Weight concerns and abdominal obesity among ever-smokers : a population-based study of Finnish adults

Smoking-specific weight concerns are one factor involved in smoking and the smoking cessation process. Previous literature has reported inconsistent findings regarding the association of weight concerns with self-efficacy and motivation to quit. In addition, inconsistent findings about smoking-specific weight concerns as an obstacle for quitting have been reported. Even though daily smokers tend to weigh less, they tend to have more abdominal obesity than never smokers. This thesis aimed to assess the level of smoking-specific weight concerns according to smoking status, the association of weight concerns with self-efficacy and motivation to quit, and weight concerns as a predictor of subsequent smoking status in the Finnish adult population. An additional aim was to assess the association of smoking with abdominal obesity. This thesis is based on national FINRISK/DILGOM studies conducted in 2007 and 2014. Four different datasets were used in this study. In 2007, a population-based sample of 10,000 Finnish people (67% participation rate) aged 25 to 74 years from six geographical regions was drawn from the Population Register to form FINRISK 2007. FINRISK 2007 data was used in Study IV. DILGOM 2007, a subsample of FINRISK 2007, was formed to study metabolic factors and obesity. Studies I and II utilised a special sub-sample of ever smokers identified within the DILGOM 2007 study. A sub-sample of ever smokers and follow-up DILGOM 2014 was used in Study III. Smoking status was mainly self-reported, with biochemically-verified data among sub-samples. Weight concerns were measured by a modified Weight Concern Scale administered in the 2007 questionnaire, and nicotine dependence by the Fagerström Test for Nicotine Dependence (FTND). Self-efficacy and motivation to quit, as well as the majority of confounders, were also self-reported measures. Weight, height, waist circumference, and expired air carbon monoxide were measured by study nurses. Cotinine, a metabolite of nicotine, was derived from blood samples. Daily smokers were found to have higher levels of weight concerns compared to occasional smokers, recent quitters, and former smokers. Among daily smokers, weight concerns were associated with lower self-efficacy to quit but not with lower motivation to quit. Nicotine dependence attenuated the association between weight concerns and self-efficacy to quit. Baseline weight concerns predicted smoking cessation and reduced tobacco usage by 2014 (from daily smoking to occasional use) among those daily smokers with low nicotine dependence (FTND 0–3), but not among those with high nicotine dependence (FTND ≥4). The association of smoking status with abdominal obesity was significant among women who were overweight/obese heavy daily (≥20 cigarettes per day) or ex-smokers. Daily smokers report more weight concerns compared to other ever smokers. Weight concerns are associated with a lower self-efficacy to quit among daily smokers. Weight concerns predict subsequent smoking status only among smokers who are not highly dependent on nicotine. Hence, in the Finnish population, weight concerns seem to have a role in some factors involved in the smoking cessation process. However, considering successful cessation as the outcome, those concerns seem to interplay with nicotine dependence. Among overweight/obese women, daily heavy smokers and ex-smokers have more abdominal obesity compared to never smokers. Further investigations in clinical settings, including longitudinal designs and repeated measurements during the smoking cessation process, may be useful to provide a deeper understanding of the complex interplay between weight concerns and other determinants of smoking cessation.Yhtenä syynä tupakoinnin jatkamiselle ovat tupakointiin liittyvät painohuolet. Näiden tupakointiin liittyvien painohuolten yhteyksiä tupakointiin ja tupakoinnin lopettamiseen on tutkittu suhteellisen paljon, mutta vähemmän väestötasolla. Tulokset painohuolten yhteydestä pystyvyyden tunteeseen ja motivaatioon lopettaa tupakointi ovat olleet keskenään ristiriitaisia. Myös tulokset painohuolten tupakoinnin lopettamista ennustavana tekijänä ovat olleet keskenään ristiriitaisia. Lisäksi, vaikka päivittäistupakoitsijat keskimäärin painavat vähemmän kuin he, jotka eivät ole koskaan tupakoineet, päivittäistupakoitsijoilla on joissakin tutkimuksissa havaittu olevan enemmän vyötärölihavuutta. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli verrata tupakointiin liittyvien painohuolten tasoa päivittäistupakoitsijoiden, satunnaistupakoitsijoiden, tupakoinnin äsket-täin lopettaneiden, ja ≥6 kuukautta sitten lopettaneiden kesken. Lisäksi tutkittiin päivittäistupakoitsijoiden painohuolten yhteyttä pystyvyyden tunteeseen ja motivaatioon lopettaa tupakointi, sekä painohuolia tupakoinnin lopettamista ennustavana tekijänä. Tavoitteena oli myös tutkia tupakoinnin yhteyttä vyötärölihavuuteen. Väitöstutkimuksessa käytettiin väestöpohjaista FINRISKI 2007 -tutkimusaineistoa, sekä sen alaotosta DILGOM 2007 -aineistoa. Lisäksi käytettiin DILGOM-aineiston tupakoitsijoita koskevaa alaotosta, sekä seuranta-aineistona DILGOM 2014 -aineistoa. FINRISKI 2007 -aineistoon poimittiin satunnaisotannalla väestörekisteristä 10 000 ihmistä kuudelta alueelta Suomesta, ja heille lähetetyn kyselyn vastausprosentti oli 67. Tutkittavat olivat iältään 25–74-vuotiaita. FINRISKI 2007 -aineistoa käytettiin väitöstutkimuksen IV-osatyössä, tupakoitsijoiden alaotosta käytettiin osatöissä I ja II, ja tupakoitsijoiden alaotos- sekä DILGOM 2014 -aineistoja käytettiin III-osatyössä. Tupakointi oli näissä aineistoissa pääosin itseraportoitua, mutta osatöissä III–IV käytettiin lisäksi alaotosta, jossa itseraportoitu tupakointi tai tupakoimattomuus oli biokemiallisesti varmistettu. Painohuolet mitattiin muokatulla Weight Concerns Scale-mittarilla, ja nikotiiniriippuvuus Fagerströmin nikotiiniriippuvuus-testillä (FTND). Pystyvyyden tunne ja motivaatio lopettaa tupakointi, kuten pääosa vakioitavista tekijöistä, olivat tutkimuksessa käytetyissä aineistoissa itseraportoituja. Paino, pituus, vyötärönympärys sekä hengitysilman häkä olivat tutkimushoitajien mittaamia. Nikotiinin metaboliitti kotiniini mitattiin verinäytteestä. Päivittäistupakoitsijoilla oli keskimäärin enemmän tupakointiin liittyviä painohuolia verrattuna satunnaistupakoitsijoihin sekä äskettäin ja ≥6 kuukautta sitten tupakoinnin lopettaneisiin. Päivittäistupakoitsijoilla voimakkaammat painohuolet olivat yhteydessä vähäisempään pystyvyyden tunteeseen lopettaa tupakointi, mutta nikotiiniriippuvuus heikensi kyseistä yhteyttä. Sen sijaan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä painohuolten ja tupakoinnin lopettamismotivaation välillä ei ollut. Mitä enemmän päivittäistupakoitsijalla oli painohuolia vuonna 2007, sitä epätodennäköisempää tupakoinnin lopettaminen ja siirtyminen päivittäistupakoinnista satunnaiseen tupakointiin vuoteen 2014 mennessä oli niillä päivittäistupakoitsijoille, joilla nikotiiniriippuvuus oli vähäistä (FTND 0–3). Niillä päivittäistupakoitsijoilla, joilla oli kohtalainen tai voimakas nikotiiniriippuvuus (FTND ≥4), vuonna 2007, painohuolten taso ei ennustanut tupakoinnin lopettamista tai siirtymistä satunnaiseen tupakointiin. Runsaasti päivittäin tupakoivilla (≥20 savuketta päivässä) sekä tupakoinnin lopettaneilla tupakointi oli yhteydessä vyötärölihavuuteen ylipainoisilla ja lihavilla naisilla verrattuna naisiin, jotka eivät olleet koskaan tupakoineet. Tässä väitöstutkimuksessa todettiin, että päivittäistupakoitsijoilla on enemmän tupakointiin liittyviä painohuolia kuin muilla tupakoitsijoilla, ja heillä painohuolet ovat yhteydessä vähäisempään pystyvyyden tunteeseen lopettaa tupakointi. Painohuolet ennustavat myöhempää tupakointi-statusta vain niillä päivittäin tupakoivilla, joiden nikotiiniriippuvuuden aste on vähäinen. Suomalaisessa väestössä painohuolet näyttäisivät olevan yhteydessä pystyvyyden tunteeseen lopettaa tupakointi. Lisäksi painohuolet ja nikotiiniriippuvuus vaikuttavat tupakoinnin lopettamiseen vuorovaikutuksessa toisiinsa. Ylipainoisilla ja lihavilla naisilla runsas päivittäinen tupakointi sekä aiempi tupakointi ovat yhteydessä vyötärölihavuuteen. Tutkimuksia olisi hyvä jatkaa kliinisillä, toistuvia painohuolimittauksia sisältävillä pitkittäisillä aineistoilla. Tämä toisi lisätietoa painohuolien yhteydestä muihin tupakoinnin lopettamiseen liittyviin tekijöihin

Smoking status and abdominal obesity among normal- and overweight/obese adults : Population-based FINRISK study

Peer reviewe

Weight concerns as a predictor of smoking cessation according to nicotine dependence : A population-based study

Background: Nicotine-dependent smokers find it difficult to quit smoking. Additionally, smoking-specific weight concerns may affect smoking cessation although the evidence is controversial. We investigated whether smoking-specific weight concerns predict the probability of cessation and, if so, whether the effect varies according to the level of nicotine dependence. Methods: The study was conducted with a population-based sample of 355 adult daily smokers who participated in the baseline examination in 2007 and in the 2014 follow-up. Baseline nicotine dependence was classified as low or high (Fagerstrom Test for Nicotine Dependence; 0-3 vs. 4-10 points). Within these groups, we examined whether baseline weight concerns predict smoking status (daily, occasional, ex-smoker) at follow-up by using multinomial logistic regression with adjustment for multiple covariates. Results: Among low-dependent participants at baseline, 28.5% had quit smoking, while among highly dependent participants 26.1% had quit smoking. The interaction between weight concerns and nicotine dependence on follow-up smoking status was significant. Among participants with low nicotine dependence per the fully adjusted model, greater weight concerns predicted a lower likelihood of both smoking cessation (relative risk ratio 0.93 [95% CI 0.87-1.00]) and smoking reduction to occasional occurrence (0.89 [95% CI 0.81-0.98]). Weight concerns were not associated with follow-up smoking status among participants with high nicotine dependence. Conclusions: Weight concerns are associated with a smaller likelihood of quitting among smokers with low nicotine dependence. Weight concerns should be addressed in smoking cessation interventions, especially with smokers who have low nicotine dependence.Peer reviewe

Smoking status and abdominal obesity among normal- and overweight/obese adults: Population-based FINRISK study

Several studies have reported direct associations of smoking with body mass index (BMI) and abdominal obesity. However, the interplay between them is poorly understood. Our first aim was to investigate the interaction between smoking status and BMI on abdominal obesity (waist circumference, WC). Our second aim was to examine how the association of smoking status with WC varies among normal and overweight/obese men and women. We examined 5817 participants from the National FINRISK 2007 Study. The interactions between smoking and BMI on WC were analyzed. Participants were categorized into eight groups according to BMI (normal weight vs. overweight/obese) and smoking status (never smoker, ex-smoker, occasional/light/moderate daily smoker, heavy daily smoker). The associations between each BMI/smoking status -group and WC were analyzed by multiple regressions, the normal-weight never smokers as the reference group. The smoking status by BMI-interaction on WC was significant for women, but not for men. Among the overweight/obese women, ex-smokers (β = 2.73; 1.99, 3.46) and heavy daily smokers (β = 4.90; 3.35, 6.44) had the highest estimates for WC when adjusted for age, BMI, alcohol consumption and physical activity. In comparison to never smoking overweight/obese women, the β-coefficients of ex-smokers and heavy daily smokers were significantly higher. Among men and normal weight women the β -coefficients did not significantly differ by smoking status. An interaction between smoking status and BMI on abdominal obesity was observed in women: overweight/obese heavy daily smokers were particularly vulnerable for abdominal obesity. This risk group should be targeted for cardiovascular disease prevention.</p

Diffusion tensor imaging is associated with motor outcomes of very preterm born children at 11 years of age

Aim Very preterm children born Methods A cohort of 37 very preterm infants (mean gestational age 29 4/7, SD 2 0/7) born in 2004-2006 in Turku University Hospital underwent diffusion tensor imaging at term. A region of interest analysis of fractional anisotropy and mean diffusivity was performed. Motor outcomes at 11 years of age were measured with the Movement Assessment Battery for Children - Second Edition. Results The diffusion metrics of the corpus callosum (genu P = .005, splenium P = .049), the left corona radiata (P = .035) and the right optic radiation (P = .017) were related to later motor performance. Mean diffusivity decreased and fractional anisotropy increased in proportion to the improving performance. Conclusion The diffusion metrics of the genu and splenium of the corpus callosum, the left corona radiata and the right optic radiation at term were associated with motor skills at 11 years of age. Diffusion tensor imaging should be further studied as a potential tool in recognising children at risk for motor impairment.</div

ESPAD 1995 and 1999 country report Finland

ESPAD - The European School Survey Project on Alcohol and Other Drug