Epidemiology of human rhinoviruses

Väitöskirja, liitteenä alkuperäisartikkeli

Kansallinen varautumissuunnitelma polion paluun torjumiseksi 2018-2020 : Päivitetty v. 2017-2019 versiosta

Tämän vanhan painoksen korvaa uusi, muutettu painos osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-870-5</A

All Known Human Rhinovirus Species Are Present in Sputum Specimens of Military Recruits During Respiratory Infection

Human rhinoviruses (HRV) are known to cause common cold as well as more complicated respiratory infections. HRV species -A, -B and -C have all been associated with lower respiratory infections and exacerbations of asthma. However, the type distribution of strains connected to different kinds of lower respiratory conditions is not clearly known. We have analysed the presence of HRV in sputum specimens derived from military recruits with and without pre-diagnosed asthma at times of acute respiratory infection (CIAS Study, 2004–2005). The analysis was performed with HRV and HEV real-time RT-PCR assays. Subsequently we studied type distribution of HRV strains by genetic typing in the VP4/VP2 genomic region. In total 146 (38.8%) specimens were HRV-positive and 36 (9.3%) HEV-positive. No difference was found in HRV detection between the asthmatic vs. non-asthmatic patients. Most of the genetically typed strains, 18 (62.1%), belonged to HRV-A, while HRV-B strains constituted five (17.2%) of the HRV-positive strains. HRV-C strain was typed four times from the HRV-positive cases and a HEV-D strain twice. We further typed six HEV positive strains in the partial VP1 region. Three of these belonged to HRV-A and three to HEV-D. HRV-A strains were discovered throughout the study period, while HRV-C strains originated from winter and spring specimens. Interestingly, four out of five typed HRV-B strains originated from the summer season specimens

Jätevesien mikrobianalytiikka avaa uusia mahdollisuuksia tartuntatautien seurantaan väestötasolla

Jätevesinäytteitä tutkimalla voidaan osoittaa erilaisten tartuntatautien esiintyminen viemäriverkoston kokooma-alueen väestön keskuudessa. Toisaalta jätevesi voi osoittaa, että tutkittavaa tartuntatautia ei todennäköisesti esiinny tässä väestössä. Suomessa on tutkittu jätevesistä kansallisesti kattavasti poliovirusta jo 60 vuoden ajan ja uutta SARS-CoV-2-koronavirusta lähes koko COVID-19-pandemian ajan, keväästä 2020 alkaen. Useat tutkimukset osoittavat jäteveden taudinaiheuttajalukumäärillä ja raportoitujen tartuntojen määrällä alueen väestössä olevan selkeän yhteyden. Korona-aikana jätevesiseurannasta on muodostunut varsin näkyvä epidemian tilannekuvan mittari, jonka tuottamat tulokset ovat riippumattomia esimerkiksi kulloinkin voimassa olevasta testausstrategiasta. Nämä havainnot ovat vauhdittaneet jätevesiseurannan kehittämistä.Peer reviewe