Se tulee työn tekemisen kautta se maine ja kunnia : Internetin merkitys kansainvälistä avustustoimintaa tekevien järjestöjen maineelle

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa selvitettiin, minkälainen merkitys Internetillä on kansainvälistä avustustoimintaa tekevien järjestöjen maineelle. Tutkimuskohteena olivat keskeiset suomalaiset kansainvälistä avustustoimintaa tekevät järjestöt. Tutkittavaksi valittiin ne järjestöt, joiden kanssa ulkoasiainministeriö on tehnyt kumppanuussopimuksen. Lisäksi mukaan otettiin Unicef, joka on keskeinen avustusjärjestö. Kohteena olevia järjestöjä kutsutaan tutkimuksessa kansainvälistä avustustoimintaa tekeviksi järjestöiksi. Kaikki tutkitut järjestöt tekevät kehitysyhteistyötä ja osa niistä osallistuu myös humanitaariseen avustustoimintaan. Suurin osa näistä järjestöistä antoi humanitaarista apua Kaakkois-Aasian tsunamikatastrofin yhteydessä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu, sillä haastattelemalla voidaan hankkia tietoa aikaisemmin vähän tutkitusta aiheesta. Tutkimuksen aineistona oli kymmenen kansainvälistä avustustoimintaa tekevän järjestön johtajan puhe. Haastattelupuheen myötä tutkimuskysymys tarkentui: miten kansainvälistä avustustoimintaa tekevien järjestöjen johtajat rakentavat puheessaan Internetin merkityksen johtamiensa järjestöjen maineelle. Analyysimenetelmä oli lähestymistavaltaan väljästi diskurssianalyyttinen. Haastatteluja analysoitiin hyödyntäen retorista analyysia. Analyysin tuloksena aineistosta löytyi neljä varsinaista ja viides, näistä muista koostuva, poikkileikkaava, puhetapa. Puhetavat ovat: 1) tehty työ, 2) luottamus, 3) kilpailu, 4) henkilökunta ja 5) täydentäminen. Ensimmäisessä puhetavassa maine syntyy järjestöjen tekemästä avustustoiminnasta, sillä Internet mahdollistaa nopean viestinnän humanitaarisissa kriiseissä. Kaakkois-Aasian tsunamikatastrofin myötä Internetin merkitys viestintävälineenä vakiintui. Toisessa puhetavassa lahjoittajien luottamus siihen, että annettu avustus menee perille, rakentaa järjestöjen mainetta. Internet mahdollistaa avoimen taloustiedottamisen ja valvonnan. Kolmannessa puhetavassa Internet rakentuu järjestöjen keskinäisen kilpailun maineareenaksi. Se mahdollistaa myös järjestöjen keskinäistä yhteistyötä. Neljännessä tavassa Internet helpottaa järjestön johdon tiedottamista henkilökunnalle. Viides puhetapa kuvaa, miten Internet täydentää järjestöjen mainetta. Internet, käyttökelpoisuudestaan huolimatta, on vain yksi väline kansainvälistä avustustoimintaa tekevien järjestöjen maineen rakentamiseksi. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että Internet täydentää kansainvälistä avustustoimintaa tekevien järjestöjen mainetta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kansainvälistä avustustoimintaa tekevät järjestöt käyttävät Internetiä viestinnän siirtomallin mukaisena yksisuuntaisena viestintävälineenä, jolloin Internet näyttäytyy tehokkaana tiedon jakamisen kanavana. Internet ei ole kansainvälistä avustustoimintaa tekeville järjestöille viestinnän rituaalimallin mukainen vuorovaikutteinen viestintäväline. Keskeisimmät työssä käytetyt lähteet ovat: Karvonen, Erkki (1999): Elämää mielikuvayhteiskunnassa. Helsinki, Gaudeamus. Aula, Pekka & Heinonen, Jouni (2002): Maine. Menestystekijä. Helsinki, WSOY. Aula, Pekka & Mantere, Saku (2005): Hyvä yritys. Strateginen maineenhallinta. Helsinki, WSOY

Palvelukeskus Foiben arviointi : Pilottitutkimus laatumallin avulla

Muuntuva älykäs koti -projekti; nk. laatuprofiiliarvioint

Asumispalvelukeskus Wilhelminan kehittäminen laatumallin avulla

(jatkoa Palvelukeskus Foiben arvioinnille, Laatumalli-menetelmä, osa-arviointi Muuntuva älykäs koti -projektiin liittyneestä hankkeesta