Tuomarin rooli siviili- ja hallintoprosessissa

Tutkielmassa on vertailtu tuomarin roolia siviiliprosessin dispositiivisissa asioissa ja hallintoprosessissa. Vertailussa käytetään apuna kahta ratkaisumallia, jotka ovat peräisin Carol Gilliganin kehittelemästä sukupuolten moraalikehityspsykologiasta. Siten naisen moraalisissa ratkaisuissa käytetään arvoja, jotka ovat muotoutuneet samaistumisen kokemuksena hoivaajaan ja joissa ihmissuhteiden ja vastuun merkitys on korostunut. Naisen eettisenä ratkaisumallina on vastuun etiikka, jossa painottuvat tilannekohtaisen oikeudenmukaisuuden arvot, vastuu, kohtuus ja joustavuus. Vastuun oikeuden heikko kohta on se, että heikompi ei vaadi oikeuksiaan ja hänen asemansa voi heikentyä edelleen. Vastuun etiikka liitetään tutkielmassa hallintoprosessin tuomarin rooliin, koska hallintoprosessin tuomari toimii virallisperiaatteen alaisena ja on selvitysvastuussa joustavassa prosessissa. Miehen moraalikehitys kumpuaa erillisyyden tunteesta hoivaajaansa ja siinä korostuu yksilöllisyys ja oikeuksien painottuminen. Eettinen ratkaisumalli on oikeuden etiikka, jolle on tyypillistä reilun pelin säännöt, tasapuolisuus, ongelmien abstrahoituminen ja muodollisuus. Oikeuden etiikan heikko kohta on tilannekohtainen kohtuuttomuus oikeuksien korostamisen vuoksi. Tämä ratkaisumalli liitetään siviiliprosessin dispositiiviseen menettelyyn. Tutkielman näkökulmana on yksityisen asianosaisen asema ja kokemus prosessissa. Asianosainen on eri asemassa prosesseissa siinä suhteessa, että siviiliprosessiin osallistuminen edellyttää käytännössä asianajajan apuun turvautumista. Hallintoprosessissa on pyrkimys siihen, että yksityinen pärjää ilman avustajaa. Syynä on pidetty heikkoa kaksiasianosaissuhdetta ja sitä, että yksityisen asemaa on tasapainotettava suhteessa viranomaistahoon. Silti siviiliprosessissa asetelma saattaa yhtä hyvin olla epätasapainossa siten, että yksityinen on tiedollisesti ja taidollisesti heikommassa asemassa kuin vastapuolensa. Tuomarin roolia vertaillaan prosesseissa menettelyperiaatteiden ja vastuun jakautumisen sääntöjen avulla. Asianosaiset ovat siviiliprosessissa vastuussa asian oikeudellistamisesta. Myös totuuden käsite muodostuu erilaiseksi, koska selvitysvastuullinen hallintotuomari on lopulta vastuussa selvityksen riittävyydestä, kun taas siviiliprosessissa asianosaisen oikeussuojapyyntö rajaa totuuden. Siviiliprosessia on moitittu liiasta muodollisuudesta varsinkin sovittelukeskustelussa. Muodollisuus vaikeuttaa asianosaisen osallistumismahdollisuuksia ja etäännyttää häntä oikeusjutun käsittelystä. Muodollisuus edistää kuitenkin oikeusvarmuutta. Tuomioistuinsovittelussa on sanouduttu irti muodollisuudesta ja siinä sivussa myös aineellisesta oikeudesta. Sovittelussa on olemassa vaara siitä, että heikomman asema heikkenee entisestään. Joustava prosessi nähdään asianosaisen osallistumisen kannalta suotavampana menettelynä. Joustavuuden syynä on hallintoprosessissa käsiteltävien asioiden monimuotoisuus. Joustavuus ilmenee käytännössä virallisperiaatteen noudattamisena. Tuomarin toiminnan on oltava puolueetonta, mutta heikko asianosaissuhde ja yksityisen heikompi asema vaikuttavat siten, että tuomarin toiminta on tasapainottavaa paitsi yksityisen suuntaan, mutta myös yleisen edun suuntaan. Joustavuuden vuoksi asianosaisen luottamus saattaa vaarantua sen vuoksi, että prosessi ei ole ennakoitavaa ja prosessiasetelmaa on vaikea hahmottaa. Siten hallintoprosessissa onkin paineita oikeudellistamisen suuntaa. Joustavuuden rajana on puolueettomuuden vaatimus. Siviiliprosessissa puolueettomuus on kaksiasianosaissuhteen vuoksi korostuneempi kuin hallintoprosessissa. Puolueettomuuden vaatimus saattaa kuitenkin vaikuttaa siten, että tuomari ei voi auttaa heikompaa osapuolta riidan oikeudellistamisessa. Siten puolueettomuudella legitimoidaan vahvemman prosessiosapuolen asemaa. Olisiko virallisperiaatteesta apua siviiliprosessin muodollisuuden ongelmaan ja tasapainottamaan epätasapainoista suhdetta prosessiosapuolten välillä? Siviiliprosessi ja hallintoprosessi ovat lähentyneet toisiaan ja oikeuskirjallisuudessa on ennustettu tämän kehityksen jatkuvan. Myös oikeuden ja vastuun etiikka lähentyvät aikuisiässä toisiaan siten, että vastuun etiikka vahvistuu oikeuksien tärkeyden hahmottamisella ja oikeuden etiikassa kehittyy käsitys kohtuudesta. Prosessien kehityksessä olisi toivottavaa, että otettaisiin oppia toisen prosessilajin kehityksestä ja kokemuksista

Lantionpohjan täsmäharjoittelu

Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tutkimukseen perustuvat harjoitteluohjeet lantionpohjan toimintahäiriöihin. Lantionpohjalihasten harjoittelu on haastavaa suorittaa oikealla tekniikalla, virheellinen tekniikka voi olla haitallinen. Sen vuoksi ohjeistukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lantionpohjan yleisimpiä toimintahäiriöitä ovat virtsainkontinenssi, anaali-inkontinenssi, vulvodynia, laskeumat ja seksuaaliseen suoriutumiseen liittyvät häiriöt. Lantionpohjan lihaksilla on omat tehtävänsä liittyen lantioelinten kannatteluun vatsaontelon painetta vastaan. Lantionpohjan lihasten harjoittelua on tutkittu, ja harjoittelun vaikutuksesta virtsainkontinenssiin ja laskeumien oireiden helpottamiseen on jopa vahvaa tutkimusnäyttöä. Muiden häiriöiden hoidon osalta vahvaa tutkimusnäyttöä ei ole. Silti harjoittelua voidaan suositella, koska se on edullista ja riskitöntä. Oppaassa on esitelty lantionpohjalihasten harjoitteluohjelma lihas- ja fasciakudoksen vahvistamiseksi ja motorisen kontrollin saavuttamiseksi. Lisäksi oppaassa on tuotu joitakin huomioita häiriöihin ja anatomiaan liittyen. Kuvat täydentävät harjoittelutekniikan opettamista. Lisäksi oppaassa on suositukset harjoitteluohjelman ohjaamisesta ja harjoittelufrekvenssistä. Työn tilaajana on Lahden ammattikorkeakoulu.The purpose of this thesis was to create an evidence based guide to practice the pelvic floor muscles. Training the pelvic floor with the right technique is difficult. Training with the wrong technique can be adverse. It is important to pay specific attention on guiding the exercises. The most common malfunctions of the pelvic floor are incontinense, anal incontinense, vulvodynia, prolapse of the pelvic organ and malfunction of the sexual performance. The pelvic floor muscles act as a base for pelvic organs and work against the pressure of the abdominal pressure. There is strong evidence about the effectiveness of the pelvic floor muscle training in urinal incontinense and pelvic prolapse symptoms. Still the effects of the training stay unclear with the other malfunctions. It may still be advisable to train since it is cheap and there are no risks. The guide has a training programme for strenghtening and tightening the pelvic floor muscle and fascial and attaining the motor control. There are some specific notes concerning specific malfunctions and some anatomical points. Pictures clarify teaching of the training technique. There are also recommendations of teaching and frequence of the training. The Subscriver of this work is the Lahti University of Applied Sciences

Oikeuspsykiatrinen potilas on matkalla avohoitoon

Oikeuspsykiatrisille potilaille tulee laatia perusteellinen hoitosuunnitelma sekä sairaalahoidossa että valvotussa avohoidossa. Valvonta-aikana potilaan selviytymisestä avohoidossa ja kuntoutumisen etenemisestä raportoidaan THL:lle säännöllisesti