Reducing greenhouse gas emissions by recycling plastics and textiles into products

Waste management generates greenhouse gas emissions. New waste management concepts for reducing these emissions are continuously being developed. In this study the potential of material recovery to reduce greenhouse gas emissions was assessed. The study was divided into two phases. In the first phase the material recovery concepts used in Finland were identified and approximate greenhouse gas emission savings calculations were conducted for some of the concepts. In the second phase two promising concepts were chosen as case studies for a more detailed assessment, both of which are documented in detail in this report. In the first concept plastic waste is reprocessed into plastic profiles and in the second waste textile is reprocessed into oil absorbent mats. Life Cycle Inventory (LCI) methodology was used for calculating the greenhouse gas emission savings. The emission saving potential was assessed by comparing the emissions from the product made of recycled material with the emissions from the lifecycle of a reference product. The reference product is made for the same application of use but manufactured from virgin raw material. Impregnated wood was chosen as the reference product for the plastic profile and oil absorbent mat made from virgin polypropylene fibre was used as the reference product for the oil absorbent mat made from textile waste. When assessing the overall greenhouse gas emission savings from material recovery, only comparing the emissions from the recycled and the reference product lifecycles is insufficient. Thus, the emissions avoided by material and energy recovery were also included in the calculations. The results show that the greenhouse gas emission reduction potential of material recycling is highly case-specific and emission savings can not always be obtained. In this study recovery of textile waste showed the potential to reduce greenhouse gas emissions. However, plastic waste recycling only generates greenhouse gas emission savings under certain conditions. The emission reduction potential greatly depends on the reference product chosen. This study concentrated solely on greenhouse gas emissions. Thus the results only highlight one aspect of the environmental impacts from material recycling

Kiinteän yhdyskuntajätteen metallivirrat

Sammandrag: Metallflöden i fast kommunalavfall English summary: Metal fluxes in municipal solid waste

Elinkaariarviointien käyttö Suomen jätehuollon ympäristövaikutusten tarkastelussa: Yhteenveto Suomen jätehuollon elinkaariarvioinneista ja ohjeita päätöksentekoa varten

Jätelaissa määritellyn etusijajärjestyksen tavoitteena on ohjata jätteiden käsittelyä ympäristön kannalta suotuisimpaan suuntaan. Jätteen tuottajan tai toiminnanharjoittajan sekä muun jätehuoltoon osallistuvan ammattimaisen toimijan on noudatettava etusijajärjestystä siten, että saavutetaan lain tarkoituksen kannalta paras tulos. Soveltuva jätehuoltoratkaisu voidaan valita elinkaaripohjaisen menetelmän tulosten, teknisten edellytysten ja taloudellisten seikkojen perusteella. Julkaisun ensimmäisen osassa on annettu jätelajikohtaisia suosituksia ympäristön kannalta suotuisimmista käsittelyratkaisuista bio-, metalli-, puu-, paperi- ja pahvi-, muovi ja sekajätteille. Ohje on tarkoitettu yksityisille ja julkisille toimijoille, kunnallisille päätöksentekijöille, tuottajavastuuyhteisöille ja ympäristölupien valmistelijoille. Työn toisessa osassa on selvitetty Suomen jätehuollosta laadittuja elinkaaripohjaisia tutkimuksia ja niistä saatuja tuloksia. Selvityksen tarkoituksena on tukea uuden jätelainsäädännön käyttöönottoa ja yhtenäistää päätöksenteko

Ostoskassien ilmastovaikutusten vähentäminen

Ostoskassit ovat viime vuosina olleet paljon esillä keskusteluissa ja lehdistössä. Kansainvälisesti useissa maissa on otettu käyttöön tai harkittu kertakäyttökassien täyskieltoa tai haittaverotusta. Perusteina ovat olleet roskaantumisen välttäminen, öljyriippuvuuden vähentäminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä. Joissain tapauksissa rajoituksia on perusteltu myös muoviroskien kertymisellä valtameriin ja merieläimille aiheutuvilla vahingoilla. Ostoskassien valmistuksen, käytön ja hävityksen ympäristövaikutukset eivät ole merkittäviä koko muun kulutuksen rinnalla. Ostoskassin valinta on kuitenkin viikoittain toistuva tilanne, jonka ympäristövaikutuksista kuluttaja on epävarma. Tämän epävarmuuden vähentämiseksi toteutettiin tässä julkaisussa raportoitava OPTIKASSI-tutkimus. Suomalaisissa päivittäistavarakaupoissa tarjolla olevien ostoskassivaihtoehtojen ilmastonmuutosvaikutuksista ja mahdollisuuksista niiden hillintään tuotettiin tietoa tutkimushankkeessa “Liiketoiminnan sopeuttaminen ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimuksiin – case ostoskassi, OPTIKASSI-hanke”, jonka Suomen ympäristökeskus toteutti yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Hanketta rahoitti Tekes Climbus-teknologiaohjelmastaan sekä ostoskasseja tai niiden materiaalia Suomessa valmistavat yritykset: Suominen Joustopakkaukset Oy, Plastiroll Oy, UPM-Kymmene Oyj Wisapaper ja Cabassi Oy. OPTIKASSI-hankkeen tavoitteena oli koota elinkaaripohjainen tieto Suomessa päivittäistavaroiden kantamiseen tyypillisimmin käytettyjen ostoskassien ilmastonmuutosvaikutuksista. Lisäksi tavoitteena oli löytää eri materiaaleista valmistetuille ostoskasseille ilmastonmuutosvaikutusten kannalta parhaiten soveltuvat käyttö- ja jätehuoltomallit. Vertailtavina tuotteina olivat neitseellisestä raaka-aineesta valmistettu muovikassi, kierrätysraaka-aineesta valmistettu muovikassi, paperikassi, kangaskassi sekä biohajoavasta muovista valmistettu ostoskassi. Koska ostoskassi on osa suurempaa kokonaisuutta, on kuluttajan syytä muuttaa ostoskassien avulla kaupassakäyntitottumuksiaan ja jätehuoltoaan ilmastoystävällisempään suuntaan. Tehokkaimmin ilmastovaikutusta voi vähentää ostamalla täysiä kassillisia, käymällä harvemmin kaupassa, kieltäytymällä ilmaisista kasseista ja vähentämällä sekajätteen määrää. Raportissa esitetään myös sekä liiketoiminnalle että valtionhallinnolle ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla ostoskassien elinkaarenaikaisia ilmastonmuutosvaikutuksia voitaisiin vähentää