Synthesis report on utilization of peatland forests for biomass production

201

Mökkeilyn hiilijalanjälki Suomessa : Hiilijalanjäljen koko, osatekijät ja niihin vaikuttaminen vapaa-ajan asumisessa

Tutkimuksessa arvioitiin ensimmäistä kertaa Suomen mökkeilyn hiilijalanjälki. Lisäksi laadittiin laskuri, jolla käyttäjä voi arvioida oman mökkeilyn hiilijalanjälkeä. Kyselytutkimuksella selvitettiin myös vuosien 2021–2023 energia- ja taloustilanteen vaikutuksia mökkeilyyn. Mökkeilyn hiilijalanjälkilaskentaan sisältyvät mökkien energiankulutus, mökkimatkat, mökiltä käsin tehtävät asiointimatkat, veneily sekä tavaroiden ja palveluiden kulutus. Laskelmaan eivät sisälly rakentamisvaihe, maankäyttösektorin päästöt, ruoka ja päivittäistavarat tai ulkomailla sijaitsevat mökit. Laskennan aineistoina käytettiin polttoaineiden kulutustietoja ja tilastotietoja pääasiassa vuodelta 2021, vuoden 2023 alussa käytössä olleita päästökertoimia ja aiemmissa tutkimuksissa kerättyjä tietoja. Tulosten mukaan mökkeilyn hiilijalanjälki Suomessa on noin 1,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO2-ekv.). Yhden mökin hiilijalanjälki on keskimäärin 2 313 kg CO2-ekv. Suurin osa päästöistä (noin 58 %) aiheutuu mökkeilyyn liittyvästä liikkumisesta. Energiankulutuksen (sähkö ja lämpö) osuus on 19 %, tavaroiden ja palveluiden kulutuksen 18 % ja veneilyn osuus 5 %. Mökkeilyn osuus yhden mökkeilevän suomalaisen keskimääräisestä hiilijalanjäljestä on 7,5 %. Päästöjen taso vaihtelee merkittävästi mökin koon, sijainnin ja varustelutason mukaan. Näihin tekijöihin ja kulutustottumuksiin vaikuttamalla hiilijalanjälkeä voidaan pienentää

Insulin-like growth factor binding protein 2 promotes ovarian cancer cell invasion

BACKGROUND: Insulin-like growth factor binding protein 2 (IGFBP2) is overexpressed in ovarian malignant tissues and in the serum and cystic fluid of ovarian cancer patients, suggesting an important role of IGFBP2 in the biology of ovarian cancer. The purpose of this study was to assess the role of increased IGFBP2 in ovarian cancer cells. RESULTS: Using western blotting and tissue microarray analyses, we showed that IGFBP2 was frequently overexpressed in ovarian carcinomas compared with normal ovarian tissues. Furthermore, IGFBP2 was significantly overexpressed in invasive serous ovarian carcinomas compared with borderline serous ovarian tumors. To test whether increased IGFBP2 contributes to the highly invasive nature of ovarian cancer cells, we generated IGFBP2-overexpressing cells from an SKOV3 ovarian cancer cell line, which has a very low level of endogenous IGFBP2. A Matrigel invasion assay showed that these IGFBP2-overexpressing cells were more invasive than the control cells. We then designed small interference RNA (siRNA) molecules that attenuated IGFBP2 expression in PA-1 ovarian cancer cells, which have a high level of endogenous IGFBP2. The Matrigel invasion assay showed that the attenuation of IGFBP2 expression indeed decreased the invasiveness of PA-1 cells. CONCLUSIONS: We therefore showed that IGFBP2 enhances the invasion capacity of ovarian cancer cells. Blockage of IGFBP2 may thus constitute a viable strategy for targeted cancer therapy

Computational Methods for Estimation of Cell Cycle Phase Distributions of Yeast Cells

Two computational methods for estimating the cell cycle phase distribution of a budding yeast (Saccharomyces cerevisiae) cell population are presented. The first one is a nonparametric method that is based on the analysis of DNA content in the individual cells of the population. The DNA content is measured with a fluorescence-activated cell sorter (FACS). The second method is based on budding index analysis. An automated image analysis method is presented for the task of detecting the cells and buds. The proposed methods can be used to obtain quantitative information on the cell cycle phase distribution of a budding yeast S. cerevisiae population. They therefore provide a solid basis for obtaining the complementary information needed in deconvolution of gene expression data. As a case study, both methods are tested with data that were obtained in a time series experiment with S. cerevisiae. The details of the time series experiment as well as the image and FACS data obtained in the experiment can be found in the online additional material at http://www.cs.tut.fi/sgn/csb/yeastdistrib/

Hiilineutraali Suomi 2035 : Ilmasto- ja energiapolitiikan toimien ympäristövaikutusten arviointi

Tässä raportissa esitetään “Hiilineutraali Suomi 2035 - ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset” (HIISI) -hankkeen osatehtävänä toteutettu ympäristövaikutusten (SOVA) arviointi. HIISIn tavoitteena oli tuottaa tietoa tukemaan ilmasto- ja energiastrategian, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) sekä EU:ssa Suomelle sovittujen päästövähennysvelvoitteiden saavuttamista. SOVA-arviointi keskittyy keskeisiksi tunnistettuihin potentiaalisiin ympäristövaikutuksiin. Aiheen laajuuden vuoksi suuri osa arvioinnista on laadullista. Ilmastotavoitteiden saavuttamisella on lähtökohtaisesti myönteisiä ympäristö- ja terveysvaikutuksia, kun ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia ympäristöön saadaan samalla hillittyä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin merkittäviä muutoksia tavoissa tuottaa ja kuluttaa energiaa ja materiaalia, mihin sisältyy huomattavaa rakentamista ja luonnonvarojen käyttöä. Tämä aiheuttaa myös haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin, ilmaan ja maaperään sekä ihmisten elinoloihin, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja siihen liittyvät vaikutukset riippuvat kuitenkin voimakkaasti siitä, miten tarvittavat ohjauskeinot ja sääntely ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan. Hiilineutraali Suomi 2035 – Ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) -hankkeen raportit: Synteesiraportti – Johtopäätökset ja suositukset Maankäyttö- ja maataloussektorin skenaariot Ilmasto- ja energiapolitiikan toimien ympäristövaikutusten arviointi Kansantalouden skenaariot Metsiin kohdistuvien ilmastopoliittisten toimenpiteiden toteutettavuus ja puun tarjonta yksityisen metsänomistuksen näkökulmasta Energiajärjestelmän ja kasvihuonekaasujen kehitykset Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Genome-Wide Analysis of Effectors of Peroxisome Biogenesis

Peroxisomes are intracellular organelles that house a number of diverse metabolic processes, notably those required for β-oxidation of fatty acids. Peroxisomes biogenesis can be induced by the presence of peroxisome proliferators, including fatty acids, which activate complex cellular programs that underlie the induction process. Here, we used multi-parameter quantitative phenotype analyses of an arrayed mutant collection of yeast cells induced to proliferate peroxisomes, to establish a comprehensive inventory of genes required for peroxisome induction and function. The assays employed include growth in the presence of fatty acids, and confocal imaging and flow cytometry through the induction process. In addition to the classical phenotypes associated with loss of peroxisomal functions, these studies identified 169 genes required for robust signaling, transcription, normal peroxisomal development and morphologies, and transmission of peroxisomes to daughter cells. These gene products are localized throughout the cell, and many have indirect connections to peroxisome function. By integration with extant data sets, we present a total of 211 genes linked to peroxisome biogenesis and highlight the complex networks through which information flows during peroxisome biogenesis and function