Nuoren (12-22-vuotiaan) psykiatrisen potilaan omahoitajana toimiminen hoitajien näkökulmasta

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia millaista nuoren psykiatrisen potilaan omahoitajuus on tällä hetkellä hoitajan näkökulmasta. Aiheesta olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden perusteella nuori rajattiin tässä työssä tarkoittamaan iältään 12-22-vuotiasta henkilöä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvailla nuoren psykiatrisen potilaan omahoitajuutta ilmiönä hoitajan näkökulmasta ja tuottaa tietoa, jota mah-dollisesti voidaan käyttää hyödyksi aihetta koskevissa jatkotutkimuksissa. Opinnäytetyötä ohjaava tutkimuskysymys oli: Millaista nuoren psykiatrisen potilaan omahoitajana toiminen on hoitajien näkökul-masta? Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto hankittiin eri tietokannoista sekä manuaalista hakua hyväksi käyttäen. Tietokannat joihin hakuja tehtiin olivat englanninkieliset: Cinahl, JBI, Emerald ja Science Direct sekä suomenkieliset Medic ja Plari. Aineisto koostui kuudesta tutkimuksesta, joista kolme oli englanninkielisiä ja kolme suomenkielisiä. Mukana olivat seurantatutki-mus, Pro Gradu sekä tutkimusartikkeleja. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tuloksissa kävi ilmi omahoitajien yhteistyön tärkeys eri tahojen kanssa, luottamuk-sellisuuden ja turvallisuuden merkitys omahoitajuudessa, oman potilaan emotionaa-linen tukeminen sekä omahoitajuuden haasteellisuus. Tämän opinnäytetyön avulla nuoren psykiatrisen potilaan omahoitajuuden monia-laisuutta voidaan ymmärtää paremmin. Tuloksia voivat hyödyntää nuorten parissa työskentelevät hoitoalan ammattilaiset, aihetta tutkivat sekä kaikki aiheesta kiinnos-tuneet tahot. Avainsanat: Omahoitajuus, nuorisopsykiatria, hoitosuhdeThe purpose of this thesis was to examine what it is like to take care of a young psychiatric patient, from the perspective of a primary nurse. According to previous studies, ‘young person’ is limited in this work to cover people between 12 and 22. The objective of the thesis was to describe the phenomenon of being a primary nurse to a young psychiatric patient from the nurses’ perspective. The study question of this thesis was: What is it like to be a primary nurse to a young psychiatric patient from the per-spective of nurses? The research method of this thesis was a literature review. The material for this thesis was gathered from various databases. The databases were: Cinahl, JBI, Emerald, Science direct, Medic and Plari. Manual search was also used. The research material consisted of six studies, of which three were in English and three in Finnish. In addition, the material included a Master’s thesis, research articles and a follow-up study. The materials were analysed with content analysis. Nurses described working with young psychiatric patients challenging. Collabora-tion between the nurse and other people was seen as an important part of primary nursing. Confidentiality, keeping patients safe and supporting them emotionally were themes that, according to the results, are essential when describing primary nursing. The results of this thesis may help better understand the concept of primary nurs-ing and provide people who work with young psychiatric patients, or people who are interested in this subject, valuable information about primary nursing. In the future, this thesis could be utilized in further research on this topic. Keywords: primary nursing, adolescent psychiatry, therapeutic relationshi

The Contradictory Role of Technology in Finnish Young People’s Images of Future Schools

The aim of this study is to analyse the views of young people belonging to Generation Z about the role of technology in future schools in 2030. Without listening to young people’s voices, it has been stated that there is a strong need to increase the use of technology and digitalization in teaching and learning. Based on the essays collected from 89 Finnish young people aged 15–18 years from four different regions, this article presents four qualitatively different future images of technology in future schools. Our results show that the representatives of the same generation are divided into different units with different responses to the rapid technological change and hence one of the key formative experiences of their generation.</p

Visions of an inclusive school - Preferred futures by special education teacher students

This study explores the desired future images of an inclusive school. In its policy documents, Finland has been committed to goals of inclusive education for decades; however, there are still challenges in its implementation. By utilising futures workshops, our research explores the factors envisioned by special education teacher students regarding the desired future of an inclusive school. The factors form three dimensions: structural, social, and emotional. Additionally, certain factors were assessed to fit into more than one dimension, which results in four overlapping aspects of services, commitment, a meaningful school path, and the school's comprehensive role in the community. Our results emphasise the systemic nature of inclusion in education, which further reinforces the understanding of inclusion as a process

The determinants of sexually transmitted infections among reproductive age women in St. Petersburg, Estonia and Finland

OBJECTIVES: Sexually transmitted infections' (STIs) rate vary in St. Petersburg, Estonia and Finland; the aim was to compare the determinants of self-reported sexually transmitted infections in these areas. METHODS: Data from four population-based questionnaire surveys were used (Finland in 1992 and 1999; St. Petersburg in 2003; Estonia in 2004). With the exception of the 1992 Finnish survey (interview) all were postal surveys, with 1,070 respondents in Finland (78 and 52% response rates), 1,147 (68%) in St. Petersburg, and 5,190 (54%) in Estonia. RESULTS: Risky sexual behaviours were equally common in the three areas and the determinants were the same. Women with an STIs history more often had had their first sexual intercourse when aged under 18, had not used condom during first intercourse, had a high number of lifetime or previous year sexual partners. However, marital status and education were not similar determinants. Cohabiting and well-educated women in Finland were more likely to have STIs while in other areas the associations found were not statistically significant. CONCLUSIONS: Risky behaviour predicts STIs, but does not explain the varying rates of STIs between areas.Peer reviewe

Post-Soviet Russian Culture : Anomy, Desecularization and the Conservative Turn

Peer reviewe

The socio-demographic patterning of sexual risk behaviour: a survey of young men in Finland and Estonia

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Sexually transmitted infections (STIs) among the youth are an increasing challenge for public health in Europe. This study provided estimates of men's (18–25 years) sexual risk behaviour and self-reported STIs and their socio-demographic patterning in Finland and Estonia; two countries that are geographically close, but have very different STI epidemics.</p> <p>Method</p> <p>Nationally representative cross-sectional population surveys with comparable survey questions were used. Data from self-administered questionnaires for 1765 men aged 18–25 years in Finland (85% of the age cohort was included in the sampling frame, 95% of the sample responded) and 748 in Estonia, with a response rate of 43% respectively, were analysed. Socio-demographic patterning of multiple partners, condom use and self-reported STIs are presented was studied using multiple logistic regression analysis.</p> <p>Results</p> <p>The main findings focus on associations found within each country. In Finland, higher age, low education and to a lesser extent relationship with a non-steady partner increased the likelihood of reporting multiple lifetime-partners, while in Estonia only higher age and low education revealed this effect. In relation to unprotected intercourse, in Finland, higher age, low education and relationship status with a steady partner increased the likelihood of reporting unprotected intercourse. In Estonia, the same was observed only for relationship status. In Finland the likelihood of self-reported STIs increased by older age and lower education and decreased by being with a non-steady partner, while in Estonia, a non-significant increase in self-reported STIs was observed only in the older age group.</p> <p>Conclusion</p> <p>A clear socio-demographic patterning for sexual behaviour and self-reported STIs was revealed in Finland, but a less consistent trend was seen in Estonia. The findings of this study suggest that prevention strategies should focus in Finland on less educated singles and in Estonia on young men generally.</p

Äitien kokemuksia synnytyksen käynnistämisestä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten äidit kokevat käynnistetyn synnytyksen ja mitkä asiat kokemukseen vaikuttavat. Tavoitteena oli kehittää käynnistyspotilaan hoitotyötä ja lisätä tietoa äitien kokemuksista liittyen synnytyksen käynnistämiseen. Lisäksi tarkoituksena oli antaa avaimia kätilötyön kehittämiseen käynnistyspotilaan hoitotyössä. Opinnäytetyön tehtävinä oli kuvailla, miten äidit kokevat sairaalassaoloajan tullessaan synnytyksen käynnistykseen ja mitkä tekijät tähän kokemukseen vaikuttivat sekä minkälaisia ennakkokäsityksiä tai ennakkotietoja äideillä oli ennen käynnistämistä ja oliko tietotaso heidän mielestään riittävä. Tehtävänä oli myös pohtia, millä tavoin synnytyskokemusta voitaisiin parantaa. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin E-kyselylomakkeella Facebookin Äitylit ja Aktiivinen synnytys ry ryhmien keskustelupalstojen kautta. Kyselylomake sisälsi seitsemän suljettua ja viisi avointa kysymystä. Vastauksia tuli 645, joista 45 oli keskeneräisiä. Avoimet kysymykset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön erittelyllä ja kvantitatiivinen aineisto käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Vastauksia tuli lyhyessä ajassa paljon, mistä voisi päätellä äideillä olevan tarvetta kertoa synnytyskokemuksestaan ja aiheen olevan tärkeä tutkimuskohde. Käynnistetyn synnytyksen ajatellaan ennakkoon olevan kipeämpi ja rajumpi kuin spontaanisti käyntiin lähteneen synnytyksen. Melko hyvin tiedettiin, että synnytys ei välttämättä lähde heti käyntiin. Usein prosessin lähdettiin myös vailla ennakkotietoa ja avoimin mielin. Prosessin aikana kaivattiin sitä, että henkilökunta pysähtyisi hetkeksi keskustelemaan kiireettömästi potilaan kanssa tilanteesta ja antaisi tietoa, jonka pohjalta synnyttäjä pystyisi itse osallistumaan hoitoonsa paremmin. Havaittiin, että henkilökunnan käytös jää synnyttäjien mieleen niin hyvässä kuin pahassakin. Monessa vastauksessa oli kommentoitu vain henkilökunnan käyttäytymistä. Vieras ympäristö, epätietoisuus ja tilanteen hallitsemattomuus heikentävät synnytyskokemusta. Tuloksemme mukailivat aiempia tutkimustuloksia, joita kaikkia yhdistävä tekijä oli tiedonannon kehittäminen. Synnyttäjät haluavat tulla kuulluiksi ja kohdatuiksi kiireettä. Mikäli kiireelliseen tilanteeseen joudutaan, tulisi tilanne käydä jälkikäteen lävitse rauhallisesti. Komplikaatiot ja vastoin suunnitelmia mennyt sairaalassaoloaika, voidaan vielä pelastaa henkilökunnan empaattisuudella ja hyvällä käytöksellä.The purpose of this study was to find out how mothers experienced induction and which factors affected the experience. The aim of this study was to develop induced patients care and increase information about maternal experience regarding the induction of labor. The aim was also to share improvement to midwifery work about induced patients. The task of the thesis was to describe women’s experiences of being hospitalized during induction, factors which affected their experiences and what kind of fore-knowledge they had before induction and whether it satisfied them. One tasks of the thesis were also to ponder how experiences of induction of labor can be developed. Both qualitative and quantitative methods were applied in the study. The response rate was 645, of which 45 were incomplete. The data were collected through different discussion columns which were Facebooks of Äitylit and Active labour ry with a questionnaire. The qualitative questions were analyzed through differentiation analysis and quantitative questions were analyzed using SPSS -software. The responses showed that mothers have a need to share their experience. Findings reveal that induction of labor is more painful and fierce than spontaneous birth. Many also yearned for staff’s time and information so mothers could participate in their own care. The study suggests that unknown environment, uncertainty and lack control of situation made birth experience less satisfactory. The most important finding of the present study was that there is a need to improve the information provided to women undergoing labour induction. The amount of support from caregivers appear to be important when women evaluate their childbirth experiences

VISIONS OF THE INCLUSIVE SCHOOL : Preferred futures by special education teacher students

This Master’s thesis examined the preferred future of inclusive education. Inclusive education is a universal political goal indicated by internationally agreed declarations. The meaning of inclusive education is linked to equality of access to education generally regardless of students’ individual qualities and is about the presence, participation, and achievement of all students in joint environments. In Finland, the number of pupils with special educational needs has increased in recent decades, at the same time as many special schools have been closed. However, the definition of the concept of inclusion and the means to achieve it are still under discussion. There is disagreement, how inclusive teaching is put into practice, and whether it works equally for all students in need of support. By identifying the aspects connected to a preferable future of inclusive education, this study has been aimed to go beyond the problem-oriented discourse of inclusive education and raised awareness of multiplicity about the theme. A qualitative approach was used to explore the values and factors identified important by special education teacher students about the preferable future of inclusive education. The topic was studied empirically in three similarly implemented futures workshops in 2019. The qualitative content analysis was used as a basis of the data analysis. The essential values were compared to Booth’s typology of inclusive values and the key factors needed in desired inclusive education were identified in inductive content analysis forming three partially overlapping dimensions: structural, social, and emotional dimensions. These dimensions are intertwined and must be considered equally important in the development of inclusive education. The thesis argues for promoting participation and communality in school environments. Also, structural factors, such as the impact of physical environments, more equal distribution of resources, and shared leadership, need to be considered more strongly in the future.Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin inklusiivisen koulun toivottua tulevaisuutta. Inklusiivinen koulutus on yleismaailmallinen poliittinen tavoite, johon on sitouduttu kansainvälisin julistuksin. Inklusiivisen koulutuksen merkitys liittyy tasa-arvoiseen koulutukseen osallistumiseen opiskelijoiden yksilöllisistä ominaisuuksista riippumatta, ja se koskee kaikkien opiskelijoiden osallistumista, osallisuutta ja toimintaa yhteisissä ympäristöissä. Suomessa keskustellaan inklusiivisen koulutuksen käsitteen määrittelystä ja keinoista sen saavuttamiseksi. On erimielisyyksiä siitä, miten inklusiivinen opetus toteutetaan käytännössä ja toimiiko se todella yhtäläisesti kaikkien tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa. Tunnistamalla inklusiivisen koulun toivottuun tulevaisuuteen liittyvät näkökohdat, tämän tutkimuksen tarkoituksena on päästä inklusiivisen koulutuksen ongelmakeskeisestä keskustelusta ja lisätä tietoisuutta aiheen moninaisuudesta. Tässä laadullisessa tutkimuksessa tavoitteena oli tutkia arvoja ja tekijöitä, jotka erityisopettajaopiskelijat tunnistivat tärkeiksi inklusiivisen koulun tulevaisuuden kannalta. Aihetta tutkittiin empiirisesti kolmessa yhtäläisesti toteutetussa tulevaisuustyöpajassa vuonna 2019. Data-analyysin perustana käytettiin kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Keskeisiä arvoja verrattiin Boothin osallistavien arvojen typologiaan ja toivotun inklusiivisen koulun kannalta tärkeimmät tekijät tunnistettiin induktiivisessa sisällönanalyysissä muodostamalla kolme osittain päällekkäistä ulottuvuutta: rakenteellinen, sosiaalinen ja emotionaalinen ulottuvuus. Nämä ulottuvuudet ovat kietoutuneet toisiinsa ja niitä on pidettävä yhtä tärkeinä inklusiivisen koulun kehittämisessä. Tulosten perusteella osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen kouluympäristössä edistää inkluusiota koulussa. Lisäksi rakenteellisia tekijöitä, kuten fyysisen ympäristön vaikutuksia, tasa-arvoisempaa resurssien jakoa ja jaettua johtajuutta, on tulevaisuudessa harkittava voimakkaammin

Itsellinen äitiys : opas äitiys- ja ehkäisyneuvolaan

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tietoa ja tuottaa opas itsellisestä äitiydestä. Oppaan tavoitteena oli valmis tietopaketti neuvolaan, joka toimii terveydenhoitajien työn tukena sekä itsellistä äitiyttä pohtivan naisen tiedonlähteenä. Opas tuotettiin Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Keskeiset käsitteet kuvataan teoreettisen viitekehyksen osuudessa. Itselliseksi äidiksi haluavalla naisella ei ole hänen omasta toiveestaan kumppania tai ei toiveista huolimatta ole löytänyt kumppania. Itselliseksi äidiksi haluavan toiveena on saada lapsi yksin. Muita keskeisiä käsitteitä itsellisen äidin lisäksi ovat muun muassa tahaton lapsettomuus, naisen hedelmällisyys, julkinen terveydenhuolto, lahjasoluneuvonta ja lahjasoluhoidot sekä hyvä opas. Opinnäytetyön tuloksena on tuotettu itsellisestä äitiydestä opas, joka tiivistää yhteen tietopakettiin itsellisen äitiyden määritelmän, itselliseksi äidiksi haluavan naisen hoitopolun perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon, tietoa lahjasoluhoidoista ja sukusolujen luovuttamisesta sekä psyykkisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen tuen merkityksen. Jatkotutkimusaiheina voisi tutkia itsellisten äitien kokemuksia heidän saamastaan tuesta lahjasoluhoitoprosessin aikana tai kokemuksia ylipäätään itsellisestä äitiydestä tai hoitoprosessista. Aihetta ja kokemuksia olisi mielenkiintoista tutkia myös lahjasolutaustaisten henkilöiden näkökulmasta