Oral Dimensions Related to Bit Size in Adult Horses and Ponies

A bit that fits is essential for horse welfare and good communication with the ridden, driven or led horses. The bit causes pressure on the sensitive structures of the horse mouth. The aim of this study was to investigate variation in oral dimensions related to bit fit in adult horses and ponies and to evaluate bit fit by comparing oral dimensions with the currently used bit size selected by the horse owner. The study population consisted of 554 horses and ponies, 308 geldings and 246 mares, age 5-29 years, presented for routine dental care. Oral dimensions: mouth width, distance between upper and lower jaw, tongue thickness and lower jaw width, were measured under sedation. Oral dimensions were compared with the most used bit mouthpiece size presented to the researcher by the owner. Bit type and material were recorded. All oral dimensions in adult horses and ponies varied by breed and sex. Mouth width and distance between upper and lower jaw correlated positively with age. Oral dimensions were significantly smaller in mares than in geldings. In coldblood Finnhorses, oral dimensions were greater than in other breeds; in ponies they were smaller. The majority of the oral dimensions correlated positively with each other. Lower jaw width did not correlate with tongue thickness. It was common to use a bit that did not fit the horse: the bit was either too short or too long (over 10 mm longer) compared to mouth width, compressed the tongue in between the upper and lower jaw, or the center link was of similar length compared to lower jaw width, thus possibly causing pressure points or a nutcracker effect on the bars of the lower jaw. Horses had, on average, space for a 14 mm thick bit without compressing the tongue. The results of this study can aid in choosing a horse bit size that fits correctly and does not cause discomfort. It is recommended that the fit of the bit is evaluated regularly as the horse ages.Peer reviewe

Classroom-Integrated Movement and Music Interventions and Children’s Ability to Recognize Social Interaction Based on Body Motion

Music and movement activities have been found to be beneficial for learning in childhood. The current study was part of the Arts@School project examining the effect of classroom-integrated arts-based interventions (music, movement, music-movement) on various student outcomes. The outcome of interest in the current report is the ability to recognize social interaction, which is one aspect of social cognition, an important but often ignored factor contributing to well-being and learning. The ability to recognize social interaction was studied using a test with two human figures either interacting with each other or moving separately. Children aged 10–11 completed the test pre and post intervention. The intervention groups and an inactive control group were four classes in a school. The interventions were delivered by teachers. The music intervention included listening, singing, and joint music making. The movement intervention was based on a creative dance approach and contained developmental movement patterns. The music-movement intervention focused on bodily experiences arising through activities combining music and movement. All intervention groups improved at the test, whereas the difference between the pre and post measurement did not reach significance in controls. This trend suggests that music and movement interventions integrated in the school learning environment may support children’s ability to interpret body motion, an important aspect of social interaction

Trends in the receipt of medicines information among Finnish adults in 1999–2014 : a nationwide repeated cross-sectional survey

Peer reviewe

How far are we from a medication use process aiming at well-informed adherent patients with long-term medications in Finland? Qualitative study

Objective Finland is one of the few countries that has established a national Medicines Information (MI) Strategy. The ultimate goal of the strategy is a well-implemented medication use process resulting in well-informed adherent patients. This study aimed at evaluating the implementation of the strategy 3years after its launch. Design The evaluation applied a pragmatic approach and was conducted by interviewing stakeholders involved in the National MI Network enhancing the MI Strategy's implementation. The network comprises national key stakeholders producing and using MI. Data were deductively analysed according to the medication use process of the MI Strategy using the framework method, complemented with inductively derived categories. Setting National implementation of the MI Strategy throughout the healthcare system after the first operational period (2012-2014) in 2015. Participants The members of the National MI Network (n=79/111, participation rate 71%, representing 42/53 stakeholder organisations). Outcome measures A new conceptual framework was developed based on stakeholders' views on well-implemented actions and actions needing development in the medication use process at (1) infrastructure (macro), (2) healthcare professionals (meso) and (3) patient (micro) levels. Results Medication counselling by community pharmacists was the primary implemented action, followed by physicians' actions while starting a new medication, and advice given by nurses. The major development needs concerned (1) poor access to patient information and its transfer in healthcare, particularly the lack of reconciled medication lists and electronic health records (macro); (2) poorly functioning medication use process in home care and social care units, such as nursing homes (meso); and (3) limited patient involvement in their care (micro). Conclusions Far more actions for development than well-established practices in the medication use process were identified. Major challenges found in this evaluation are considered in the ongoing Rational Pharmacotherapy Action Plan 2018-2022 by the Ministry of Social Affairs and Health.Peer reviewe

Suomalainen apteekkipalvelututkimus 2010–2020 : Järjestelmälliseen kirjallisuushakuun perustuva katsaus

Tämän järjestelmälliseen kirjallisuushakuun perustuvan katsauksen tavoitteena oli selvittää ja kuvailla, millaista apteekkipalveluihin liittyvää tutkimusta Suomessa on tehty vuosina 2010–2020 sekä tulosten perusteella tarkastella apteekkipalvelujen toteutumista. Katsaus toteutettiin osana valtioneuvoston rahoittamaa, Kelan, Fimean, Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteishanketta, jossa selvitettiin lääkkeiden hintakilpailun aktivointia sekä lääkkeiden käyttäjien odotuksia apteekkitoiminnalle (Saastamoinen ym. 2021). Katsausta varten tehtiin järjestelmällinen kirjallisuushaku ajalta 1.1.2010–9.6.2020. Katsaukseen sisällytettiin suomalaisiin apteekkipalveluihin liittyvät vertaisarvioidut suomen- ja englanninkieliset järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset, alkuperäisartikkelit sekä väitöskirjat riippumatta tutkimusmenetelmästä. Kirjallisuushaku tuotti 649 artikkelia, joista katsaukseen valikoitui 70. Näiden lisäksi tunnistettiin ja otettiin mukaan 25 haun ulkopuolelle jäänyttä vertaisarvioitua artikkelia. Apteekkipalvelututkimuksista (n = 95) tunnistettiin yhdeksän pääteemaa. Valtaosa tutkimuksista liittyi apteekkien lakisääteisiin tehtäviin. Palveluista lääkeneuvonta, koneellinen annosjakelu ja lääkehoidon arviointipalvelut olivat eniten tutkittuja, samoin lääkevaihdon sekä hintaneuvonnan toteutus. Reilu neljännes tutkimuksista liittyi apteekkipalveluiden strategiseen kehittämiseen ja johtamiseen. Vaikuttavuustutkimuksia löytyi kolme, sen sijaan kustannusvaikuttavuustutkimuksia ei löytynyt lainkaan. Tutkimukset olivat pääosin kuvailevia, farmasian ammattilaisille, apteekin asiakkaille, väestölle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja päättäjille suunnattuja kysely- tai haastattelututkimuksia. Apteekit ovat vakiinnuttaneet paikkansa lääkäreiden ja pakkausselosteiden ohella tärkeimpänä lääketiedon lähteenä lääkkeiden käyttäjille. Kuitenkin lääkkeiden käyttäjien yksilöllisiin tarpeisiin nähden lääkeneuvonta on lääkevalmistekeskeistä ja sen sisältö sekä määrä vaihtelevat terapia- ja potilasryhmittäin. Myös koneellisen annosjakelupalvelun ja lääkehoitojen arviointipalvelujen sisältö ja toteutus vaihtelee. Lääkkeiden käyttäjät pitävät lääkevaihtoa hyvänä asiana, ja lääkevaihto toteutuu apteekeissa hyvin. Asiakkaat ovat tyytyväisiä apteekkien hintaneuvontaan, vaikka hintaneuvonta halvimmasta saatavilla olevasta valmisteesta ei aina toteudu. Suomalaisia apteekkipalveluja on tutkittu laajasti. Apteekkien lakisääteiset tehtävät toteutuvat pääsääntöisesti hyvin. Mikäli apteekkien toivotaan nykyistä paremmin täydentävän ja tukevan muun terveydenhuollon lähipalveluja, tutkimusta tulee kohdentaa apteekkipalveluiden integraatioon sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä apteekkitoiminnan vaikuttavuuteen ja kustannusvaikuttavuuteen rationaalisen lääkehoidon edistämisen näkökulmasta

Tutkimustieto hyötykäyttöön: Rationaalisen lääkehoidon tutkimusstrategia 2018–2022

Tutkimusstrategia on laadittu osana pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaista rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelmaa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018). Tavoitteena on edistää tutkimustiedon hyötykäyttöä rationaalisen lääkehoidon toimeenpanossa. Tavoitteen mukaisesti vuoteen 2022 mennessä: • rationaalisen lääkehoidon tutkimus ja kehittäminen ovat osa sote-järjestelmää, • tutkimustietoa hyödynnetään monipuolisesti sote-järjestelmän toiminnan ohjauksessa ja lääkepoliittisessa päätöksenteossa ja • tutkimusstrategiassa esitettyjen tutkimusalueiden tutkimus ja resursointi on vahvaa. Tutkimusstrategiassa on hyödynnetty Donabedianin (1997) hoidon laatuun vaikuttavien tekijöiden määrittelyä kolmeen osa-alueeseen: rakenne, prosessi ja tulokset. Tämän mukaisesti tutkimusalueet on jaoteltu seuraavasti: • rationaalista lääkehoitoa edistävien rakenteiden ja toimintaedellytysten tutkimus, • lääkitysturvallisuutta eri toimintaympäristöissä edistävä lääkehoidon toteutusprosessien tutkimus, sekä • lääkkeiden käytön ja lääkehoidon vaikuttavuuden sekä taloudellisuuden tutkimus. Tutkimusstrategiassa kuvataan tutkimuksen nykytilaa ja esitetään useita keinoja tutkimusedellytysten parantamiseksi. Tärkeää on lisätä monitieteistä verkostoitumista ja tutkimusyhteistyötä, luoda edellytyksiä pitkäjännitteiselle tutkimukselle ja uusille tutkimusavauksille, tehostaa tutkimusresurssien käyttöä ja parantaa tutkimusinfrastruktuuria sekä suunnata tutkimusrahoitusta rationaalista lääkehoitoa edistävään tutkimuksee

Pelot - toivo - luottamus : Näkökulmia Luoteis-Venäjän hiv- ja aids-kysymykseen

Verkkoversion ISBN 978-951-33-2282-3, ISSN 1795-810