Why pragmatic impairment? A case study in the comprehension of inferential meaning

This paper discusses a case study of Sarah (aged 9;8-10;3) who is reported to have pragmatic difficulties. The focus is on her comprehension of questions, which are asked on the basis of pictures and heard stories. Particular focus is on the pragmatic (or inferential) demands of the input questions and their relationship to the (in)appropriacy of the answer. Data from 16 normally functioning 6- and 8-year-old children are also presented for comparative purposes. The study shows that Sarah has difficulty with questions which require her to go beyond visually presented or verbally stated information. On one set of tasks she was to answer questions on the basis of composite pictures: for some of the questions, the answer was obvious from the picture (descriptive questions) and for others information needed to be inferred beyond the picture (for example, by imagining what had happened before and what is likely to happen next). Sarah\u27s performance was poorer on the inferential questions than the descriptive questions and poorer than the performance of 6- and 8-year-old normally functioning control children. Although the control children also found the inferential questions more difficult than the descriptive questions, this difficulty was not as pronounced as Sarah\u27s. This trend was also apparent in a set of tasks which required the children to answer questions on the basis of verbally told stories. This study suggests that pragmatically impaired children may have difficulty going beyond explicitly presented information and this would manifest as pragmatic production and comprehension problems. In cognitive terms, this may indicate difficulty with the process of inferencing

WAYFINDING AID FOR THE ELDERLY WITH MEMORY DISTURBANCES

A global increase in aging population, combined with a growing number of people with dementia, creates new challenges to develop guiding technology for people with memory disturbances in their daily activities. In this study we have tested the prototype of a wayfinding aid using predefined routes. The orientation advice was given through three modalities, visual, audio and tactile signals, two of which were used at a time. Nine subjects, aged 59–90 years (with a median age of 84 years) participated in the user study at a rehabilitation unit in Pyhäjärvi, Finland. Their severity of dementia ranged between mild and severe, and walking abilities ranged from “frail to hobby skier”. In addition, two elderly persons were recruited as control subjects. In most cases, the orientation with the wayfinding aid on predefined routes succeeded, with a few misinterpretations. The most common difficulties included: straying from the defined route, finding the right door, and the attractions of real-life context like other people. The severity of dementia didn’t seem to predict success in orientation with the wayfinding aid. Using the landmarks wasn’t as successful as using “left”, “right” and “go straight on” commands as the wayfinding advice

Elämä transvestiittina - osa-aikatytön ulostuloprosessi

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan transvestiittien kokemuksia sukupuolesta ja sen varioinnista. Aineisto koostuu seitsemän transvestiitiksi itsensä määrittelevän miehen kohdennetuista teemahaastatteluista, jotka on analysoitu temaattista analyysia käyttäen. Aineiston aukikirjoittamisella pyritään tiheään ja ilmiötä kokonaisuutena kuvaavaan analyysiin. Aiempaa tutkimusta käsitellään tutkielmassa laajasti 1900-luvun alusta tähän päivään. Tutkielmassa sukupuolen ilmentämiseen liittyvä ja sen liepeillä oleva käsitteistö asetetaan määritelmälliseen kontekstiin. Transvestisuus saa merkityksensä suhteessa ympäröivään sosiaaliseen todellisuuteen. Tutkielman tulokseksi saadaan transvestiitin ulostuloprosessin jäsennys. Ulostulotarinoiden myötä aineistosta nousee idea transvestisuudesta kuviona sosiaalisen todellisuuden muodostamaa pohjaa vasten. Analyysin tavoitteena on seurata tämän kuvion ja pohjan välistä vuorovaikutusta ulostuloprosessin eri vaiheissa. Lisäksi transvestisuus näyttäytyy ihmisen persoonallisten piirteiden rikkaana ja monisärmäisenä kokonaisuutena, joka on läsnä joskus voimakkaampana ja joskus laimeampana. Aineistossa korostuu myös transvestisuuden yksilöllisyys: jokaisen transvestiitin prosessi ja kokemukset ovat omanlaisensa. Osa-aikatyttöily ei monista aiemmista tutkimuksista poiketen oman aineistoni perusteella näytä motivoituvan seksuaalisilla tekijöillä, vaan transvestisuuden kautta koettua mielihyvää kuvataan luonteeltaan varsin kokonaisvaltaiseksi. Tuloksissa todetaan, että transvestisuudessa oleellista on tunne sukupuolen kokemisesta. Aineistosta tulee esiin osa-aikayttöilyn kautta saatava lepo maskuliinisen roolin työläydestä ja paineisuudesta. Transvestiitit kuvaavat tyttöilemällä ilmaisemansa naisen roolin täydentävän miehen rooliaan ja he kertovat viihtyvänsä tyttöilyroolissaan, koska se koetaan miehen roolia luontevammaksi. Mieheyden ja naiseuden yhtäaikainen läsnäolo on transvestisuudessa voimakkaasti koettua ja merkityksellistä, vaikkakaan se ei ole koko ajan muiden nähtäväksi tuotua. Sukupuolen käsitteellistyessä kaksinapaiseksi transvestisuus asettuu kahden sukupuolen rajamaastoihin. Rajalla olemisen tematiikka toistuu rakkauden kohteen polariteetissa: kun transvestisuus kiistää mieheyden ja naiseuden toisensa poissulkevan kaksikategorisen gendermallin, se hämärtää myös samaan tai eri sukupuoleen kohdistuvan rakkauden välistä eroa. Tämä on transvestiittien kokemuksissa merkittävää. Tämä on ensimmäinen suomalainen haastattelumateriaaliin perustuva tutkielma transvestisuudesta. Tutkielmassa on myös kansainvälisen transvestisuustutkimuksen ensimmäinen suomenkielinen kokoava analyysi. Keskeiset lähteet: Docter (1988) Transvestites and transsexuals. Toward a theory of cross-gender behavior sekä Larsson (1997) Det andra jaget vid manlig transvestism. Ett jagteoretiskt och kognitionspsykologiskt perspektiv