Lietteen levittämisen kehittäminen pienelle lypsykarjatilalle : Kannattavuuslaskurin kehittäminen

Suomessa lantaa tuotetaan vuosittain noin 18 miljoonaa tonnia. Rehujen ravinteista noin 70–100 prosenttia kulkeu-tuu lantaan. Lantaan erittyvät ravintoaineet tulee pyrkiä saamaan peltoon mahdollisimman pienellä hävikillä. Oikeal-la lannan käsittelyllä voidaan optimoida lannasta saatavat hyödyt. Lannan levitystä pitää tarkastella kokonaisuutena, jossa kuormaus, kuljetus ja levitys muodostavat ketjun. Tämän ketjun kapasiteetti ja toimivuus riippuvat kaikkien osien mitoituksesta sekä yhteensopivuudesta. Lannan levityksen sujuvuuteen vaikuttavat myös talouskeskuksen sisäiset ja peltojen väliset liikennejärjestelyt. Työn tavoitteena oli auttaa viljelijää lietekaluston valinnassa siten, että siitä tulisi nykyistä edullisempaa ja ajallisesti tehokkaampaa. Maidon hinnan ollessa alhainen on tärkeää, että maataloudessa tehdään valintoja, jotka kannattavuudeltaan ovat parhaita tilalle. Kaikilla tiloilla ei välttämättä ole ajateltu, kuinka paljon lietteen levitykseen käytetään aikaa. Harva tilallinen antaa omalle työlleen tuntihintaa, jolla voidaan laskea säästöt ajankäytössä. Tilalliset yleensä levittävät lietteen aina itse, koska urakoitsija ei pääse välttämättä levittämään haluttuun aikaan. Tutkimusmenetelmänä on toiminnallinen opinnäyte- ja kehittämistyö, jossa tuotetaan Levityskehitys-laskuri, jolla pystytään vertaamaan nykyistä kalustoa, uutta tai käytettyä kalustoa ja urakointia. Tässä työssä kohdetilan tietoja, mutta laskuria voi käyttää kuka tahansa täyttämällä laskurin omilla tiedoillaan, jolloin saa tulokset omasta tilastaan. Tällä tavalla kukin tila voi katsoa, mikä vaihtoehto voisi olla hyvä heille. Levityskehitys-laskuria testaa yhden robotin lypsykarjatila. Tilalla on noin 150 hehtaaria peltoa, mutta lietettä levitetään vain 95 hehtaarille. Tila on miettinyt vaihtoa isompaan ja modernimpaan lietevaunuun. Ajallisuuskustannus on kiinnostanut myös tilaa. Laskuria olisi hyvä kehittää niin, että laskuri kertoisi ns. kipupisteen, jossa laskuri näyttäisi missä vaiheessa on kan-nattavaa ulkoistaa lietteen levitys verrattuna siihen, että itse levittäisi lietteet. Olisi hyvä, jos laskuri ottaisi mahdollisen uuden traktorin hankinnan huomioon. Laskuria voisi kehittää myös eteenpäin siten, että laskuri näyttäisi paremmin, kannattaako työnteko itse ajallisesti tai rahallisesti vai onko kannattavampaa käyttää ulkopuolista työvoimaa. Laskurissa voisi ottaa levityksen ajonopeuden huomioon, jolloin aikakustannus olisi tarkempikin. Olisi hyvä, jos laskurissa jotenkin voisi ottaa huomioon renkaiden pintapaineen vaikutuksen satotasoihin ja ravinteiden kiertoon.In Finland, approximately 18 million tonnes of manure are produced annually. Approximately 70–100 % from fodder nutrients transfer to manure. The nutrients extracted to manure should be spread to the field with as minimal loss as possible. With the right processing of manure its benefits can be optimized. Manure spreading should be inspected as a whole, where loading, transporting and spreading form a chain. The capacity and functionality of this chain depend on the sizing and compatibility of every part. The farm traffic arrangements between the economy center and the fields effect the efficiency of manure spreading. The aim of the thesis is to help farmers to choose affordable and worktime saving liquid manure spreading equipment. While milk prices are low it is important that choices made for farm profitability are the best. Not all farmers think how time consuming liquid manure spreading is. Usually farmers spread slurry by themselves because the contractor may not be able to do it at the desired time. The research method is functional and the outcome of the development work is a calculator called Levityskehitys. With this calculator it is possible to compare current equipment to new equipment or to contracting. The data used in this thesis is received from the target farm but the calculator can be used on any farm by using own data. This way farms can see which option would be the best for them. The calculator is tested by a dairy farm that has one milking robot. The tester farm has around 150 hectares of field but slurry is spread only on 95 hectares. The tester farm has been thinking about upgrading slurry spreading equipment to bigger and more modern. The consumed time during slurry spreading is also one of the interests of the farm. The calculator could be improved in a way that it would tell a certain threshold where the calculator shows a point when a contractor would be more cost-effective compared to slurry spreading by the farmer him- or herself. It would be good if the calculator could take into account a possible purchase of a tractor. The calculator could be developed further so that it would show better if selfmade work is more cost-effective and time-efficient than using external workforce. The calculator would consider spreading speed in the calculation. Then the results concerning the time cost would be more accurate. A good thing would be that the calculator could consider the effect of ground pressure of tires on yields and nutrient circulation

Sähköurakan laskeminen uudiskohteeseen määrälaskentaohjelmaa hyödyntäen

Tässä opinnäytetyössä selvitetään, mitä hyötyjä ohjelmallisella tarjouslaskennalla on verrattuna perinteiseen käsin tehtävään tarjouslaskentaan. Työssä vertaillaan käsintehdyn sekä ohjelmallisen laskennan eroavaisuuksia uudiskohteessa, joka on kolmen rivitalon kokonaisuus ja suunniteltu vanhusten käyttöön. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Sähkö-Säe Oy:n kanssa. Ohjelmallinen urakkalaskenta suoritettiin työssä JCAD sähkömäärät määrälaskentaohjelmalla. JCAD:sta saadut laskennan tulokset tuotiin Pajadatan Xpaja-ohjelman tarjouslaskentaosioon. Tämän jälkeen saatiin JCAD:n tuottamien tarvikelistojen avulla tuotteet, joita kohteeseen laskettiin ja ohjelman laskeman ajan työlle. Tämän jälkeen saatiin laskettua euromääräinen hinta urakalle määräluetteloiden sekä työhön kuuluvan ajan perusteella. Urakkalaskenta ohjelmalla saatuja tuloksia vertaillaan työssä käsin tehtyyn laskentaan ja selvitetään, mistä eroavaisuudet hinnassa syntyvät. Työssä nähdään laskennalliset erot tarvikkeiden sekä työhön käytetyn ajan perusteella. Lopuksi käydään ohjelmallisen laskennan edut käsin tehtyyn laskentaan ja millä tavoin JCAD määrälaskentaohjelmisto auttaisi yritystä tarjouslaskentaa tehdessä.The purpose of this thesis was to determine the benefits of using programmable calculations instead of the traditional manual calculations. The thesis was done by comparing manual calculations and programmable computations in a new construction, a three terraced house complex designed for the elderly. This thesis was made in cooperation with the Sähkö-Säe Oy. Programmable calculation was made with JCAD electicity quantity program. Results of the JCAD were transferred to Pajadata Xpaja program. The Xpaja program results were put into a list of articles and times of calculated working hours. After this, calculated contract price was obtained with the list of the articles and working time. The results were computational difference in articles and work time. Finally comparing manual calculations and programmable calculations, JCAD electricity quantity program will be a good option to help the company with calculation

Implication of Melanopsin and Trigeminal Neural Pathways in Blue Light Photosensitivity in vivo

Photophobia may arise from various causes and frequently accompanies numerous ocular diseases. In modern highly illuminated world, complaints about greater photosensitivity to blue light increasingly appear. However, the pathophysiology of photophobia is still debated. In the present work, we investigated in vivo the role of various neural pathways potentially implicated in blue-light aversion. Moreover, we studied the light-induced neuroinflammatory processes on the ocular surface and in the trigeminal pathways. Adult male C57BL/6J mice were exposed either to blue (400–500 nm) or to yellow (530–710 nm) LED light (3 h, 6 mW/cm2). Photosensitivity was measured as the time spent in dark or illuminated parts of the cage. Pharmacological treatments were applied: topical instillation of atropine, pilocarpine or oxybuprocaine, intravitreal injection of lidocaine, norepinephrine or “blocker” of the visual photoreceptor transmission, and intraperitoneal injection of a melanopsin antagonist. Clinical evaluations (ocular surface state, corneal mechanical sensitivity and tear quantity) were performed directly after exposure to light and after 3 days of recovery in standard light conditions. Trigeminal ganglia (TGs), brainstems and retinas were dissected out and conditioned for analyses. Mice demonstrated strong aversion to blue but not to yellow light. The only drug that significantly decreased the blue-light aversion was the intraperitoneally injected melanopsin antagonist. After blue-light exposure, dry-eye-related inflammatory signs were observed, notably after 3 days of recovery. In the retina, we observed the increased immunoreactivity for GFAP, ATF3, and Iba1; these data were corroborated by RT-qPCR. Moreover, retinal visual and non-visual photopigments distribution was altered. In the trigeminal pathway, we detected the increased mRNA expression of cFOS and ATF3 as well as alterations in cytokines’ levels. Thus, the wavelength-dependent light aversion was mainly mediated by melanopsin-containing cells, most likely in the retina. Other potential pathways of light reception were also discussed. The phototoxic message was transmitted to the trigeminal system, inducing both inflammation at the ocular surface and stress in the retina. Further investigations of retina-TG connections are needed

Le coming-out dans l’avancée en âge

International audienc

Le coming-out dans l’avancée en âge

International audienc

L'identité sexuelle à l'adolescence

International audienc

S’appuyer sur le patient pour construire sa prise en charge

International audienc

Stigmatisation sociale et intériorisée des personnes souffrant d’obésité

International audienc

Clinique du marquage social

La psychologie clinique se veut traditionnellement centrée sur l’individu. Elle vise l’étude des mécanismes psychologiques, des caractéristiques individuelles, des habilités, et des déficits de l’individu en souffrance. Mes travaux s’inscrivent en marge de ce positionnement classique de la psychologie clinique en accordant une place centrale au contexte social dans la compréhension de la souffrance. Pour cela, mon attention s’estparticulièrement portée sur le discours négatif adressé aux populations stigmatisées, la manière dont ces populations s’y ajustent, et les potentiels signes de détresse qui en découlent. Ainsi, nous avons mis en lumière l’implication du contexte social dans la souffrance psychologique des personnes lesbiennes, gays et bisexuel-les (LGB), des personnes présentant un trouble psychiatrique, et de leurs proches. Plus spécifiquement,nous avons démontré le rôle central du stress, du rejet social, et des stratégies mobilisées pour y faire face, dans la souffrance des personnes LGB. Mes travaux ont également mis en avant l’implication du contexte social dans les représentations des troubles psychiatriques, ainsi que l’incidence de ces dernières sur l’ajustement et la détresse des patients et de leurs proches. Sur la base de ces résultats, des recommandations préventives et thérapeutiques ont pu être proposée

Le coming-out dans l’avancée en âge

International audienc