Piilotalous on kiistanalainen tutkimuskohde taloustieteen alalla. Tämä tutkielma esittelee aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tutkii veromuutoksen mahdollisia vaikutuksia piilotalouteen rakennusalalla.
Piilotalous voidaan määritellä transaktioiksi, jotka kontribuoivat bruttokansantuotteeseen, mutta niitä ei havaita tilastoissa. Piilotalouden osia ovat sekä harmaa- että laiton talous. Valtio voi menettää verotuloja niiden yritysten kohdalla, jotka myyvät laillisia tuotteita, mutta eivät raportoi toiminnastaan veroviranomaisille. Nämä menetykset on kuitenkin helppo yliarvioida. Ilmiöllä voi olla monia haitallisia vaikutuksia kansantalouteen. Kuitenkin osa piilotalouden koon arvioista on mahdollisesti harhaanjohtavia.
Kirjallisuuskatsaus esittelee yleisesti käytettyjä metodeja piilotalouden koon arvioimiseen kansantalouden tasolla sekä miksi joitakin niistä ei tulisi käyttää. Esittelen tuoreita estimaatteja piilotalouden koosta Suomessa. Lisäksi esittelen tuoreita IMF:n arvioita Suomen arvonlisäverovajeesta.
Empiirisessä osiossa tarkastelen käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden vaikutuksia rakennusalan kausiveroilmoituksissa. Tutkin ovatko ilmoitetut liikevaihdot tai verovähennykset kasvaneet veromuutoksen jälkeen hyödyntäen autoregressiivistä mallia eksogeenisillä muuttujilla. Mahdollinen ero liikevaihtojen ja vähennysten kasvun välillä voi implikoida, että toimialan veropohja on laajentunut. Verohallinto on arvioinut vuonna 2012, että ilmoitetut liikevaihdot ovat mahdollisesti kasvaneet veromuutoksen jälkeen.
Tutkin ilmiön vaikutusta tarkastelemalla dummy-muuttujan merkitsevyyttä. Dummy kuvaa käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden käyttönottoa huhitkuusta 2011 alkaen. Lisäksi estimoin aikasarjamallilla ilmoitettuja liikevaihtoja ja vertaan ennustetta toteutuneisiin ilmoituksiin. Jos malli tuottaa systemaattisen posiitivisen ennustevirheen, voidaan ajatella, että liikevaihdot ovat mahdollisesti kasvaneet veromuutoksen jälkeen. Lisäksi tutkin kahden sovitteen eroa, joista toinen sisältää dummy-muuttujan. Vaikuttaa kuitenkin, että tämä metodi ei sovellu dummyn vaikutuksen tarkasteluun.
Käytössä oleva data on kuukausittaisia havaintoja alkaen tammikuusta 1999 ja päättyen lokakuuhun 2015. Luvut ovat aggregoitu kuukausitasolle kausiveroilmoituksista. Muuttuja lv_Kotimaa sisältää veronalaisen myynnin eri arvonlisäverokannoilla sekä rakennuspalvelujen myynnin, joihin sovelletaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Analyysi on rajoitettu koskemaan yksityistä sektoria S11.
Evidenssiä sille että liikevaihdot tai vähennykset olisivat kasvaneet veromuutoksen jälkeen ei löydy. Dummy on merkitsevä selittäjä 90% merkitsevyystasolla toimiallla Maa- ja Vesirakentaminen. Chow testi on kuitenkin alkuvuodesta 2011 hyvin merkitsevä, joka indikoi, että aikasarjassa on tapahtunut jokin rakenteellinen muutos, joka tekee mallista epäluotettavan. Systemaattisia ennustevirheitä ei havaita tai ne ovat erittäin pieniä
