Selvitys akkuklusterin tutkimusinfrastruktuureista

Kansallisessa akkustrategiassa 2025 todetaan, että alan julkiset ja yksityiset tutkimus­infrastruktuurit tulisi verkottaa ja tunnistaa näissä olevat puutteet. Kehittämistyön pohjaksi työ- ja elinkeinoministeriö on tilannut teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä selvityksen nykyisistä akkuklusterin julkisista ja yksityisistä tutkimusinfrastruktuureista. Selvityksessä kartoitettiin akkuklusterin nykyiset tutkimusinfrastruktuurit. Infrastruktuurit on koottu raportin liitteeksi sisältäen yleisluontoiset ja teknisemmät kuvaukset. Raportti sisältää kuvauksen nykytilasta. Lisäksi tunnistettiin aukkoja ja kehityskohteita. Selvityksen pohjalta esitetään useita toimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan hyvät tutkimuksen perusedellytykset akkuklusterilla. Toimenpiteet sisältävät ehdotuksia laitteistoihin, kuten akkujen turvallisuustestaukseen, akkujen mekaaniseen kierrätykseen ja materiaalitutkimuksen analytiikkaan. Lisäksi toimenpiteinä ehdotetaan datan hyödyntämisen parantamista laatimalla pelisäännöt ja toteuttamalla akkuklusterin data-alusta. Lisäksi erilaiset testiympäristöt, kuten laajat sähköajoneuvojen latauksen testiympäristöt tulisi toteuttaa. Kansallisesti on tärkeää yhteistyön lisääminen ja osaamisen kehittäminen. Tutkimusinfrastruktuureja on mahdollista hyödyntää houkuttelemaan kansainvälisiä hankkeita ja invest-in -toimintaa, siksi ehdotetaan akkuklusterin infrastruktuurien verkottamista ja esittelyä kansainvälisille toimijoille

Kestävä ja turvallinen kiertotalous - Selvitys POP-yhdisteiden ja SVHC-aineiden hallinnasta kiertotaloudessa

Kestävä ja turvallinen kiertotalous edellyttää haitallisten aineiden hallintaa kaikissa materiaalien keräykseen ja käsittelyyn liittyvissä toimissa. Jäteperäisten materiaalien kemikaalit on huomioitava uusien tuotteiden valmistuksessa ja uudenlaisissa käyttötarkoituksissa. SIRKKU-hankkeessa kestävää ja turvallista kiertotaloutta selvitettiin vaarallisimpien kemikaalien ympäristö- ja ihmisvaikutusten, työturvallisuuden, jätteisiin liittyvien prosessien ja lainsäädännön kannalta. Tapaustarkasteluna käytettiin rakennustuotteiden kierrätystä, mutta suositukset sovellettiin kaikille toimialoille. Vaarallisimmista aineista, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (POP-yhdisteistä) ja erityistä huolta aiheuttavista aineista (SVHC-aineista) tarvitaan kvantitatiivista tietoa tuotteissa, jätevirroissa ja ympäristössä. Erilaisten jäteperäisten materiaalien kemikaalisisältöön liittyviä tunnistusteknologioita on kehitettävä, jotta kierrätyskelpoiset materiaalit voidaan hyödyntää turvallisesti. Jätemateriaalien hyödyntämisen menettelyjä tulee vauhdittaa. Päätöksenteon ennakoitavuus edistäisi kiertotaloutta. Viranomaiset tarvitsevat päätöksenteon tueksi ohjeistusta ja tietoa vaarallisista aineista jätevirroissa. Vaarallisten aineiden hallinta kiertotaloudessa edellyttää avoimen ja toimijoille sovellettavan kemikaalitiedon siirtymistä tuotteen koko elinkaaren ajan, myös jätevaiheeseen