Luokat Suomessa

Jani Erola (toim.): Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. Gaudeamus 2010

Vertailevan hyvinvointivaltiotutkimuksen uudet haasteet

Vertailevassa hyvinvointivaltiotutkimuksessa on 1990-luvulla tapahtunut varsin huomattava tutkimuksellinen käänne. Edellisillä vuosikymmenillä tutkimuksen painopiste oli selvästi hyvinvointivaltion kehittymisen ja kasvun tutkimuksessa. Vertailevan tutkimuksen avulla koetettiin löytää ne keskeiset väestölliset, taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset tekijät, jotka ovat vaikuttaneet sosiaalipolitiikan kehittymiseen: hyvinvointimenojen kasvuun, sosiaalipoliittisten etuisuuksien kattavuuteen ja tasoon sekä julkisten palveluiden leviämiseen. 1980-luvulla näitä kysymyksiä tutkittiin useissa, laajoissa vertailevissa tutkimushankkeissa, joista kahta tärkeitä johtivat Peter Flora (Mannheimin yliopisto) ja Walter Korpi (Tukholman yliopisto)

Growth to Limits: The western European welfare states since World War II (Offprint: Finland)

Digitised version produced by the EUI Library and made available online in Open Access in 2021 for research or private study purpose

Cloninger's Temperament dimensions, socio-economic and lifestyle factors and metabolic syndrome markers at age 31 years in the Northern Finland Birth Cohort 1966.

The aim of this study was to assess the association between temperament and metabolic syndrome markers. Cloninger's Temperament and Character Inventory and clinical examination were carried out in 1997 in the Northern Finland Birth Cohort 1966 (N = 4364 respondents). Novelty seeking was positively associated with waist circumference in both genders. Systolic blood pressure was highest in men with high harm avoidance and low persistence scores and lowest in women with high reward dependence and high persistence scores. Childhood socio-economic status did not confound these associations. Smoking and alcohol consumption were associated with higher novelty seeking. Our results suggest that temperament is associated with metabolic syndrome markers and this association may be partly mediated by lifestyle factors and socio-economic status in adulthood