Termination and after-care measures covered by collateral under the Mining Act

This report analyses the concrete criteria for determining the collaterals under the Mining Act that are composed of the measures based on obligations imposed under the Mining Act. Four different types of mines are used as examples to study the regulation of mining collaterals. Based on these case studies, a concrete and clear account is given on the individual factors to be taken into account in determining mining collaterals, and development proposals are also presented. Contact person at the Ministry of Economic Affairs and Employment: Niklas Vartiainen, Chief Specialist, tel. +2 9504 7317, [email protected]

Mustionjoen virta-alueiden elinympäristömallinnus

Joessa elää kaksi luontodirektiivin nilviäislajia, jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera) ja vuollejokisimpukka (Unio crassus). Lohikalojen, lohen (Salmo salar) ja taimenen (Salmo trutta), poikaset toimivat jokihelmisimpukan elinkierrossa väli-isäntinä simpukoiden toukille. Mustionjoen pääuoman jäljellä olevat virtavesialueet kartoitettiin vuonna 2010. Tämän työn tarkoituksena oli tarkemmin arvioida lohelle soveltuvien elinympäristöjen määrää ja laatua eri Mustionjoen virtaamilla. Työ toteutettiin kaksidimensionaaliseen virtausmallinnukseen liitetyllä habitaattimallinnuksella. Lähes kaikki Mustionjoen virtapaikat ovat lohenpoikasten preferenssiaineistoon verrattuna liian syviä. Muiden ympäristötekijöiden osalta kaikilta virtapaikoilta löytyi lohenpoikasten suosimaa habitaattia suhteellisen paljon. Tosin virrannopeuden ja syvyyden kannalta useilla alueilla sopivat alueet menivät ristiin: siellä missä virrannopeus oli sopivaa, syvyyttä oli liikaa ja toisaalta sopivilla syvyyksillä ranta-alueilla virrannopeus oli liian alhainen. Pohjan kivikoon suhteen kaikki mallinnetut alueet olivat hyviä. Tulosten avulla voidaan arvioida virta-alueiden soveltuvuutta nykytilassa sekä myös mahdollisten kalataloudellisten kunnostusten suunnittelun apuna

Acute hormonal findings after aneurysmal subarachnoid hemorrhage - report from a single center

Purpose: The aim was to assess anterior pituitary hormone levels during the acute phase of aneurysmal subarachnoid hemorrhage (aSAH) and analyze the possible association with the clinical condition and outcome. Material and methods: Forty patients with aSAH whose aneurysm was secured by endovascular coiling were enrolled. Basal secretions of cortisol, testosterone, luteinizing hormone (LH), prolactin (PRL), and sex hormone binding globulin (SHBG) levels were measured up to 14 days after the incident. Results: The main finding was that hypocortisolism was rare whereas testosterone deficiency was common in male patients. Furthermore, various other hormone deviations were frequent and there was wide interindividual variability. We found no association between delayed cerebral ischemia (DCI), outcome of the patients or aneurysm location, and hormone abnormalities, while both Hunt & Hess and Fisher grade were associated with low PRL levels. Hunt & Hess 5 was associated with low PRL concentration when compared to grades 1 (OR = 4.81, 95% CI 1.15-20.14, p = 0.03), 3 (OR 7.73, 95% CI 1.33-45.01, p = 0.02), and 4 (OR = 6.86 95% CI 1.28-26.83, p = 0.02). Fisher grade 4 was associated with low PRL concentration when compared to grades 3 (OR 3.37, 95% CI 1.06-10.73, p = 0.03) and 2 (OR 9.71, 95% CI 1.22-77.10, p = 0.04). Conclusion: Deviations from normal and huge interindividual differences are common in hormone levels during the acute phase of aSAH. Routine assessment of anterior pituitary function in the acute phase of aSAH is not warranted. During the follow-up in the outpatient clinic, hormone concentrations were not measured, which would have brought a more long-term perspective into our findings.Peer reviewe

Ympäristölupamenettelyn sujuvoittaminen: Lupamenettelyn vaiheistuksen ja toimintamallien kehittäminen

Hankkeen tarkoituksena on ollut esimerkkitapausten eli niin sanottujen pilottilupahankkeiden avulla kokeilla uudenlaista ympäristölupamenettelyä. Kokeillussa mallissa olemassa olevaa lupamenettelyä pyrittiin sujuvoittamaan tehostamalla luvanhakijalle annettua neuvontaa, lisäämällä viranomaisen ja toiminnanharjoittajan välistä yhteydenpitoa, eriyttämällä lausuntopyyntöjen pyytämisen vaihe kuulemismenettelystä ja liittämällä lupapäätösluonnos mukaan myöhemmin tapahtuvassa kuulemisessa käytettäviin asiakirjoihin. Raportissa tarkastellaan pilottilupahankkeista saatuja kokemuksia uudenlaisesta ympäristölupamenettelystä. Tarkastelun pohjalta raportissa esitetään kehittämisehdotuksia ympäristölupamenettelyn, tehostetun neuvonnan ja lausuntomenettelyiden kehittämiseksi valtion organisaatiouudistukset ja digitalisaatio huomioon ottaen. Raportissa tunnistetaan ja esitetään ehdotuksia ohjeistus- ja säädösmuutostarpeista, joilla menettelyä voitaisiin edelleen kehittä

Uudet kumppanuus- ja liiketoimintamallit suomalaisen vesiliiketoiminnan edistämisessä

Globaali kysyntä vesivarojen hallintaan, veden käyttöön, puhdistamiseen ja kierrätykseen liittyville ratkaisuille kasvaa nopeasti. Kasvavasta globaalista markkinasta ja vahvasta osaamispohjastaan huolimatta Suomi on menettänyt asemiaan vesiosaamisen markkinoilla. Kehityksen kääntämiseksi tarvitaan vahva yhteinen strateginen näkemys ja tahtotila vesiosaamisen kehittämisen ja kansainvälistymisen vauhdittamiseksi sekä asetettaviin tavoitteisiin mitoitetut resurssit. Tämä selvitys tunnistaa selkeitä pullonkauloja ja ehdottaa joukon konkreettisia toimenpiteitä lisätä suomalaisen vesiosaamisen kilpailukykyä hyödyntäen julkisia innovatiivisia hankintoja nykyistä paremmin (5 suositusta) sekä valjastaen rahoitusalan toimijoita investoimaan laajempaa vaikuttavuutta (esim. terveys-, turvallisuus-, työllisyys-, ilmasto- ja ympäristöhyötyjä) tarjoaviin vesiratkaisuihin (3 suositusta). Selvitys myös tunnistaa, että erilaisten kumppanuusmallien tehokkaampi hyödyntäminen (3 suositusta) voi varmistaa, että suomalaisen vesiosaamisen keskeinen kilpailukykytekijä – yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin saumaton yhteistyö – saadaan täysimääräisesti käyttöön. Selvityksen kohdennettuun tarkasteluun valitut kaksi esimerkkihanketta EcoSairila ja Kiinan patoturvallisuushanke sekä niiden pohjalta laaditut uudet toimintamallit (”Vesihuolto-osaamisen kansainvälistymispolku” ja ”Patoturvallisuuden ja vedenlaadun kansainvälistymispolku”) ovat tukeneet selvitysten tulosten validointia ja tarjoavat mahdollisen tiekartan suositusten välittömälle pilotoinnill