Traumaosaaminen lastensuojelun sijaishuollossa: työntekijöiden näkökulmia osaamiseen ja osaamistarpeisiin

Lisääntyvä tietoisuus trauman vaikutuksista yksilön elämälle asettaa lastensuojelun sijaishuollolle vaatimuksia henkilöstön traumaosaamisen tason kartoittamisesta ja kehittämisestä ottaen huomioon asiakasryhmän haavoittuvuuden. Aiheesta lastensuojelun sijaishuollon näkökulmasta on tehty Suomessa toistaiseksi vähän tutkimusta. Lastenkodissa asuvat asiakkaat ovat todennäköisesti altistuneet elämässään traumatisoiville kokemuksille ja on tärkeää, että heidän kanssaan työskentelevillä on käytössään ajantasaiset ja yhtenäiset traumaosaamisen työkalut, mitkä voivat sisältää esimerkiksi työmenetelmäkoulutuksia ja systeemitason muutoksia. Tarkastelen aihepiiriä traumainformoidun työn ja lapsuuden haitallisten kokemusten (ACE) näkökulmista. Toteutin opinnäytetyön haastattelututkimuksena, jonka aineiston keräsin Hyvösen lastenkodissa työskenteleviltä sosionomeilta. Analysoin aineistoa teemoittelun menetelmin. Tarkoituksenani oli selvittää, millaisena työntekijät näkevät traumaosaamisen ja sen roolin omassa työssään, ja millaisia osaamistarpeita he tunnistavat henkilökohtaisella sekä työyhteisötasolla. Traumaosaaminen nähtiin keskeisenä osana työtä, ja se sisälsi trauman ymmärrystä käsitteenä, traumakäytöksen tunnistamista, sekä traumataustan huomioimista kohtaamisessa ja käytänteissä. Lapsuuden haitallisia kokemuksia lasten haastavan käytöksen taustalla tunnistettiin kerrottaessa tilanteista, joissa traumaosaamisen koettiin olevan tärkeää. Haastateltavat nimesivät traumainformoituja työtapoja ja työyhteisön arvoja, jotka kumpusivat koulutuksesta, teoriatiedosta sekä työkokemuksesta. Oman traumaosaamisen nähtiin olevan vähintään tyydyttävällä tasolla. Osaamistarpeita tunnistettiin liittyen työmetodeihin, osaamisen ajan tasalla pitämiseen ja koulutusten systemaattisuuteen. Traumaosaaminen muodostaa pohjan lapsen kokonaisvaltaiselle kohtaamiselle, ja koko työyhteisöä koskevat koulutukset voivat edistää sen yhdenmukaisuutta, osaamisen näkyväksi tekemistä ja traumahoidon laadun tasaisuutta. Opinnäytetyön tulokset voivat toimia pohjana laajemmalle tutkimukselle sekä kehittämistyölle.Increasing knowledge on the effect of early life trauma on individual’s life puts further emphasis on child protection and residential care homes’ ability to respond to the needs of clients who often have had difficult, traumatic events in their lives, thus leaving them especially vulnerable. For the employers in the field to be able to provide the necessary tools for this, research on trauma expertise and skills needs is required. Tools for maintaining and improving trauma expertise can include both formal training and sustaining a trauma-aware workplace culture. My thesis studies this subject from the perspectives of trauma informed theory and Adverse Childhood Experiences (ACE). The thesis is an interview study, and the data was gathered from social services professionals at Hyvönen residential care home for children. The material was analyzed through thematical content analysis. The goal was to map out the participants’ perspectives on what trauma and trauma expertise mean to them in their work environment and expand on trauma-related skills needs on both individual and work community level. The participants deemed trauma expertise as an important factor in their work. For them, trauma expertise meant understanding trauma on a theoretical level, identifying trauma responses and approaching situations sensitively. They identified several client behaviors that could be attributed to ACE, and multiple trauma informed practices and principles in their work. Their methods stemmed both from formal training and work experience. They felt that their trauma expertise was on a satisfactory level, although they also identified room for improvement related to specific working methods, keeping skills up to date and a more systemic approach to workplace training on approaches to trauma. The results suggest that compulsory, systemic trauma education in the workplace is needed to maintain a consistent level of meeting the clients’ needs at residential care homes. Further research into the topic and developing training methods could be conducted on the basis of my thesis’ results

The Consultation of Experts in the Special Committees of the Parliament of Finland : Differences between National and European Matters

This thesis studies the use of expert consultations by the Finance, Administration, Agriculture and Forestry, and Commerce Committees of the Parliament of Finland during the year 2013, and examines the differences between national and EU-related matters. Expert consultations are an important method for committee members to gain information on the actions of the executive and on the matters they are handling. Although the Grand Committee is the European Affairs Committee of the Parliament, the relevance of the special committees in the handling of EU-matters has increased in recent years. Much of the research on parliamentary scrutiny of European issues has focused on the Grand Committee, with the special committees receiving little attention. The consultation performed by the committees have been analysed through a theoretical framework derived from the principal-agent theory. The special committees are viewed as principals of the executive, and of their counterpart ministries, whom power has been delegated to by the Parliament. The study examines expert consultations by focusing on the frequencies of experts consulted, the backgrounds of the experts and the use of consultations as a method of oversight. The data used in the analysis of this thesis was gathered from all of the reports and statements adopted by the committees during the year 2013. All the experts consulted were coded and categorised according to the institutions they represented. The matters handled by the committees were categorised to matters with an EU-connection and matters without an EU-connection based on their content. U- and E-communications formed separate categories. The data was analysed through statistical methods. The analysis of the data shows that the committees consult fewer experts during the handling of U- and E-communications, with the difference being greatest in the Administration Committee. There are otherwise no significant differences in the amount of experts consulted. During the handling of U- and E-communications the committees also rely more on the hearing of the representatives of the ministry in charge of the matter than during the handling of other matters. Representatives of third parties form a majority of all of the experts consulted by the committees during the handling of all matters, indicating that the committees utilise the knowledge of the third parties when monitoring the actions of the executive. Of the four committees, the consultations of the Finance Committee differ the most between EU-connected matters and other matters. The results of this thesis show that there are certain differences in the consultation of experts performed by the committees, but that the largest differences can be found between the consultations during the handling of U- and E-communications and consultations during the handling of other matters. The results indicate that, regarding expert consultations, the committee members do not differentiate between national legislation that is intended to implement EU directives from legislation that is of national origin without an EU-connection. The lower use of consultation during the handling of U- and E-communications do not indicate that the committees concentrate their efforts in gaining information at the early stages of the legislative process at the EU-levelTämä tutkielma tarkastelee valtiovarainvaliokunnan, hallintovaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisia vuodelta 2013. Tarkoituksena on vertailla eroavaisuuksia kansallisten asioiden ja EU:iin liittyvien asioiden välillä. Asiantuntijakuulemiset ovat merkittävässä asemassa valiokuntien hankkiessa tietoa toimeenpanovallasta ja käsiteltävästä asiasta. Vaikka suuri valiokunta toimii keskeisenä valiokuntana EU:iin liittyvien asioiden hoidossa, on erikoisvaliokuntien merkitys EU-asioiden käsittelyssä kasvanut. Eduskunnan EU-asioiden käsittelyyn liittyvä tutkimus on kuitenkin keskittynyt suuren valiokunnan tarkastelemiseen. Tutkielmassa valiokuntien asiantuntijakuulemiset on analysoitu päämies-agentti –teorian mukaisen teoreettisen viitekehyksen mukaisesti. Valiokuntia tarkastellaan toimeenpanovallan, ja vastinministeriöidensä valvojina, joille eduskunta on delegoinut valtaansa. Tutkielmassa tarkastellaan asiantuntijakuulemisia keskittymällä kuulemisten määrään, asiantuntijoiden taustatahoon ja kuulemisten käyttöön valvonnan toimintatapana. Aineisto on kerätty valiokuntien vuonna 2013 antamista mietinnöistä ja lausunnoista. Kaikki valiokuntien kuulemat asiantuntijat on koodattu ja luokiteltu heidän edustamiensa taustatahojen perusteella. Käsiteltävät asiat on luokiteltu EU:iin liittyviin ja EU:iin liittymättömiin asioihin sisällön perusteella. U- ja E-kirjelmät muodostavat oman kategoriansa. Aineisto analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttämällä. Tutkielman analyysi osoittaa valiokuntien kuulevan vähemmän asiantuntijoita U- ja E-kirjelmien käsittelyssä kuin muiden asioiden käsittelyssä. Ero oli merkittävin hallintovaliokunnassa. Muita merkittäviä eroja kuulemisten määrässä ei havaittu. Valiokunnat myös kuulevat suhteellisesti enemmän asian valmistelleen ministeriön edustajia käsitellessään U- ja E-kirjelmiä. Kolmansien osapuolien edustajat muodostivat enemmistön asiantuntijoista kaikkien asioiden kuulemisissa, joka viittaa valiokuntien käyttävän heidän kauttaan saamaansa informaatiota hyväkseen toimeenpanovallan valvonnassa. Tutkimuksen kohteena olleista neljästä valiokunnasta valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemiset poikkesivat eniten muista valiokunnista. Erot asiantuntijoiden taustatahoissa EU:iin liittyvien asioiden ja muiden asioiden välillä olivat myös suurimpia valtiovarainvaliokunnassa. Tutkielman tulokset osoittavat, että asiantuntijakuulemisissa on tiettyjä eroavaisuuksia EU-asioiden ja muiden asioiden välillä, mutta että suurimmat erot löytyvät U- ja E-kirjelmien ja muiden asioiden asiantuntijakuulemisten väliltä. Tulokset osoittavat, että asiantuntijakuulemisten osalta valiokuntien jäsenet eivät erottele tai käsittele erilaisesti puhtaasti kansallista lainsäädäntöä sellaisesta lainsäädännöstä, jolla kansallisesti toimeenpannaan EU-direktiivejä. Vähäisempi asiantuntijoiden kuuleminen ei tue ajatusta valiokuntien aktiivisesta tiedonkeruusta EU-tason päätöksenteon alkuvaiheissa

Kotimaisten asiakkaiden valintaperusteet Helsingin boutique-hotelleissa

Tämä tutkimustyyppinen opinnäytetyö käsittelee helsinkiläisten boutique-hotellien valintakriteerejä kotimaisten asiakkaiden näkökulmasta. Työn tarkoituksena oli tutkia mitä asioita asiakkaat pitävät välttämättöminä valitessaan boutique-hotellin majoitusvaihtoehdoksi, mitkä asiat ratkaisevat ostopäätöksessä sekä minkä perusteella he valitsevat juuri boutique-hotellin. Työn pääongelmana oli selvittää mitkä tekijät vaikuttavat helsinkiläisten boutique-hotellien valintaan kotimaisten asiakkaiden näkökulmasta. Alaongelmana selvitettiin miten online-arvostelut, sosiaalinen media sekä muiden arvostelut vaikuttavat boutique-hotellin valintaan. Toisena ala-ongelmana tutkittiin miten hinta vaikuttaa boutique-hotellin valintaan ja kolmantena alaongelmana sitä, kuinka merkityksellinen hotellin ekologisuus ja vastuullisuus on asiakkaalle? Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin ostopäätöstä, asiakaskokemusta ja palvelua, online-arvostelujen, sosiaalisen median vaikutusta sekä muiden asiakkaiden suosituksia, hinnan merkitystä kuluttajille, sekä ekologisuuden ja vastuullisuuden roolia. Näitä teemoja tarkasteltiin hyödyntämällä erilaisia kirjallisia ja sähköisiä lähteitä. Tutkimuksen empiirisessä osassa käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää, kyselytutkimusta. Kyselytutkimus toteutettiin Webropol-kyselylomakkeella, joka sisälsi valinta-, asteikko- sekä aukko kysymyksiä. Kyselyn vastaajiksi valikoituivat helsinkiläisen Hotel F6 boutique-hotellin asiakkaat, jotka edustavat tutkimuksen kohderyhmää. Kyselylomakkeen suunnittelussa huomioitiin pää– ja alaongelmat, jotta saatiin kattavaa tietoa asiakkaiden näkemyksistä ja valintakriteereistä. Kyselytutkimuksen tulokset vastasivat hyvin tietoperustassa esitettyjä näkemyksiä ja antoivat konkreettista tietoa boutique-hotellien asiakkaiden päätöksentekoon vaikuttavista tekijöistä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että boutique-hotellit voivat vahvistaa kilpailuasemaansa keskittymällä asiakkaiden arvostamiin yksilöllisiin palveluihin sekä parantamalla asiakaskokemusta hyödyntämällä suosituksia ja vahvistamalla online-näkyvyyttään. Lisäksi tulokset korostavat, että hotellien ekologisuus ja vastuullisuus kiinnostavat osaa asiakaskuntaa mutta eivät vielä ole tärkeimpiä valintakriteerejä. Tämä tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa sekä boutique-hotellien kehitystyön tueksi että laajemmin hotellialan kilpailuedun vahvistamiseksi

Neoliberalism, welfare state and social work practice in Finland.

This article seeks to draw upon the changes and consequences which have been experienced as a result of global neoliberal policy implementation. The use of privatisation and market in the delivery of social welfare services has implications for the transfer of resources, citizen choice and citizen duties away from the state to the citizen (Clarke and Newman 1997). This article is focused on these trends in Finland. In the article the authors illustrate the changes by using examples and cases from Finnish welfare services. The focus of the chapter is especially on children and family services

Psychiatric symptoms in Salla disease

Salla disease (SD) is a rare lysosomal storage disorder characterised by intellectual disability ataxia, athetosis, nystagmus, and central nervous system demyelination. Although the neurological spectrum of SD's clinical phenotype is well defined, psychotic symptoms in SD remain unreported. We reviewed the presence of psychiatric symptoms in patients diagnosed with SD. Medical records of all SD patients at Oulu University Hospital during the years 1982-2015 were systematically reviewed to evaluate the presence of psychiatric symptoms. Psychiatric symptoms were frequently associated with SD (10/24, 42%), and two patients were described as developing psychosis as adolescents. We reported their clinical characteristics in detail and assessed the prevalence of psychiatric symptoms in a cohort of 24 patients. Other psychiatric factors associated with SD were sleeping disorders (8/24, 32%), aggressive behaviour disorders or restlessness (6/24, 25%), and off-label antipsychotic medication (4/24, 17%). This report expands the knowledge of the phenotypic spectrum of SD and demonstrates the importance of recognising the possibility of psychiatric symptoms, including psychosis, in persons with SD

Työolot perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa covid-19 pandemian aikana

Objectives: The COVID-19 pandemic has globally affected healthcare workers’ (HCWs) health and wellbeing. Most studies on COVID-19 have focused on tertiary healthcare. The aim of this study was to increase the knowledge on the effects of the pandemic on working conditions in tertiary and primary healthcare. Material and Methods: The comparative cross-sectional study consisted of an online questionnaire sent to HCWs of the City of Helsinki (primary healthcare) and Helsinki University Hospital (tertiary healthcare). Altogether 1580 HCWs with direct patient contact participated in the study: 895 from tertiary and 685 from primary healthcare. Statistical analysis used SPSS 25 from IBM. The tests used were the χ2 test, Fisher’s exact test, and binary logistic regression analysis. Results: Primary HCWs were less likely to treat COVID-19 patients (OR = 0.45, 95% CI: 0.37–0.56). However, both groups reported a similar number of COVID-19 infections, primary HCWs 4.9% and tertiary HCWs 5.0%, and work-related quarantine was significantly more prevalent (OR = 1.96, 95% CI: 1.38–2.79) among primary HCWs. In addition, work-related wellbeing was poorer among primary HCWs than tertiary HCWs in terms of feeling more stressed at work (OR = 3.20, 95% CI: 2.55–4.02), not recovering from work (OR = 0.49, 95% CI: 0.39–0.62), reported mental wellbeing below normal levels (OR: 1.59, 95% CI: 1.26–2.00), and increased working hours (OR = 1.63, 95% CI: 1.25–2.12). Conclusions: The study demonstrates how the pandemic has affected the wellbeing and working conditions of not only tertiary but also less studied primary HCWs. The authors’ findings suggest that the challenges identified during the COVID-19 pandemic in the health and wellbeing of healthcare workers are even greater in primary care than in tertiary care.Peer reviewe

"As protective gear began to run low, guidance on protection became looser" - Healthcare workers' perspectives on infection prevention and control during the COVID-19 pandemic

ObjectivesThe COVID-19 pandemic has posed several risk factors to healthcare workers' (HCWs') emotional distress. The purpose of the study was to enhance understanding of the experiences and feelings of HCWs during the COVID-19 pandemic, with specific reference to infection prevention and control (IPC) practices and guidance, focusing on the quality and availability of personal protective equipment (PPE), guidelines, and management. With a qualitative approach, we aimed to enable a wider narrative; to gain a more detailed understanding related to PPE use and identify experiences that can be overlooked in forced-choice questionnaires. MethodsAn online questionnaire was conducted among HCWs of the City of Helsinki and Helsinki University Hospital between 12.6.2020 and 5.4.2021. Altogether 1,580 HCWs participated in the study, from whom 579 shared 1,666 free-text responses. These responses were analyzed qualitatively, and the results were combined with statistical data on the participants' working conditions and backgrounds. ResultsWe identified problems in PPE availability and changing guidelines as factors causing the most distress in the participants. Regarding availability, running out of masks and respirators emerged as the most worrying issue, and inadequate PPE was associated with the excessive workload (OR 1.51, CI 95% 1.01-2.25). The results also highlight the importance of transparent and clear communication regarding IPC instructions and guidance, and clear IPC guidance was associated with better levels of reported recovery from work (OR 1.51, CI 95% 1.06-2.14). ConclusionsOur study highlights the importance of adequate PPE provision, transparent communication, clear guidance, and supportive supervisory work in this ongoing pandemic and potential new ones. We suggest more rigorous preparation, with crisis communication planning and emergency storage of PPE.Peer reviewe