The Shadow Economy of Finland : The Effect of the Reverse Value-Added Tax on Reported Revenue and Deductions

Piilotalous on kiistanalainen tutkimuskohde taloustieteen alalla. Tämä tutkielma esittelee aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tutkii veromuutoksen mahdollisia vaikutuksia piilotalouteen rakennusalalla. Piilotalous voidaan määritellä transaktioiksi, jotka kontribuoivat bruttokansantuotteeseen, mutta niitä ei havaita tilastoissa. Piilotalouden osia ovat sekä harmaa- että laiton talous. Valtio voi menettää verotuloja niiden yritysten kohdalla, jotka myyvät laillisia tuotteita, mutta eivät raportoi toiminnastaan veroviranomaisille. Nämä menetykset on kuitenkin helppo yliarvioida. Ilmiöllä voi olla monia haitallisia vaikutuksia kansantalouteen. Kuitenkin osa piilotalouden koon arvioista on mahdollisesti harhaanjohtavia. Kirjallisuuskatsaus esittelee yleisesti käytettyjä metodeja piilotalouden koon arvioimiseen kansantalouden tasolla sekä miksi joitakin niistä ei tulisi käyttää. Esittelen tuoreita estimaatteja piilotalouden koosta Suomessa. Lisäksi esittelen tuoreita IMF:n arvioita Suomen arvonlisäverovajeesta. Empiirisessä osiossa tarkastelen käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden vaikutuksia rakennusalan kausiveroilmoituksissa. Tutkin ovatko ilmoitetut liikevaihdot tai verovähennykset kasvaneet veromuutoksen jälkeen hyödyntäen autoregressiivistä mallia eksogeenisillä muuttujilla. Mahdollinen ero liikevaihtojen ja vähennysten kasvun välillä voi implikoida, että toimialan veropohja on laajentunut. Verohallinto on arvioinut vuonna 2012, että ilmoitetut liikevaihdot ovat mahdollisesti kasvaneet veromuutoksen jälkeen. Tutkin ilmiön vaikutusta tarkastelemalla dummy-muuttujan merkitsevyyttä. Dummy kuvaa käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden käyttönottoa huhitkuusta 2011 alkaen. Lisäksi estimoin aikasarjamallilla ilmoitettuja liikevaihtoja ja vertaan ennustetta toteutuneisiin ilmoituksiin. Jos malli tuottaa systemaattisen posiitivisen ennustevirheen, voidaan ajatella, että liikevaihdot ovat mahdollisesti kasvaneet veromuutoksen jälkeen. Lisäksi tutkin kahden sovitteen eroa, joista toinen sisältää dummy-muuttujan. Vaikuttaa kuitenkin, että tämä metodi ei sovellu dummyn vaikutuksen tarkasteluun. Käytössä oleva data on kuukausittaisia havaintoja alkaen tammikuusta 1999 ja päättyen lokakuuhun 2015. Luvut ovat aggregoitu kuukausitasolle kausiveroilmoituksista. Muuttuja lv_Kotimaa sisältää veronalaisen myynnin eri arvonlisäverokannoilla sekä rakennuspalvelujen myynnin, joihin sovelletaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Analyysi on rajoitettu koskemaan yksityistä sektoria S11. Evidenssiä sille että liikevaihdot tai vähennykset olisivat kasvaneet veromuutoksen jälkeen ei löydy. Dummy on merkitsevä selittäjä 90% merkitsevyystasolla toimiallla Maa- ja Vesirakentaminen. Chow testi on kuitenkin alkuvuodesta 2011 hyvin merkitsevä, joka indikoi, että aikasarjassa on tapahtunut jokin rakenteellinen muutos, joka tekee mallista epäluotettavan. Systemaattisia ennustevirheitä ei havaita tai ne ovat erittäin pieniä

Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän loppuraportti

Julkaisusta on saatavilla 29.10.2020 päivitetty versio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-602-3 Hallitusohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Liikenteen päästövähennystavoitteiden tulee vastata tähän tavoitteeseen. Suomi vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Tämä on askel kohti hiiletöntä liikennettä. Hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella luodaan tiekartta fossiilittomaan liikenteeseen, jossa osoitetaan konkreettiset keinot hallituksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti ajalle 1.11.2019-30.10.2020 työryhmän fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelun tueksi. Työryhmän tehtävänantona on tunnistaa yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi keinot, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä. Tässä raportissa tarkastellaan kotimaan tie-, raide-, lento- sekä meri- ja sisävesiliikennettä. Tässä loppuraportissa kuvataan kotimaan liikenteen päästökehitystä, päästövähennystavoitteita sekä tavoitevuosia 2030 ja 2045 silmällä pitäen eri keinoja, joilla päästöjä voidaan vähentää. Jokaisen kulkumuodon osalta tarkastellaan toimenpiteitä vaihtoehtoisten käyttövoimien käytön edistämiseksi, liikennevälineiden energiatehokkuuden parantamiseksi, liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantamiseksi sekä hinnoittelun keinoja. Lisäksi työryhmä antaa jokaisen kulkumuodon ja osa-alueen osalta toimenpidesuosituksensa jatkotyötä varten. Työryhmän loppuraporttia hyödynnetään liikenne- ja viestintäministeriössä fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelussa. Tiekartta keskittyy tieliikenteeseen, sillä yli 90% kansallisista liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä. Työryhmän loppuraportin pohjalta ministeriössä laaditaan lisäksi lento- ja meriliikennettä koskevat erilliset valtioneuvoston periaatepäätökset

Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän loppuraportti

Hallitusohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Liikenteen päästövähennystavoitteiden tulee vastata tähän tavoitteeseen. Suomi vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Tämä on askel kohti hiiletöntä liikennettä. Hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella luodaan tiekartta fossiilittomaan liikenteeseen, jossa osoitetaan konkreettiset keinot hallituksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti ajalle 1.11.2019-30.10.2020 työryhmän fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelun tueksi. Työryhmän tehtävänantona on tunnistaa yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi keinot, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä. Tässä raportissa tarkastellaan kotimaan tie-, raide-, lento- sekä meri- ja sisävesiliikennettä. Tässä loppuraportissa kuvataan kotimaan liikenteen päästökehitystä, päästövähennystavoitteita sekä tavoitevuosia 2030 ja 2045 silmällä pitäen eri keinoja, joilla päästöjä voidaan vähentää. Jokaisen kulkumuodon osalta tarkastellaan toimenpiteitä vaihtoehtoisten käyttövoimien käytön edistämiseksi, liikennevälineiden energiatehokkuuden parantamiseksi, liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantamiseksi sekä hinnoittelun keinoja. Lisäksi työryhmä antaa jokaisen kulkumuodon ja osa-alueen osalta toimenpidesuosituksensa jatkotyötä varten. Työryhmän loppuraporttia hyödynnetään liikenne- ja viestintäministeriössä fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelussa. Tiekartta keskittyy tieliikenteeseen, sillä yli 90% kansallisista liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä. Työryhmän loppuraportin pohjalta ministeriössä laaditaan lisäksi lento- ja meriliikennettä koskevat erilliset valtioneuvoston periaatepäätökset

Ehdotus pysyväksi avustusmekanismiksi journalismin tukemiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 25.6.2020 media-alan toimijoita edustavista tahoista ja alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän avustamaan journalismin tukemiseen tarkoitetun väliaikaisen valtionavustuksen valmistelussa sekä pohtimaan pysyväisluonteista avustusmekanismia journalismin tukemiseksi. Osana työryhmän työtä on tarkasteltu myös mahdollisuutta tukea monikielistä ja monikulttuurista journalismia tuottavia tiedotusvälineitä. Työryhmän jäseninä ovat toimineet: Hanne Aho, puheenjohtaja, Journalistiliitto; Marko Ala-Fossi, yliopistonlehtori Tampereen yliopisto; Mikko Grönlund, tutkimuspäällikkö, Turun yliopisto; Jukka Holmberg, toimitusjohtaja, Medialiitto; Mikko Villi, professori, Jyväskylän yliopisto sekä Päivi Korpisaari, viestintäoikeuden professori, Helsingin yliopisto. Työryhmä ehdottaa pääasiallisena journalismin tukimuotona toimituksellista tuotantotukea. Toisena tukimuotona ehdotetaan kehittämistukea, jota voitaisiin myöntää paitsi aloitteleville tiedotusvälineille myös olemassa olevan tiedotusvälineen kehittämishankkeisiin. Molempien tukien tarkoituksena olisi uutis- ja ajankohtaissisältöjä tarjoavien tiedotusvälineiden tukeminen. Lisäksi työryhmä ehdottaa erityistä yhteisömedioiden tukea. Malli edistäisi kokonaisuudessaan luotettavaa, monipuolista ja yhteiskunnallisesti merkittävää tiedonvälitystä

Ehdotus pysyväksi avustusmekanismiksi journalismin tukemiseksi

On 25 June 2020, the Ministry of Transport and Communications appointed a working group with representatives of the media sector and experts in the field to assist in the further preparation of a temporary government grant in support of journalism and to reflect on a permanent aid mechanism for this purpose. The working group also discussed the feasibility of public support for media that produce multilingual and multicultural journalism. Members of the working group: Hanne Aho, Chair, Union of Journalists in Finland; Marko Ala-Fossi, Media Researcher, University of Tampere; Mikko Grönlund, Research Manager, University of Turku; Jukka Holmberg, CEO, Finnish Media Federation; Mikko Villi, Professor, University of Jyväskylä; and Päivi Korpisaari, Professor in Communication Law, University of Helsinki. The working group proposes editorial production support as the main form of assistance. Another proposed form of assistance is development support that could be granted not only to newly established media companies but also for development projects of an established media company. Both forms of assistance are intended to support media that provide news and current affairs content. The working group also proposes specific support for community media. The proposed model would promote reliable, multi-faceted and socially significant communication as a whole.</p