Work ability of employees in changing social services and health care organizations in Finland

Objectives: In this study, we examined the connection between organizational changes and employees own evaluations of their work ability. Materials and Methods: In early 2010, we asked employees (n = 2429) working in the Finnish social services and health care industry to identify all the organizational changes that had occurred at their workplaces over the previous two years, and to evaluate their own work ability and whether different statements related to the elements of work ability were true or false at the time of the survey. For our method of analysis, we used logistical regression analysis. Results: In models adjusted for gender, age, marital status, professional education and managerial position, the respondents who had encountered organizational changes were at a higher risk of feeling that their work ability had decreased (OR = 1.49) than the respondents whose workplaces had not been affected by changes. Those respondents who had encountered organizational changes were also at a higher risk of feeling that several elements related to work ability had deteriorated. The risk of having decreased self-evaluated work ability was in turn higher among the respondents who stated they could not understand the changes than among those respondents who understood the changes (OR = 1.99). This was also the case among respondents who felt that their opportunities to be involved in the changes had been poor in comparison to those who felt that they had had good opportunities to be involved in the process (OR = 2.16). Conclusions: Our findings suggest that the organizational changes in social and health care may entail, especially when poorly executed, costs to which little attention has been paid until now. When implementing organizational changes, it is vital to ensure that the employees understand why the changes are being made, and that they are given the opportunity to take part in the implementation of these changes

Rahapelaaminen kansanterveydellisenä huolenaiheena : Rahapelirikollisuuden arvioidut kustannukset yhteiskunnalle

publishedVersionpublishedVersionPeer reviewe

Developing a work well-being questionnaire for social- and health-care managers

Objectives: There is a need for up-to-date research on health-care and social managers' work well-being. The purpose was to develop a questionnaire for measuring health-care and social managers' subjective work well-being and to determine whether their background factors are connected to their work well-being. Material and Methods: The authors developed a questionnaire based on their previous health-care and social managers' work well-being framework. It covers 5 separate categories: 1) individual factors, 2) social factors, 3) professional support from one's own manager, 4) organizational factors, and 5) work-related factors. Using statistical methods, the authors examined the questionnaire's internal validity, its fit with the framework, and the connections between several background factors and work well-being. The survey data (N = 281) were collected from South Osthrobothnia and Central Osthrobothnia in Finland. Results: The questionnaire's internal validity was good, and it fit rather well with the authors' previous framework. Managers' work well-being was highest for the category of “professional support from one's own manager” and lowest for “organizational factors.” The authors found connections between different categories of work well-being and a) years of managerial experience, b) level of management, and c) occupational group. Conclusions: The questionnaire gives a holistic view of managers' work well-being and is suitable for measuring work well-being in the social- and health-care context. An examination showed that there is a need to improve the individual situations of the social- and health-care managers. The questionnaire can be used to assess managers' work well-being and to build a knowledge base for developing organizational policies.publishedVersionPeer reviewe

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus yhteisöllisyydestä työelämässä

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata työelämän yhteisöllisyyttä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Aineisto koostui 30:stä tutkimusartikkelista, jotka analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Varsinaisesti yhteisöllisyyden merkitystä työyhteisössä oli tutkittu 14 artikkelissa. Lopuissa mukaan valikoituneissa artikkeleissa (n=16) yhteisöllisyyttä oli tutkittu tutkimusten osana, joiden aiheina olivat työelämän laatu, työtyytyväisyys, työuupumus ja työpaikan henki. Kirjallisuuskatsauksen perusteella työelämän yhteisöllisyyden voidaan katsoa muodostuvan työelämän yhteisöllisyyttä selittävistä tekijöistä ja yhteisöllisyyden tunteen seurauksista. Työelämän yhteisöllisyyttä selittäviksi tekijöiksi pelkistyivät yksilö, yhteistyö- ja vuorovaikutus- sekä kulttuuritekijät. Yhteisöllisyyden tunteen seuraukset ilmenevät sitoutumisena, työtyytyväisyytenä ja työhyvinvointina sekä työn laatuna. Kirjallisuuskatsaus osoitti yhteisöllisyyden tunteella olevan merkitystä työelämässä mm. työntekijän työssä jaksamisen osalta. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää työyhteisöjen kehittämisessä

"Vaikuttavuus" suomalaisissa terveydenhuollon tutkimuksissa

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella vaikuttavuuden arviointia terveydenhuollossa sekä ‘vaikuttavuus’-käsitteen käyttöä ja vaikuttavuuden mittaamista suomalaisessa terveydenhuoltotutkimuksessa. Suomalaisesta viitetietokannasta ja tieteellisistä lehdistä löytyi 80 tieteellistä artikkelia, joissa vaikuttavuus oli mainittu joko otsikossa tai tiivistelmässä. Tarkemmassa analyysissä vain kolmessa artikkelissa käsite on määritelty. Useimmat tutkimukset käyttävät sekä prosessi- että lopputulos-mittareita. Ainoastaan prosessi-mittareita käyttävissä tutkimuksissa on selkeästi terveydenhuollon palvelujärjestelmän näkökulma. Toisaalta aineistossa on myös hyviä esimerkkejä tutkimuksista, joissa esiintyy vaikuttavuuden mittareita sekä palvelun tarjoajan että palvelun käyttäjän näkökulmista. Terveyteen liittyvä elämänlaatu tulosmittarina on harvoin käytössä. Vaikuttavuus tulisi määritellä aina, kun sitä arvioidaan ja arvioinnin olisi hyvä perustua yleisiin ja tunnustettuihin mittareihin, mikäli tutkittava asia sen mahdollistaa