Is there a Finnish Animal Welfare Kuznets Curve?

Livestock Production/Industries,

Suomenlahden rehevöitymisen torjumisen hyötyjen arviointi valintakoe-menetelmällä

Eutrophication of the Baltic Sea is a serious problem. This thesis estimates the benefit to Finns from reduced eutrophication in the Gulf of Finland, the most eutrophied part of the Baltic Sea, by applying the choice experiment method, which belongs to the family of stated preference methods. Because stated preference methods have been subject to criticism, e.g., due to their hypothetical survey context, this thesis contributes to the discussion by studying two anomalies that may lead to biased welfare estimates: respondent uncertainty and preference discontinuity. The former refers to the difficulty of stating one s preferences for an environmental good in a hypothetical context. The latter implies a departure from the continuity assumption of conventional consumer theory, which forms the basis for the method and the analysis. In the three essays of the thesis, discrete choice data are analyzed with the multinomial logit and mixed logit models. On average, Finns are willing to contribute to the water quality improvement. The probability for willingness increases with residential or recreational contact with the gulf, higher than average income, younger than average age, and the absence of dependent children in the household. On average, for Finns the relatively most important characteristic of water quality is water clarity followed by the desire for fewer occurrences of blue-green algae. For future nutrient reduction scenarios, the annual mean household willingness to pay estimates range from 271 to 448 and the aggregate welfare estimates for Finns range from 28 billion to 54 billion euros, depending on the model and the intensity of the reduction. Out of the respondents (N=726), 72.1% state in a follow-up question that they are either Certain or Quite certain about their answer when choosing the preferred alternative in the experiment. Based on the analysis of other follow-up questions and another sample (N=307), 10.4% of the respondents are identified as potentially having discontinuous preferences. In relation to both anomalies, the respondent- and questionnaire-specific variables are found among the underlying causes and a departure from standard analysis may improve the model fit and the efficiency of estimates, depending on the chosen modeling approach. The introduction of uncertainty about the future state of the Gulf increases the acceptance of the valuation scenario which may indicate an increased credibility of a proposed scenario. In conclusion, modeling preference heterogeneity is an essential part of the analysis of discrete choice data. The results regarding uncertainty in stating one s preferences and non-standard choice behavior are promising: accounting for these anomalies in the analysis may improve the precision of the estimates of benefit from reduced eutrophication in the Gulf of Finland.Suomenlahden rehevöityminen haittaa ekosysteemin toimintaa ja ihmisten virkistysmahdollisuuksia. Tutkimuksessa arvioitiin rahamääräisesti Suomenlahden rehevöitymisen torjumisesta suomalaisille koituvat hyödyt soveltamalla valintakoemenetelmää (choice experiment), joka on eräs ilmaistujen preferenssien (stated preferences) menetelmistä. Valintakoemenetelmä perustuu kyselyyn, jossa vastaaja ilmaisee maksuhalukkuutensa Suomenlahden tilan paranemisesta valitsemalla ehdollisissa valintatilanteissa mieleisensä Suomenlahden tilan. Maksuhalukkuus kuvaa tilan paranemisesta kansalaiselle koituvaa hyötyä. Menetelmän on kritisoitu tuottavan harhaisia hyötyarvioita esimerkiksi siksi, että vastaajien on vaikea ilmaista varmasti preferenssejään hypoteettisessa valintatilanteessa tai siksi, että heidän preferenssinsä ovat epäjatkuvia, jolloin he eivät käyttäydy valintatilanteessa kuten perinteinen kuluttajan teoria olettaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin valintaepävarmuuden ja epäjatkuvien preferenssien esiintymistä ja sitä, vaikuttaako niiden huomiointi analyysissä maksuhalukkuusarvioihin. Valintakoeaineistoa analysoitiin multinomiaalisella logit-mallilla (multinomial logit) ja mixed logit-mallilla. Keskimäärin suomalaiset ovat halukkaita maksamaan Suomenlahden tilan paranemisesta. Todennäköisyys maksuhalukkuuteen kasvaa, jos henkilö on keskimääräistä nuorempi tai hän asuu vakituisesti tai omistaa kesämokin Suomenlahden rannikkokunnassa tai jos kotitaloudessa ei ole lapsia tai jos kotitalouden tulot ovat keskimääräistä korkeammat. Suomalaisille tärkeimpiä vedenlaadun ominaisuuksia ovat veden kirkkaus ja vähäinen sinileväkukintojen määrä. Kotitalouden keskimääräinen maksuhalukkuus Suomenlahden rehevöitymisen vähenemisestä on 271 448 euroa vuodessa ja suomalaisten yhteenlaskettu maksuhalukkuus on 28 54 miljardia euroa riippuen ravinnevähennyksen voimakkuudesta ja analyysissä käytetystä mallista. Vastaajista (N=726) 72.1% ilmaisi olevansa varma tai melko varma valintakokeessa tekemistään valinnoista. Osaotoksen (N=307) analyysissä 10.4% vastaajista määriteltiin sellaisiksi, joilla saattoi olla epäjatkuvat preferenssit. Valintaepävarmuuden taustatekijöitä selitettiin järjestetyllä (ordered) logit-mallilla ja preferenssien epäjatkuvuuden taustatekijöitä binäärisellä (binary) logit mallilla. Molempien taustalta löytyi sekä vastaajaan että kyselylomakkeeseen liittyviä tekijöitä. Tulokset valintaepävarmuuden ja epäjatkuvien preferenssien huomioinnista analyysissä olivat lupaavia, sillä perinteisestä analyysistä poikkeamalla pystyttiin tuottamaan tarkempia arvioita Suomenlahden suojelun hyödyistä

Watershed management benefits in a hypothetical, real intention and real willingness to pay approach

Despite growing knowledge of a disparity between stated and actual willingness to engage in pro-environmental behavior, little is known about the cognitive or attitudinal factors explaining the disparity. In the context of water quality improvement in a river basin, we address the disparity issue by applying two approaches: a typical valuation question with a hypothetical option of voluntary payment and a valuation question with a real option of voluntary payment. The latter treatment allows for further analysis of the respondents who committed to a real payment. We show empirical evidence on the psychological factors explaining the disparity between the treatments and its relationship with response uncertainty. The extent of learning from the survey about water management of the watershed increased the likelihood of stating the willingness to contribute, either with certainty or uncertainty. In turn, a previous contribution to the environmental issue, higher income, belief in the scenario, and responding to the hypothetical treatment increased the likelihood of stating certain willingness to contribute. Our findings indicate that the factors influencing the decision on the maximum payment differ between treatments. Cognitive factors, such as perceiving the valuation scenario as plausible, learning from the questionnaire, and in which mailing round the respondent completed the survey, only explained the stated amount for the willingness to pay in the treatment with a hypothetical option for voluntary payment. In the real option treatment, a higher stated willingness to pay was more likely if the respondent actually made the payment and had a higher household income.Peer reviewe

The role of state-owned commercial forests and firm features in nature-based tourism business performance

Nature-based tourism (NBT) is a growing industry within regions rich in natural amenities worldwide. An important feature of NBT business is the dependence on the quality of surrounding environment. This paper addresses the role of the management of commercial forests owned by the state in Finnish Lapland. The paper explores the NBT entrepreneurs' willingness to participate in a proposed new landscape and recreational value trading (LRVT) and elaborates the effect of entrepreneur and enterprise characteristics, such as entrepreneurial attitude, venture size, and a variety of services offered to customers, on the experienced and expected growth of NBT enterprise. The survey data on NBT enterprises were analyzed with ordered and binary logit models. The willingness of enterprises to participate in LRVT depended on the venture size, entrepreneurial attitude, and type of activities offered to customers. The results show that relatively young and small-sized enterprises have faced difficulties in developing their business. Entrepreneurial experience, risk-taking and intention to develop new business associate positively with expected increase in turnover.Peer reviewe

Heterogeneous preferences for recreation-oriented management in commercial forests : The role of citizens’ socioeconomic characteristics and recreational profiles

Peer reviewe

Risk perception and political leaning explain the preferences of non-industrial private landowners for alternative climate change mitigation strategies in Finnish forests

Understanding landowners' willingness to act on climate change is important for effective climate policy. This study investigates the determinants of Finnish non-industrial private forest owners' preferences for alternative climate change mitigation strategies related to forests and wood use. The study tests hypotheses concerning the role of risk perception and political leaning for the support of seven alternative strategies with varying degree of disruption to the current logic of commercial forestry in Finland, which further aligns with the temporal delay in the impact of climate change mitigation strategies that landowners are willing to accept. Based on 887 survey responses from three regions, the study finds that forest owners generally support all but one of the seven strategies: reduced harvest. Results from ordinal logistic regression models further indicate that along with socio-demographic determinants, higher perceived risk and left-wing leaning with a university degree explain support for more disruptive strategies with more immediate mitigation impact (increased conservation, reduced harvest), while lower perceived risk and right-wing leaning without a university degree tend to associate with support for the less disruptive strategies (intensified management, increased harvest), both of which arguably sideline the urgency of climate action. In the highly politicized matter of harvest levels in Finland, the study also finds that right-wing leaning may negate the effect of higher education, which otherwise predicts greater support for more disruptive strategies. Implications for policy at the climate-forest nexus are derived.Peer reviewe

Testing the Potential for Predictive Modeling and Mapping and Extending Its Use as a Tool for Evaluating Management Scenarios and Economic Valuation in the Baltic Sea (PREHAB)

Peer reviewe

Suometsien hoidon tuet ja niiden ilmasto-, vesistö- ja biodiversiteettivaikutukset : Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (Kemera-lain) mukaisten tukien tarkastelu

Vuonna 2015 voimaan tulleen kestävän metsätalouden rahoituslain (KMRL 34/2015) voimassaoloa on ehdotettu jatkettavan vuodesta 2020 vuoden 2021 loppuun. Rahoituslain tavoitteena on ollut lisätä metsien kasvua ja ekologista kestävyyttä sekä hillitä vesistökuormitusta ja turvata monimuotoisuutta. Rahoituslain perusteella myönnettyjen julkisten tukien (noin 55 milj. euroa vuodessa) painopiste on suometsien osalta ollut selkeästi metsien kasvua lisäävissä toimenpiteissä. Tutkimus on tuottanut viime vuosina aikaisempaa tarkempaa tietoa suometsien aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja niiden maaperän kasvihuonekaasupäästöistä. Tulosten mukaan ojitettujen suometsien merkitys vesistökuormitukselle on aiemmin luultua huomattavasti suurempi, ja suometsien maaperä on Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa suuri päästölähde. Ojitetuilla suometsillä on luonnontilaisiin soihin verrattuna vähäinen merkitys monimuotoisuudelle. Nykyisellä rahoituslailla ja sen edeltäjillä on tuettu toimenpiteitä, joilla on uuden tutkimuksen mukaan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Suomi on sitoutunut päästövähennyksiin Pariisin ilmastosopimuksessa, ja tavoittelee viimeisessä hallitusohjelmassaan hiilensidonnan vahvistamista maankäyttösektorilla, vesistöpäästöjen pienentämistä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Tämän selvityksen tavoitteena on taustoittaa nykymuotoisen tukijärjestelmän ympäristövaikutuksia siten, että se tukee uuden rahoituslain sekä muun suometsien hoitoa ja käyttöä koskevan oikeudellisen sääntelyn valmistelua. Selvitys kuvaa suometsien hoidon tukijärjestelmää ja siihen osallistuvia toimijoita rooleineen, tarkastelee suometsille soveltuvien tukien ilmasto- (kasvihuonekaasut ja hiilen kierto), vesistö- ja monimuotoisuusvaikutuksia, ja ehdottaa ympäristön kannalta kestävämpiä suometsien hoito-, tuki- ja sääntelyvaihtoehtoja. Voimassa olevan rahoituslain mukaisista työlajeista suometsän hoidon tukeen liittyvä kunnostusojitus aiheuttaa lisääntyviä vesistö- ja kasvihuonekaasupäästöjä ja ylläpitää ojituksen aiheuttamaa monimuotoisuuden heikkenemistä. Metsänuudistamisen ja taimikonhoidon tuet kannustavat metsänomistajia tasaikäiseen metsänkasvatukseen. Tuettujen toimenpiteiden seurauksena suometsät päästävät ravinteita ja kiintoainesta vastaanottaviin vesistöihin, ja niiden maaperä on huomattava kasvihuonekaasujen päästölähde. Terveyslannoituksen tuen vaikutukset vesistö- ja kasvihuonekaasupäästöille ovat ainakin lyhyellä aikavälillä pieniä, mutta sen kriteerit on määritelty tasaikäisen metsänkasvatuksen perusteella. Nykyisen rahoitusjärjestelmän tuilla (metsäluonnon hoitohankkeiden tuki) voidaan myös ennallistaa soita, mikä on tehokas tapa palauttaa suon monimuotoisuutta, mutta tuen käyttö on jäänyt suhteellisen vähäiseksi. Tukia ja oikeudellista sääntelyä uudelleen suuntaamalla voidaan pienentää suometsien hoidon aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Ympäristölle haitallisista tuista olisi luovuttava, ja niiden tilalle kehitettävä sellaisia tukia ja sääntelyä, joiden tavoitteena on vesistövaikutuksien ja monimuotoisuuden suojelun lisäksi myös suometsien hiilinielun vahvistaminen turpeen hävikkiä vähentämällä. Uuden tukijärjestelmän ja oikeudellisen sääntelyn ei tulisi kannustaa suometsien maaperän liialliseen kuivattamiseen, eikä niiden uudistamiseen tasaikäiseksi metsäksi. Havaitut ympäristövaikutukset puoltavat ennemminkin jatkuvapeitteisen, eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen käyttöä, mitä tukijärjestelmän ja muun sääntelyn tulisi edistää. Joidenkin suometsäkohteiden osalta tulisi harkita tukia ja sääntelyä, jotka mahdollistaisivat kevyemmän metsätalouden, ja jopa metsätaloudesta vähittäisen luopumisen. Suon aktiiviseen ennallistamiseen tulisi kannustaa monimuotoisuuden kannalta tärkeillä kohteilla. Tukijärjestelmää kehitettäessä on huomioitava suometsäalueiden vesitalouden näkökulma. Vesitalouteen vaikuttamisella on alueellisia heijastevaikutuksia kasvihuonekaasu- ja vesistöpäästöihin sekä monimuotoisuuteen. Alueellisella suunnittelulla voitaisiin saavuttaa suurempia kokonaishyötyjä vesitalouteen vaikuttavien tukien ja toimien sopivalla kohdentamisella. Myös tukien kohdistamiseen säädösten ja muiden tukiehtojen mukaisesti tulisi jatkossa kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Suomen metsäkeskuksen tarkastustulosten mukaan suometsän hoidon ja tuhkalannoituksen tukien osalta tässä on ollut ongelmia. Niiden seurauksena tukien myönteiset vaikutukset ovat usein jääneet tavoiteltua pienemmiksi ja vastaavasti haitalliset ympäristövaikutukset ovat voineet muodostua tarkoitettua suuremmiksi.202