Onko osaamispuhe johtanut tietosokeuteen?

publishedVersio

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman monet merkitykset korkeakoulutuksessa

Policy on higher education (HE) suggests that the focus on curriculum design should be on the learning outcomes. This article reports on research into two interpretative para- digms to competence-based curriculum in contemporary HE. The data consists of the administrative documents (EU, Finland's Ministry of Education) and of the theme inter- views with teaching staff in two universities, in a university of applied sciences (N = 18) and in a research university (N = 27). Based on the mixed approach of the concept and content analysis, this article discusses the understanding of competence-based HE in the light of ‘competence’ and ‘competency’ paradigms. The results show that the meanings given to competence-based curriculum appeared diverse and vague, often narrow and not well fitted into the academic field as a whole. The given meanings were related to the demands of the society and the labour market, the pedagogical processes and the promotion of personal capital.Artikkeli käsittelee osaamisen ja osaamisperustaisen opetussuunnitelman erilaisia tulkintoja korkeakoulutuksessa. Tutkimusaineisto koostui osaamisperustaisuutta linjaavista dokumenteista sekä yliopiston ja ammattikorkeakoulun opetushenkilöstön haastatteluista. Merkityksenantoja tarkasteltiin kahden erilaista osaamisen tulkintaa edustavan paradigman valossa. Tulosten mukaan osaamisperustaiselle koulutukselle on annettu liian kapea-alaisia merkityksiä, jotka eivät sellaisenaan istu kaikkialle korkeakoulukenttään.  Artikkeli tuo esille osaamiselle annettujen tulkintojen kirjoa. Valtaosin ne kytkeytyivät yhteiskunnan ja työelämän vaateisiin, pedagogisiin "osaamisen tuottamisen" prosesseihin sekä yksilön henkilöpääomaa koskeviin merkityksenantoihin

Tutkimuksen ja opetuksen yhteys yliopistossa – opetussuunnitelmatyön näkökulma

This article examines representations of the research-teaching nexus in curriculum design in higher education in Finland. The representations are set against Humboldtian traditions. Interviews with 27 academic teachers and 23 students from multidisciplinary research universities constitute the basis for the research. All the informants were involved in curricular work. The analysis was conducted by combining data and theory driven qualitative content analysis. The findings indicate the split nature of representations, revealing tensions within the internally and externally driven curricular goals of higher education, and the ways of understanding the role of research and teaching in curriculum design. Also comprehensive representations emerged which were found to be pivotal in order to enhance the research-teaching nexus in curriculum design.Yliopistoissa on vaalittu ihannetta tutkimuksen ja opetuksen symbioosista Humboldtin ajoista lähtien. Tässä artikkelissa kiinnostus kohdistuu siihen, miten 2000-luvun yliopiston opiskelijat ja opettajat kuvaavat tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä opetussuunnitelmatyön kontekstissa. Liitämme havainnot osaksi kansainvälistä keskustelua ja pohdimme, miten opetussuunnitelma voisi edistää tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä nykypäivänä

Opintoihin kiinnittyminen ammatillisessa koulutuksessa

This study aimed to increase the understanding of student engagement of young vocational students. For this purpose, 17 second-year students (aged 17–19) were interviewed. They were studying in business and administration, metalwork and machinery or social- and welfare sectors. The aim was to bring out the students’ voice: their experiences on the everyday life of studying. Interviews were analysed by the means of a theory-related analysis. Student engagement was supported by the safety experienced by the young student and the increased confidence that followed it. In addition, realistic expectations of the future and time to grow were important. The support and existence of friends were paramount. Possibly the educational institution and study groups are a more natural target for engagement for adolescents than workplace communities. In this study, the opportunities and challenges this will bring to the renewed vocational education and to the workplace communities will be discussed.Tämä tutkimus pyrki lisäämään ymmärrystä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten opintoihin kiinnittymisestä. Tavoitteena oli tuoda esiin opiskelijoiden ääni: heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään opiskelun arjesta, erityisesti opintoihin kiinnittymisen haasteista ja mahdollisuuksista erilaisissa ammatillisen oppimisen ympäristöissä. Tutkimukseen osallistui 17 toisen vuoden opiskelijaa. He olivat iältään 17–19-vuotiaita ja opiskelivat liiketaloutta, kone- ja tuotantotekniikkaa tai sosiaali- ja terveysalaa. Haastatteluaineiston analyysissä yhdistettiin teoria- ja aineistolähtöistä menetelmää. Tulosten mukaan nuoren kokema turvallisuus ja sen mukana tuleva varmuus ja osallisuus sekä realistiset odotukset tulevaisuudesta ja ajan antaminen kasvulle olivat keskeisiä opintoihin kiinnittymistä tukevia tekijöitä. Kavereiden olemassaolo ja tuki olivat ensiarvoisen tärkeitä. Mahdollisesti oppilaitos ja opiskeluryhmä ovat nuorille opiskelijoille luontevampi kiinnittymisen kohde kuin eri-ikäisten aikuisten muodostama työyhteisö. Tulosten pohjalta pohditaan, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita uudistunut ammatillinen koulutus tuottaa opiskelijoille ja mitä työyhteisöjen tulisi ottaa huomioon nuorten opiskelijoiden opintoihin kiinnittymisessä