaan 2000-luvun alkupuolella Suomessa tehtyyn laajaan terveystutkimukseen osallistuneiden kokemuksia tutkimusprosessista, jonka yhteydessä heille kerrottiin terveystutkimuksen yhteydessä havaitusta, perinnölliseen rytmihäiriöalttiuteen (pitkä QT-aika -oireyhtymä) viittaavasta geenimuutoksesta. Metodologisena lähestymistapana käytetty tulkitseva fenomenologinen analyysi (IPA) on fenomenologiaan, hermeneutiikkaan ja idiografiaan pohjaava laadullinen lähestymistapa yksilön kokemusmaailman tutkimiseen. Tutkittavien kokemusmaailman kuvauksen ja tulkinnan kautta on etsitty vastausta seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten haastateltavat kokivat tilanteen, jossa heille kerrottiin pitkä QT-aika -oireyhtymään viittaavasta löydöksestä? 2) Millaisia kokemuksia haastateltavilla on kertomista seuranneesta ajanjaksosta ja toimenpiteistä? 3) Millaisia näkemyksiä haastateltavilla on siitä, miten perinnöllisiin sairauksiin viittaavista löydöksistä kerrottaessa tulisi toimia? Tulokset ja johtopäätökset: Haastateltavien sisäistä ja välistä kokemusmaailmaa leimaa ristiriitaisuus kaikissa aineistosta esiin nousevassa neljässä kattoteemassa: 1) ristiriitaiset kokemukset pitkä QT-aika tutkimusprosessista, 2) perimästä kertominen kontekstuaalisena kysymyksenä, 3) perimää koskevan tiedonkäsittelyn kompleksisuus ja 4) autonomia. Ristiriitaiset kokemukset pitkä QT-aika -tutkimusprosessista kertovat siitä, että vaikka valtaosa tutkittavista on tyytyväisiä tutkimusprosessiin ja kiitollinen sen kautta saadusta riski-informaatiosta, tutkimusprosessin kulkuun liittyvät seikat synnyttävät ristiriitoja yksilöiden sisäisessä kokemusmaailmassa. Sisäistä ristiriitaa kokeneet toivovat mahdollisuutta jatkoseurantaan ja lisäinformaation saamiseen esimerkiksi asiantuntijakontaktien ja perinnöllisyysneuvonnan muodossa. Epävarmaan geenitestin tuloksen odotusaikaan verrattuna geenitestin tuloksen saaminen ja perimää koskevan informaation henkilökohtaisen merkityksen ymmärtäminen vähentää huolta, mahdollistaa minäkäsitykseen kohdistuvan uhan työstämisen ja hallinnan tunteen palauttamisen, ja sen koetaan tukevan elämäntapoihin ja elämänsuunnitteluun liittyvissä valinnoissa. Kaikki haastateltavat kannattavat perimästä kertomista kontekstuaalisena kysymyksenä, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Kysymys siitä, miten perimästä kerrotaan, näyttää tämän tutkimuksen pohjalta olevan keskeisempi, kuin kysymys siitä, pitäisikö perimästä kertoa. Perimää koskeva tiedonkäsittelyn kompleksisuus viittaa siihen, että todennäköisyyksiin perustuvan riski-informaation käsittely on haastavaa. Autonomia ja siihen liittyvä puhe hallinnasta nousevat esiin eri konteksteissa. Sairauden perinnöllisyyden vuoksi autonomia koetaan toisinaan rajallisena, ja omat vaikutusmahdollisuudet tulevaan terveydentilaan toisaalta tunnustetaan ja toisaalta kyseenalaistetaan

Risk Assessment and Management for Maritime SAR and Oil Spill Response

This report summarizes selected publications that deal with maritime Search and Rescue (SAR) operations, winter navigation as well as oil spill response. In the first part of this report, the SAR capabilities, response times and effects of weather on Finnish Search and Rescue Units (SRUs) are evaluated. Besides this, the risk of oil spill and effects of winter conditions were evaluated. Two of the most relevant accident types – collisions consequences on oil tanker and RoPAx vessels – were evaluated. Both tankers as well as RoPax vessels are very common vessels in the Gulf of Finland, carrying thousands passengers or tonnes of oil. However, during the project it was found that there are currently no particularly reliable methods for assessing which sea areas are most prone to accidents. This highlights the need for future research in the methodology. Furthermore, a model is presented that describes the interaction between ships and the ice when navigating in an ice channel. This model helps to understand better the increased side forces and yaw that occurs in ice channel when compared to sailing in open waters. This can be used to train bridge personnel to better understand their ship's behavior under challenging ice channel conditions, thus decreasing risk.  A final model describes how fast an oil slick will spread in an ice channel as a function of factors such as the ice concentration and ice floe size, allowing for better estimation of how far oil will spread until effective clean-up measures can be taken

What explains the socioeconomic status gap in activity? : Educational differences in determinants of physical activity and screentime

Designing evidence-based interventions to address socioeconomic disparities in health and health behaviours requires a better understanding of the specific explanatory mechanisms. We aimed to investigate a comprehensive range of potential theoretical mediators of physical activity (PA) and screen time in different socioeconomic status (SES) groups: a high SES group of high school students, and a low SES group of vocational school students. The COM-B system, including the Theoretical Domains Framework (TDF), was used as a heuristic framework to synthesise different theoretical determinants in this exploratory study.Peer reviewe

Vaihto-opiskelijoiden matkustuskäyttäytyminen: Case Haaga-Helian kansainväliset vaihto-opiskelijat vuonna 2014

Tämän opinnäytetyön aiheena on vaihto-opiskelijoiden vaihdonaikaisen matkustuskäyttäytymisen tutkiminen. Tutkimuksen kohderyhmä on rajattu eri liikkuvuusohjelmien kautta saapuviin kansainvälisiin vaihto-opiskelijoihin, jotka suorittivat opintojaan Haaga-Helia ammattikorkeakoulun eri toimipisteissä vuoden 2014 aikana. Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa kohderyhmän matkailullisia ominaisuuksia, ja täten tarkoituksena on tuottaa tietoa, jota eri toimijat kuten Haaga-Helian kansainväliset palvelut sekä Erasmus Student Networkin paikal-listoimijat voivat hyödyntää esimerkiksi markkinoinnillisissa toimenpiteissään. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään matkustuskäyttäytymistä ja siihen sidoksissa olevaa kuluttajakäyttäytymistä, matkailua ja nuorisomatkailua sekä itse kohderyhmää ja heidän tyypillisiä piirteitänsä. Näiden lisäksi teoriaosan aihealueisiin lukeutuvat Haaga-Helian esittely, eri liikkuvuusohjelmat, Erasmus Student Network sekä Suomen esittely matkailumaana. Opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin huhtikuussa 2015 kvantitatiivista tutkimusotetta käyttämällä, ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä Webropol – kyselyä. Tulokset analysoitiin pääosin Webropolin ja Excelin avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että vaihdonaikainen matkustus oli kohderyhmälle tyypillistä, sillä kyselyyn vastanneista vaihto-opiskelijoista kaikki olivat tehneet vaihtonsa aikana joko oma-toimisia matkoja tai pakettimatkoja, tai molempia. Lisäksi vastaajat olivat matkustaneet myös Suomen ulkopuolelle, Suomen lähellä sijaitseviin maihin. Omatoimisten matkojen kohdalla suosittiin pääsääntöisesti Etelä-Suomessa sijaitsevia kohteita, kun taas suosituin pakettimatka oli ESN:n järjestämä Lapin matka. Lisäksi suosituin matkustusajankohta omatoimisille matkoille oli viikonloppu, ja yleisiä kulkuvälineitä olivat puolestaan laiva, linja-auto sekä lentokone. Tärkeimmiksi matkustusmotiiveiksi osoittautuivat rentoutuminen ja hauskanpito, uudet kokemukset sekä mahdollisuus tutustua paikallisiin

Tosi-tv:n viehätys ja sen kova hinta : osallistujien hyvinvointi ihmissuhdeohjelmissa

Opinnäytetyössä tarkastellaan tositelevision ja erityisesti ihmissuhteita käsittelevien ohjelmien viehätystä ja syitä genren kasvavalle suosiolle. Suuri suosio tuo mukanaan suuren vastuun myös tosi-tv-ohjelmien osallistujista, ja työssä perehdytäänkin ihmissuhdeohjelmien osallistujien hyvinvoinnista huolehtimiseen tuotantoprosessin aikana ja sen jälkeen sekä tuotannon vastuuseen aiheen tiimoilta. Lähdeaineistona työssä toimivat aiheeseen liittyvät lehtiartikkelit, sosiaalisen median kanavat, tutkimukset ja kattava haastattelu Warner Bros. International Television Production Finland -tuotantoyhtiön vastaavalta tuottajalta Tuire Lindströmiltä. Lähteiden lisäksi työssä on käytetty hyödyksi omia havaintoja ja päätelmiä sekä opinnäytetyön kirjoittajan työkokemusta tositelevisiotuotantojen parissa, erityisesti casting-vaiheissa. Työssä perehdytään ensin tosi-tv-ohjelmien suosiota ylläpitäviin tekijöihin ja osallistujien haku- ja valintaperusteisiin. Näiden tietojen kautta työssä edetään tosi-tv:n tuomiin vaikutuksiin osallistujien elämässä muun muassa julkisuuteen nousseiden esimerkkitapausten kautta. Esimerkkitapausten pohjalta käsitellään osallistujien hyvinvointia ja sen mahdollista heikentymistä ohjelmaan osallistumisen myötä. Lopuksi opinnäytetyössä käsitellään perusteellisesti vastaavan tuottajan Tuire Lindströmin mietteitä aiheeseen ja pohditaan tosi-tv-ohjelmien tulevaisuutta aiheen kannalta. Tositelevisio pitää edelleen asemansa suosittujen tv-ohjelmien listoilla, ja ihmissuhteita käsittelevät ohjelmat ovat nousseet suureen suosioon Suomessa erityisesti ulkomailta tulleiden formaattien myötä. Ohjelmilla on suuren suosionsa lisäksi osittain kyseenalainen maine osallistujien rankkojen kokemuksien vuoksi, ja tämä on nostattanut kohua kansan keskuudessa. Tuotantoyhtiöt ja tuottajat tiedostavat kyseenalaisen maineen, ja useat alalla työskentelevät ihmiset kokevat aiheen olevan tärkeä, mutta asioiden parantamiseen vaikuttaa tiettyjen resurssien puuttuminen. Parempiin osallistujakokemuksiin vaaditaan tulevaisuudessa enemmän resursseja tuotantovaiheisiin, kuten esimerkiksi ammattilaisten tarjoamaa keskusteluapua sekä yhteisiä arvoja noudattavia työtapoja

Työhyvinvoinnin tekijät, joilla on ollut merkitystä varhaiskasvatuksessa työskennelleiden ammattilaisten alanvaihtopäätökseen

Varhaiskasvatusalalla esiintyvä puute pätevästä ja pysyvästä henkilöstöstä on noussut esille yhteiskunnallisessa keskustelussa ja alaa koskevissa tutkimuksissa. Tutkimustietoa varhaiskasvattajien alanvaihdon syistä on vähäisesti, ja aikaisempi tutkimustieto keskittyy ainoastaan varhaiskasvatuksen opettajiin. Alanvaihdon syitä on ensin selvitettävä, jotta voidaan lisätä ymmärrystä siitä, miten alan pitovoimaa voitaisiin vahvistaa. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin varhaiskasvatusalan työhyvinvoinnin tekijöitä, joilla on ollut merkitystä koulutuksellisesti pätevien päiväkodissa työskennelleiden varhaiskasvatuksen lastenhoitajien, -sosionomien ja -opettajien alanvaihtopäätökseen. Lisäksi haluttiin selvittää, onko eri ammattiryhmien välillä havaittavissa eroja alanvaihdon syissä. Työn tavoitteena oli tunnistaa alan työhyvinvointiin ja pitovoimaan liittyviä kehittämistarpeita. Työelämäkumppanina opinnäytetyölle toimi Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry. Talentian tehtävänä oli antaa varhaiskasvatusalan asiantuntijana palautetta ja kehittämisideoita opinnäytetyöstä, jotta se vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui varhaiskasvatuksen ja työhyvinvoinnin käsitteiden ympärille. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella käyttäen määrällistä tutkimusmenetelmää. Kyselyn pääpaino oli monivalintakysymyksissä, joiden tulokset analysoitiin frekvenssijakaumaa ja ristiintaulukointia käyttämällä. Kahdella avoimella kysymyksellä pyrittiin syventämään ymmärrystä tarkasteltavasta ilmiöstä. Tuloksista ilmenee, että kyselyyn vastanneiden varhaiskasvatusalalla työskennelleiden ammattilaisten alanvaihtopäätös on ollut seuraus monen tekijän summasta. Vastaajien mukaan merkittävimmät alanvaihdon syyt olivat työstä aiheutuva uupumus, stressi ja riittämätön palautuminen, johtamiseen liittyvät haasteet sekä palkan määrä. Kyselyyn vastanneiden ammattiryhmien välisissä vastauksissa on havaittavissa eroja, jotka olivat mahdollisesti seurausta työtehtävien ja vastuiden erilaisesta jakaantumisesta työn arjessa

Jyväskylän ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia YTHS:n mielenterveyspalveluista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan nuorten mielenterveysoireet ovat lisääntyneet. Tämä näkyy myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) mielenterveyspalveluiden kysynnän kasvussa. Ammattikorkeakouluopiskelijat siirtyivät YTHS:n palveluiden piiriin 1. tammikuuta 2021. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Jyväskylän ammattikorkeakouluopiskelijoiden (Jamk) kokemuksia YTHS:n mielenterveyspalveluista. Tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden kokemuksia YTHS:n mielenterveyspalvelujen saatavuudesta ja laadusta sekä mielenterveyspalvelujen muuttumisesta YTHS:n palvelujen piiriin siirtymisen jälkeen. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä Jamk:n opiskelijoille, jotka olivat sillä hetkellä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKO:n jäseniä. Kysely lähetettiin vastaajille sähköpostitse sekä jaettiin Instagramin ja WhatsAppin välityksellä. Kyselyyn vastasi 102 opiskelijaa. Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että viidesosa vastaajista piti saatavuutta erinomaisena tai hyvänä, kun taas 69 % eli valtaosa vastaajista koki sen kohtalaisena tai huonona. Hoidon koettiin alkavan riittävän nopeasti joskus ja tutkimuksiin koettiin pääsevän riittävän nopeasti harvoin. Hoitopaikkaan koettiin saavan sujuvasti yhteys kuitenkin useimmiten. Reilu puolet vastaajista piti laatua erinomaisena tai hyvänä ja viidesosa kohtalaisena tai heikkona. Palvelujen laatu koettiin erinomaisena tai hyvänä. Laatuun voidaan sisällyttää myös hoidosta saatu hyöty ja sujuva hoito. Vastaajat kokivat hoidon hyödyllisenä useimmiten. Tiedonkulku ja sujuvuus koettiin tapahtuneen useimmiten. Suurin osa vastanneista ei osannut sanoa, oliko palveluiden saatavuudessa tai laadussa tapahtunut muutosta palveluntarjoajan vaihtumisen myötä. Vastaajista 15 % koki palvelujen laadun ja 26 % saatavuuden heikentyneen. Vähäisen vastaajamäärän takia saatavuuden ja laadun muutoksesta palveluntarjoajan vaihtumisen myötä ei voida vetää suoraviivaista johtopäätöstä. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää eri ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia, jolloin saataisiin selville paikallisia eroja tai eri korkeakouluopiskelijoiden välisiä eroja kokemuksissa. Tällöin olisi mahdollista vertailla koulutustaustan vaikutuksia kokemuksiin palveluista

A dual process model to predict adolescents' screen time and physical activity

Objective Many adolescents report a lack of physical activity (PA) and excess screen time (ST). Psychological theories aiming to understand these behaviours typically focus on predictors of only one behaviour. Yet, behaviour enactment is often a choice between options. This study sought to examine predictors of PA and ST in a single model. Variables were drawn from dual process models, which portray behaviour as the outcome of deliberative and automatic processes. Design 411 Finnish vocational school students (age 17-19) completed a survey, comprising variables from the Reasoned Action Approach (RAA) and automaticity pertaining to PA and ST, and self-reported PA and ST four weeks later. Main outcome measures Self-reported time spent on PA and ST and their predictors. Results PA and ST correlated negatively (r = -.17, p = .03). Structural equation modelling revealed that intentions and habit for PA predicted PA while ST was predicted by intentions and habit for ST and negatively by PA intentions. RAA-cognitions predicted intentions. Conclusion PA and ST and their psychological predictors seem to be weakly interlinked. Future studies should assess more behaviours and related psychological influences to get a better picture of connections between different behaviours.Peer reviewe