R&D Internationalization, R&D Collaboration and Public Knowledge Institutions in Small Economies Evidence from Finland and the Netherlands

This paper investigates innovating firms’ determinants of R&D collaboration with domestic universities and public knowledge institutes in Finland and the Netherlands. Three questions – relevant for innovation policies - constitute the central part of this paper. First, are innovating foreign firms less or more involved in R&D co-operation with domestic public knowledge institutions than innovating domestic firms? Second, do innovating firms that are open to their external knowledge environment have a higher probability to co-operate with public partners than firms that are not or less open? Third, are public knowledge institutions in Finland and the Netherlands attractive R&D partners to innovative firms? Based on data from Community Innovation Surveys we find that foreign firms in the Netherlands are less likely to co-operate with domestic public knowledge institutions than domestic firms, while in Finland no significant difference can be detected. With regard to the second question our findings show that openness of innovating firms is an important determinant of R&D collaboration in both countries. Finally, the empirical results show that knowledge of public partners is considered useful by innovating firms to transform own ideas into concrete innovations in Finland, but not in the Netherlands. However, the type of knowledge – fundamental or applied - is important for R&D collaboration with Dutch public partners, but not for co-operating with Finnish public partners. This raises the issue whether Finnish innovation policies with a strong focus on R&D co-operation provide incentives for domestic public partners to put more emphasis on applied research.Multinational enterprises; innovation; R&D collaboration; public knowledge institutions; national innovation systems

Miksi Suomen kannattaa luopua eurosta

In the paper in Finnish, I briefly reason why Finland should abandon the euro based on economic theory, policy and practice. I discuss the options to exchange rate realignment of internal and fiscal devaluation as well as the implications of currency flotation

Miksi eurosta kannattaa erota

In the paper in Finnish, I briefly reason why Finland should abandon the euro based on economic theory, policy and practice. I discuss the options to exchange rate realignment of internal and fiscal devaluation as well as the implications of currency flotation

Ammattirakenteen muutoksen vaikutukset kansantalouteen (TEM)

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ammattirakenteen ennakoitujen muutostrendien vaikutusta kansantalouteen. Kirjallisuuden perusteella ammattirakenne on muuttunut suhteellisen hitaasti viime vuosikymmeninä, kun taas tulevaisuudessa ennakoidaan monia ammatteja koskevia suuria muutoksia. Tässä ammattirakenteen muutostrendejä tarkastellaan siitä lähtökohdasta, että muutos koskee työvoiman kysynnän rakennetta kaikilla toimialoilla, joka voi vaikuttaa työn tuottavuuteen. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että työmarkkinoiden salliessa tarjonnan sopeutumisen vaikutukset ammattirakenteeseen jäävät suhteellisen pieniksi suurempien ammattiryhmien tasolla.nonPeerReviewe

Ammattirakenteen muutoksen vaikutukset kansantalouteen

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ammattirakenteen ennakoitujen muutostrendien vaikutusta kansantalouteen. Kirjallisuuden perusteella ammattirakenne on muuttunut suhteellisen hitaasti viime vuosikymmeninä, kun taas tulevaisuudessa ennakoidaan monia ammatteja koskevia suuria muutoksia. Tässä ammattirakenteen muutostrendejä tarkastellaan siitä lähtökohdasta, että muutos koskee työvoiman kysynnän rakennetta kaikilla toimialoilla, joka voi vaikuttaa työn tuottavuuteen. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että työmarkkinoiden salliessa tarjonnan sopeutumisen vaikutukset ammattirakenteeseen jäävät suhteellisen pieniksi suurempien ammattiryhmien tasolla

Ohjauskeinoyhdistelmät asumisen, henkilöliikenteen ja ruoan ilmastovaikutusten hillintään – KUILU-hankkeen loppuraportti

Asumisen ja henkilöliikenteen ilmastovaikutusten ohjaukseen on jo käytössä lukuisia ohjauskeinoja ja toimenpiteitä. Ruokavalintojen ilmastovaikutusten vähentämiseen on vain yksi ohjauskeino, eli valtioneuvoston periaatepäätös kestävistä julkisista hankinnoista, mutta se sisältää useita toimia, joilla on myönteisiä vaikutuksia. KUILU-hankkeessa oli useita osavaiheita, joissa mm. arvioitiin olemassa olevia ohjauskeinoja, jonka jälkeen kehitettiin ohjauskeinoyhdistelmiä asumisen, liikenteen ja ruoan ilmastovaikutusten hillintään. Hankkeen aikana järjestettiin kaksi asiantuntijatyöpajaa. Tässä hankkeen loppuraportissa esitetään suosituksia ja ehdotukset ohjauskeinoyhdistelmistä asumisen, liikenteen ja ruoan ilmastovaikutusten hillintään. Työssä on arvioitu myös ohjauskeinoyhdistelmien vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Asumisen ja liikenteen päästöissä arvioitiin vuoteen 2020 mennessä voitavan saavuttaa yhteensä yli 4 miljoonan tonnin (Mt) päästövähennys, millä on merkitystä Suomen päästövähennystavoitteiden kannalta. Ruokaan liittyvillä ohjauskeinoilla arvioitiin voitavan saavuttaa 0,3 - 0,5 Mt päästövähennykset. Toisaalta on syytä todeta, että kulutuksen päästöt ja päästövähennykset voidaan laskea monella tavoilla, ja käsitteet ja laskentaperusteet olisi syytä määritellä vielä täsmällisemmin myöhemmissä tutkimuksissa. Arvioiden taustalla olevia oletuksia on myös syytä tarkastella kriittisesti. Ohjauskeinoyhdistelmät osoittavat, että ohjauksen vaikuttavuutta voidaan edelleen lisätä. Kun ohjauskeinoja tarkastellaan kokonaisuuksina, niin ohjauskeinojen välisiä synergiaetuja saadaan esiin ja ohjauksen tehokkuutta voidaan parantaa. Tämä edellyttäisi valtionhallinnon sisäisen yhteistyön vahvistamista esimerkiksi politiikkaohjelmien ja ministeriöiden yhteisten, kulutussektorikohtaisten tulostavoitteiden avulla. Ohjauskeinojen hyväksyttävyys todettiin tärkeäksi asiaksi, johon voidaan myötävaikuttaa hyvällä toimeenpanolla. Ohjauksen pitkäjänteisyys ja vaikuttavuus ovat olennaisia sekä ilmastopolitiikan onnistumisen että hyväksyttävyyden kannalta

Exploring the future use of forests : perceptions from non-industrial private forest owners in Finland

The transformation of the forest sector toward a bioeconomy calls for finding new sources of competitive advantage for the whole sector to retain its future viability. Non-industrial private forest owners are an important group of actors in the Finnish forest-based sector, as they supply 80% of industrial roundwood and control numerous other tangible and intangible forest-based ecosystem services. Our study analyzes forest owner views on the future use of forests in Finland, their perceptions on the evolving sectorial interlinkages and the position of the forest sector now and in the future bioeconomy. The data were collected in two phases: through telephone interviews of forest owners (n=278) and four focus group (FG) discussions (n=17), and were analyzed both qualitatively and quantitatively. The interviews showed that forest owners consider the highest potential for strengthening the sector toward bioeconomy to come from collaboration with energy and construction businesses. During the FG phase, we identified new possibilities founded on forest-based recreational services, cooperation with nature-based tourism and in increasing value-added wood products. In total, forest owners as a high-involvement group emphasized future value creation to be based upon forest ecosystem services and in diversifying the utilization of forests beyond the dominant raw material-driven mindset.Peer reviewe

Biotalous ja cleantech Suomessa – strategioiden arviointi ja toimenpidesuositukset

Suomella on monipuolista cleantechiin ja biotalouteen liittyvää osaamista ja valmius ratkaista kestävään hyvinvointiin liittyviä haasteita sekä Suomessa että globaalisti. Biotalous ja cleantech nähdään Suomessa strategisesti tärkeinä painopistealueina. Kansallinen biotalousstrategia ja hallituksen cleantechstrategia julkaistiin toukokuussa 2014. Strategioiden päivitystä tukemaan toteutettiin valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hanke Biotalous ja puhtaat ratkaisut kestävän kasvun perustana (CLEANBIO). Sen tavoitteena oli tunnistaa strategioiden toimenpiteillä tähän mennessä saavutettu kehitys ja tarkastella sitä, ovatko strategioiden toimenpiteet oikein kohdistettuja vastaten biotalous- ja cleantech-markkinoiden jatkuvasti muuttuvan kentän tarpeisiin sekä tuottaa kehitysehdotuksia toimenpiteisiin. Vaikka tilastollisesti strategioiden onnistumista ei voi arvioida, strategioita on yleisesti ottaen pidetty hyvinä. Strategiaprosesseja tulisi kuitenkin uudistaa ja tavoitteiden mitattavuus varmistaa. Lisäksi tulisi entistä enemmän tukea systeemistä muutosta ja yritysten kansainvälistymistä, hyödyntää verkostoja sekä turvata pitkän aikavälin toimintaedellytykset. Liite A Haastattelut ja sidosryhmätilaisuus, osallistujat ja keskeiset opit Liite B Cleantechin ja biotalouden toteutunut kehitys vuoteen 2013 asti Ympäristöliiketoimintaaineiston perusteella Liite C Skenaariotarkastelut metsäbiomassaan perustuvan biotalouden kehityksestä Suomessa Liite D Yritysesimerkkien vaikutuspolu

Senaattikiinteistöjen työllisyysjalanjälki

Senaatti-kiinteistöt tilasi VATT:lta laskelmat vuoden 2013 kustannustensa ja investointiensa työllisyysjalanjäljestä sekä työllisyyskertoimet toteutuneiden kustannustensa työllistävyysvaikutusten arvioimiseen. Työ toteutettiin tarkastelemalla panos-tuotos -aineistoja Senaattikiinteistöjen päätoimialoilla, kuten energian, rakentamisen, viestinnän ja muiden palvelujen toimialoilla. Tietoaineistona käytettiin VATT:ssa käytössä olevia tarjonta- ja käyttötaulukoita. Työllisyysvaikutukset nousevat lähes kolmeen tuhanteen (2938) henkilötyövuoteen, antaen keskimääräiseksi työllisyyskertoimeksi 0,84 henkilötyövuotta jokaista sataa tuhatta euroa kohti

Innovatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset (Työpoliittinen aikakauskirja, TEM)

Talouden kasvu on tehokkainta työllisyyspolitiikkaa, mutta miten edistää taloudellista kasvua? Valuutta- ja rahapolitiikan poistuttua keinovalikoimasta, jäljelle jäänyt finanssipolitiikka tarjoaa vero- ja tukivaihtoehtoja. Suorien- ja verotukien mahdollisuudet edistää talouskasvua riippuu paljolti siitä kuinka hyvin ne osataan kohdistaa.nonPeerReviewe