Ruokaa vai hävikkiä? Tarkastelussa toimijat, toimijasuhteet ja käytäntöverkot vähittäiskaupassa

The purpose of the research is to build a systemic perspective on the network of food turning into waste in a retail setting. Approximately one third of the food produced for consumption is wasted each year. This is ecologically, economically and socially unsustainable and action must be taken in order to reduce the amount of food waste along the food chain. To address this problem, this study follows the empirical case of bread and bakery products, to develop an in-depth understanding on how food may – or may not – turn into waste. Further, the research increases our theoretical understanding about practising actor-network theory, as it introduces a novel approach on actor-network theory-based practice research. The research includes three peer-reviewed articles. Building on actor-network theory, the first two articles open up two different perspectives on food waste in retailing. The first article analyses food waste in retailing through the concept of gluttony and how food waste evolves out of relations. The second article analyses distributed agency in food waste by focusing on how non-human actors participate in the production and/or reduction of food waste in retailing. Based on these articles, the conceptual nature of food waste is analysed. Further, principles for carrying out actor-network theory-based empirical research are developed. The third article explores the possibility of widening and redirecting the scope of practice research, based on the sociomaterial approach of actor-network theory. Bridging actor-network theory and practice theory, a sociomaterial practice-network approach is introduced. When it comes to managerial and social implications, the research helps to understand how the formation of food waste (in a retail setting) could be reduced. Attention is directed at managing potential food waste.Tämän tutkimuksen tarkoitus on rakentaa systeeminen kuva ruokahävikistä vähittäiskaupan kontekstissa. Arviolta kolmasosa ruoasta päätyy hävikiksi. Tämä on niin ekologisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisestikin kestämätöntä. Tarvitsemme välittömiä toimia, jotta ruokahävikin määrää ruokaketjussa saadaan vähennettyä. Tutkimus vastaa haasteeseen keskittymällä leipä- ja leipomotuotteisiin ja tuottamalla syvällistä ymmärrystä siitä, kuinka ruoasta tulee – tai ei tule – hävikkiä vähittäiskaupan kontekstissa. Samalla tutkimus lisää ymmärrystä toimijaverkkoteoriatutkimuksesta ja esittelee uuden, toimijaverkkoteoriaan perustuvan lähestymistavan käytänteiden tutkimukselle. Tutkimus sisältää kolme vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Rakentuen toimijaverkkoteorialle kaksi ensimmäistä artikkelia avaavat kaksi erilaista näkymää ruokahävikkiin vähittäiskaupassa. Ensimmäinen artikkeli analysoi kaupan ruokahävikkiä ylensyönnin käsitteen kautta ja tarkastelee kuinka hävikki syntyy suhteissa. Toinen artikkeli analysoi ruokahävikkiä jaetun toimijuuden kautta. Artikkeli tuo esiin kuinka ei-inhimilliset toimijat ottavat osaa ruokahävikin syntyyn ja/tai vähenemiseen vähittäiskaupassa. Näiden tutkimusten pohjalta tarkastellaan ruokahävikin konseptuaalista luonnetta ja laatua. Lisäksi rakennetaan periaatteet toimijaverkkoteoriaan perustuvalle empiiriselle tutkimukselle. Kolmas tutkimusartikkeli käsittelee mahdollisuutta laajentaa ja uudelleensuunnata käytäntötutkimusta sosiomateriaalisen toimijaverkkoteorian avulla. Toimijaverkkoteoriaa ja käytäntöteoriaa yhdistämällä luodaan sosiomateriaalinen, käytäntöverkkoihin perustuva lähestymistapa. Johtamisen ja yhteiskunnan näkökulmasta tutkimus auttaa ymmärtämään ruokahävikin syntyä (vähittäiskaupassa). Huomio kiinnitetään potentiaalisen ruokahävikin johtamiseen.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Paikallista ruokaa, kiitos! : Näkökulmia paikkaan kiinnittyvän elintarvikebrändin rakentamiseen

Tässä raportissa pohditaan, miten rakentaa paikkaan kiinnittyvä elintarvikebrändi. Tarkastelu kohdistuu erityisesti Pohjanmaan alueella tuotettuihin elintarvikkeisiin sekä yleisemmin pohjalaiseen ruokaan liitettyihin merkityksiin. Raportissa käydään läpi kahden eri selvityksen tuloksia. Analysoimme ensin kaupoista kerätyn havainnointiaineiston tuloksia ja sen jälkeen pohjalaiseen ruokaan liitettyjä merkityksiä. Lopputuloksena syntyy ymmärrys siitä, miten Pohjanmaan alueen kaupat ja elintarvikeyritykset voivat edistää paikallisten elintarvikkeiden näkyvyyttä kuluttajille ja viestiä paikallisuuden tuomasta lisäarvosta. Selvitys on tehty osana Matriket Österbotten–Ruokamaa Pohjanmaa -hanketta, jonka on rahoittanut Pohjanmaan ELY-Keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Kotimaista ja lähellä tuotettua, vähän papaijaa välillä - Vastuullisuus maaseudun ruoankulutuksessa

Vastuullisuuskeskustelu on kärjistynyt kaupunki- ja maaseutuasumisen vastakkainasetteluksi. Tällä tutkielmalla on haluttu nostaa esiin ja pohtia maaseudun kuluttajien vastuullisuutta ruoankulutuksen kautta: tutkielman tavoitteena on rakentaa fenomenologis-hermeneuttiselle tieteenfilosofialle ominaisesti parempaa ymmärrystä vastuullisuudesta ruoankulutuksen kentällä, maaseudun kontekstissa. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli käsitellä teorian keinoin vastuullisuuden ilmiökenttää ja ruoankulutusta. Vastuullisuus merkitsee arvotason päämääriä sekä käytännön tasolla tekoja. Näiden välillä liikutaan etiikan päättelyperiaatteitten avulla. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli empirian kautta ymmärtää minkälaisia sisältöjä vastuullisuus saa maaseudun ruoankulutuksessa. Tutkimuksen kolmantena tavoitteena oli analysoida aineistosta nousseita ristiriitaisuuksia ja niiden argumentointia. Aineisto kerättiin järjestämällä neljä ryhmäkeskustelua Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maaseudulla asuville. Ryhmäkeskusteluiden avulla saavutettiin rikas aineisto jonka avulla eri kulutusryhmien sekä kuluttajien välisiä eroavaisuuksia saatiin esiin. Tutkielman perusteella maaseudun kuluttajat hankkivat mielellään lähellä tuotettua ja kotimaista ruokaa, joihin yhdistyy voimakas sosiaalinen vastuullisuus. Sosiaalinen vastuullisuus näyttääkin rajautuvan konkreettisesti lähelle, ei koko maailmaa kohtaan. Yleensä ottaen ruoankulutuksessa on kuitenkin kyse sopivasta vastuullisuuden ja muiden ominaisuuksien välisestä suhteesta, jossa raha ja omat mielihalut ovat myös tärkeässä osassa. Huomionarvoisen ristiriidan muodostaa se, että vaikka ruoantuotanto on lähellä, koetaan lähiruoan saatavuus maalla huonoksi. Lähiruokatarjonnan kehittäminen mahdollistaisi entistä vastuullisemman ruoankulutuksen maaseudulla.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Hiljaiset äänestävät jaloillaan – Kosmetiikan kuluttamisen arkisia kannanottoja

Tämä tutkimus tuottaa aiempaa hienojakoisempaa ymmärrystä niin sanotuista hiljaisista kulutuskannanotoista, jotka tähtäävät tärkeiksi koettujen arvopäämäärien edistämiseen, mutta jotka toteutetaan yksityisesti arkisen kulutuksen osana. Käsitteellinen analyysi erottelee hiljaiset kulutuskannanotot äänekkäistä neljän kriteerin kautta: käsitteelliset elementit, aikajänne, kuluttajan motiivit sekä ilmenemismuodot. Tutkimuksen empiirinen aineisto perustuu kosmetiikan kuluttamisen valintaa ja merkityksiä koskeviin haastatteluihin. Löydösten mukaan kosmetiikan kuluttajat ottavat kantaa kulutusvalinnoillaan hyvin monilla eri tavoilla, sekä suosimalla että vastustamalla tiettyjä brändejä tai tuotteita. Vaikka hiljaiset ja äänekkäät kulutuskannanotot näyttäytyvät usein ilmiasultaan samanlaisina, merkittävä ero syntyy siitä, miten kulutuskannanotot linkittyvät kuluttajan identiteettiin. Hiljaiset kuluttajat eivät hae tuotevalinnoiltaan identiteettiään ulospäin viestiviä vaikutuksia, vaan tavoittelevat ennen kaikkea helppoja ja arkisia tapoja ottaa kantaa kulutusvalinnoillaan.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed