Reducing greenhouse gas emissions by recycling plastics and textiles into products

Waste management generates greenhouse gas emissions. New waste management concepts for reducing these emissions are continuously being developed. In this study the potential of material recovery to reduce greenhouse gas emissions was assessed. The study was divided into two phases. In the first phase the material recovery concepts used in Finland were identified and approximate greenhouse gas emission savings calculations were conducted for some of the concepts. In the second phase two promising concepts were chosen as case studies for a more detailed assessment, both of which are documented in detail in this report. In the first concept plastic waste is reprocessed into plastic profiles and in the second waste textile is reprocessed into oil absorbent mats. Life Cycle Inventory (LCI) methodology was used for calculating the greenhouse gas emission savings. The emission saving potential was assessed by comparing the emissions from the product made of recycled material with the emissions from the lifecycle of a reference product. The reference product is made for the same application of use but manufactured from virgin raw material. Impregnated wood was chosen as the reference product for the plastic profile and oil absorbent mat made from virgin polypropylene fibre was used as the reference product for the oil absorbent mat made from textile waste. When assessing the overall greenhouse gas emission savings from material recovery, only comparing the emissions from the recycled and the reference product lifecycles is insufficient. Thus, the emissions avoided by material and energy recovery were also included in the calculations. The results show that the greenhouse gas emission reduction potential of material recycling is highly case-specific and emission savings can not always be obtained. In this study recovery of textile waste showed the potential to reduce greenhouse gas emissions. However, plastic waste recycling only generates greenhouse gas emission savings under certain conditions. The emission reduction potential greatly depends on the reference product chosen. This study concentrated solely on greenhouse gas emissions. Thus the results only highlight one aspect of the environmental impacts from material recycling

Kiinteän yhdyskuntajätteen metallivirrat

Sammandrag: Metallflöden i fast kommunalavfall English summary: Metal fluxes in municipal solid waste

Elinkaariarviointien käyttö Suomen jätehuollon ympäristövaikutusten tarkastelussa: Yhteenveto Suomen jätehuollon elinkaariarvioinneista ja ohjeita päätöksentekoa varten

Jätelaissa määritellyn etusijajärjestyksen tavoitteena on ohjata jätteiden käsittelyä ympäristön kannalta suotuisimpaan suuntaan. Jätteen tuottajan tai toiminnanharjoittajan sekä muun jätehuoltoon osallistuvan ammattimaisen toimijan on noudatettava etusijajärjestystä siten, että saavutetaan lain tarkoituksen kannalta paras tulos. Soveltuva jätehuoltoratkaisu voidaan valita elinkaaripohjaisen menetelmän tulosten, teknisten edellytysten ja taloudellisten seikkojen perusteella. Julkaisun ensimmäisen osassa on annettu jätelajikohtaisia suosituksia ympäristön kannalta suotuisimmista käsittelyratkaisuista bio-, metalli-, puu-, paperi- ja pahvi-, muovi ja sekajätteille. Ohje on tarkoitettu yksityisille ja julkisille toimijoille, kunnallisille päätöksentekijöille, tuottajavastuuyhteisöille ja ympäristölupien valmistelijoille. Työn toisessa osassa on selvitetty Suomen jätehuollosta laadittuja elinkaaripohjaisia tutkimuksia ja niistä saatuja tuloksia. Selvityksen tarkoituksena on tukea uuden jätelainsäädännön käyttöönottoa ja yhtenäistää päätöksenteko

Tributyylitina (TBT) maaympäristössä: esiintyminen, vaikutukset ja riskit

Organometalleihin kuuluvan tributyylitinan (TBT) esiintymisestä, vaikutuksista ja mahdollisista riskeistä maaympäristössä on vain vähän tutkimustietoa. Tiedot perustuvat pääasiassa vesiympäristöissä tehtyihin tutkimuksiin. TBT:a ei esiinny ympäristössä luonnostaan, vaan se on peräisin ihmisen toiminnasta. TBT:n päästöt maaperään ovat peräisin mm. TBT:a sisältävien valmisteiden käytöstä, lähinnä laivojen pohjamaaleista sekä mahdollisesti pilaantuneiden sedimenttien loppusijoituksesta. TBT:n pääasiallisena päästölähteenä maaympäristöön voidaan pitää telakoita, joissa laivojen ulkopintoja puhdistetaan ja maalataan. Maaperän pilaantuminen TBT:lla on useasti paikallista ja pistemäistä. Myös pienvenesatamista tai talvisäilytyspaikoilta voi muodostua vastaavia päästöjä, joskin voidaan olettaa, että organotinayhdisteiden määrät ovat oleellisesti pienempiä. Tähän selvitykseen koottiin tietoa TBT:n ja eräiden muiden organotinayhdisteiden käyttäytymisestä maaympäristössä. Selvityksessä laskettiin TBT:n pitoisuudet eri maankäyttömuodoille saatavilla olevien tutkimusaineistojen avulla. Eri laskelmien mukaan asuinalueella 16-29 mg/kg ja teollisuusalueilla 180-200 mg/kg TBT:a ei vielä aiheuta terveyshaittaa. Läjitettäessä maalle TBT-pilaantunutta sedimenttiä tai pilaantunutta maata, arvioitiin tavanomaisen jätteen kaatopaikan (pinta)rakenteiden olevan riittäviä, kun TBT-pitoisuus on läjitettävissä massoissa keskimäärin 29 mg/kg. Ongelmajätteiden kaatopaikan pintarakenteilla TBT:n keskimääräinen pitoisuus voi olla 200 mg/kg.  TBT:n pitoisuusarvoja maaperän eläinten, kasvien ja mikrobien altistuskokeista oli hyvin niukasti, joten niiden perusteella ei voitu arvioida luotettavaa eliöille haitatonta pitoisuutta. On kuitenkin huomioitavaa, että maaperän TBT-pitoisuus jota voidaan pitää ihmiselle turvallisena, voi aiheuttaa vakaviakin haittavaikutuksia maaperässä eläville lajeille. Pilaantuneessa maassa olevasta TBT:sta tuskin aiheutuu terveysriskiä. Myös kulkeutuminen pohjaveteen on hidasta ja epätodennäköistä. Maaperäeliöiden altistuminen sekä TBT:n kulkeutuminen pintavesiin ovat merkittävimpiä TBT:n maaympäristössä muodostamia riskejä. Näin ollen on tärkeää tehdä maaperän kohdekohtainen haitallisuuden ja riskin arviointi, myös ruopattujen sedimenttien sijoittamispäätöksiä valmisteltaessa. Selvityksessä on lisäksi verrattu viiden eri laboratorion organotina-analyysituloksia. Analyysitulokset eivät olleet kaikilta osin yhdenmukaisia. Selvitystä voidaan käyttää perustietopakettina TBT:n maaperäkäyttäytymistä tarkasteltaessa ja pohjana kohdekohtaisten riskinarviointien laatimisessa. Selvitys perustuu tieteelliseen kirjallisuuteen, julkaisemattomiin tutkimusraportteihin, asiantuntijahaastatteluihin sekä tekijöiden kokemukseen TBT-pilaantuneesta maaperästä ja sen kunnostamisesta.