31 research outputs found
”Tulee sellainen olo, että hallitsee itse omaa elämäänsä” : Varhaisen tuen perhetyön prosessiarviointi asiakaspalautteesta
Asiakaslähtöisyys on nostettu viime vuosikymmeninä lähtökohdaksi palvelujen kehittämisessä. Helsingin kaupungilla sosiaali- ja terveysviraston palveluiden uudistuksessa tärkeäksi lähtökohdaksi on asetettu asiakkaan aseman vahvistaminen kehitettäessä palveluita vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Tämä opinnäytetyö tehtiin Varhaisen tuen perhetyöstä, joka kuuluu lapsiperheiden palveluihin Helsingissä. Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli saada tietoa kuinka perhetyön toteuttamisessa on onnistuttu Varhaisen tuen perhetyön asiakkuudessa olleilta vanhemmilta. Tavoitteena oli laatia asiakaspalautekysely osaksi asiakastyötä, jotta asiakkaiden osallisuus perhetyön kehittämisessä tulisi näkyväksi. Asiakaspalautteen tuoman informaation avulla tavoitteena oli osoittaa ehkäisevän lastensuojelutyön merkitystä ja hyötyä asiakasperheille. Tässä opinnäytetyössä tehtyyn asiakaspalautekyselyyn vastasi 74 Varhaisen tuen perhetyön asiakkuudessa ollutta vanhempaa. Opinnäytetyö tehtiin prosessiarviointina.
Tulokset osoittivat Varhaisen tuen perhetyöllä olevan merkittäviä vaikutuksia asiakasperheiden hyvinvointiin. Tärkeäksi Varhaisen tuen perhetyöstä koettiin palvelun saaminen ilman jonotusta ja työskentelyn joustavuus perheiden tarpeiden mukaisesti. Erityisesti apua ja tukea koettiin saatavan sosiaaliohjaajan antamista käytännön neuvoista jaksamiseen, vanhemmuuteen ja lapsen kasvatukseen liittyvissä asioissa. Palvelu koettiin asiakaslähtöiseksi, olennaisessa osassa olivat sosiaaliohjaajan osaaminen ja ammatillisuus asiakastilanteissa. Tulokset osoittivat perheiden avun pyytämisen kynnyksen madaltuvan, kun heillä on kokemus Varhaisen tuen perhetyöstä. Asiakkaiden mukaan parannettavaa oli työn tavoitteellisuudessa sekä perhetyön mainostuksessa neuvoloissa ja päivähoidossa. Parhaimmillaan Varhaisen tuen perhetyössä sosiaaliohjaajan avulla perheiden arjen haasteet tulevat konkreettisimmiksi ja käsiteltävämmiksi, jolloin asiakas voi kokea hallitsevansa itse omaa elämäänsä.
Tässä opinnäytetyössä tehtyä asiakaspalautekyselyä voidaan hyödyntää erilaisissa perhetyötä ja sosiaalityötä tarjoavissa toimipisteissä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Kysely voidaan muokattuna ottaa käyttöön Varhaisen tuen perhetyössä säännöllisenä palautteenkeruumenetelmänä.
Asiasanat: asiakaslähtöisyys, perhetyö, varhainen tuki, palvelun laatu“It feels like you manage your own life” — Process evaluation of client feedback in Early Support Family Work
A client-oriented approach has become the starting point for service development during the last few decades. When reorganising social and healthcare services in the city of Helsinki the important point is to strengthen the position of a client when developing services that meet the needs of clients. The subject of this thesis was Early Support Family Work, which is one of the social services focused on families in Helsinki. The aim of this thesis was to gain information about how Early Support Family Work has succeeded by collecting feedback from parents who have been involved in family work as clients. The main objective was to produce a survey for use in the client process in family work, through which client involvement in the development of the work would become visible. The survey produced information that can be used to show the meaning and advantages of preventive child protection to families. The survey in this thesis represented the feedback of 74 parents who had been clients in Early Support Family Work. The thesis project was conducted as a process evaluation.
The results of the thesis showed that Early Support Family Work significantly influences the wel-fare of families who were clients. Immediate and flexible service based on clients’ needs were the most important aspects for families. In particular the clients felt that they gained the most benefit from their social advisor’s practical advice for coping, parenting and raising children. The clients felt that family work has a client-oriented approach, with the social advisor’s skills and professionalism playing essential roles. The results showed that families who have been involved in Early Support Family Work felt more able to ask for help if needed later on. The clients’ awareness of the goal -oriented approach needs to be improved. Early Support Family Work service needs to be discussed with clients in maternity clinics and day care centres. Overall with optimized Early Support Family Work services through the help of a social advisor, everyday challenges become concrete and manageable in a way that families can cope with their own lives.
The survey made during this thesis project can be used in a variety of organisations that offer family work or social work services in the public and in the private sectors. With some structural modification, the survey can be used as a regular feedback method in Early Support Family Work.
Keywords: client-oriented approach, family work, early support, service qualit
Open Source Architecture Johannesburg, South Africa
Open source architecture is an emerging phenomenon, at the moment still looking for its exact definition and practices. In this master’s thesis open source refers to the bazaar organization model of innovation and operation, fi rst practiced by software developers as Linus Torvalds.
Open source organization model collects the input of individual agents to emergent behavior and to collective intelligence. The accumulation of inputs becomes visible in upper organizational levels. Different versions of open source organization model or reactions to it are appearing everywhere in our society. In this context, the notion of architecture does not primarily demonstrate the actualized physic buildings but is seen more as a complex system that puts the stress on the action of production of space. Open source architecture is therefore seen as a culture of architecture that is reacting to the open source organization model. It is becoming visible in new tools, practices, concepts and implementations to our built environment.
This master’s thesis is a continuum to a four-week practice-oriented workshop in the townships and slums of Johannesburg, South Africa. The exchange program was organized by Global Studio (GS) in the summer 2007. GS is based on the initiatives of UN Millennium Project. Questions arisen during the workshop and my interest to look into the relation of architecture and development, led this thesis later on to the themes of open source. Open source architecture could be studied concentrating only on the developed countries but to my concern the notion reaches its full meaning when dealing with global questions.
In the context of development co-operation, open source architecture becomes enchanting, especially, because of its potential as a catalyst for three themes: information, practices and income. To gain development, there is the need for information on the actual reality. This data has to be fi rst collected, processed and then shared. We are also looking for new, more functional and inclusive practices for the production of cities. In addition, we need new models for generating income.
The core idea of open source is in its functionality. The concept is not to be oversimplify ed by looking too much into its idealistic aspects. Open source can be misinterpreted if we concentrate to examine it only as charity or non-profi t work.
The case study of Johannesburg proved the irrelevancy of traditional planning. Firstly, there is not yet reliable information of the situation to base a plan on. The grass-root knowledge and the formal information are controversial. Secondly, no conventional plan would be realisable, as the operators are dispersed and polyphone. The execution possibilities are scattered to small units. This makes big scale investments diffi cult. Simultaneously, the small-scale actors do not usually hold resources to put up any projects.
Nothing is more prominent than the knowledge of what yet is not but what could be. The approach of this thesis is based on research of the future. Futurology is a pragmatic science looking for development possibilities characteristic to each era. It emphasizes the visions that are desirable and achievable. This includes the search for and interpretation of weak signals. Open source is one.
Dominant conceptual model of a city guides strongly the work of an architect. New social and physical structures in society lead to reconfi gurations in the city concepts. The principles of these new structures and the new organizational capacity are mostly generated by innovations in information and communication technologies. At the moment, we conceptualize city as a complex rhizomic ecosystem driven by individuated urban actors. This is diversifying the profession of architects. We face tasks such as designing evolutionary processes. Open source proposes a model for evolutionary design.
The aim of this theory emphasized thesis is to draft what open source architecture could be about and to stimulate the discussion on the themes around it. This study is to be seen as an opening for further investigation.Avoimen koodin arkkitehtuuri on yleistyvä ilmiö, joka tällä hetkellä vielä etsii käytäntöjään ja tarkkaa määritelmäänsä. Tässä diplomityössä avoimella koodilla viittaan basaarin järjestäytymistapaa noudattavaan innovaatio- ja toimintamalliin, jonka ensimmäisiä käyttäjiä olivat ohjelmistojen kehittäjät kuten Linus Torvalds.
Avoimen koodin järjestäytymismalli kerää yksilöityneiden toimijoiden panoksen emergentiksi käyttäytymiseksi ja kollektiiviseksi älyksi. Panosten kerääntyminen tulee näkyväksi ylemmillä järjestäytymisen tasoilla. Avoimen koodin järjestäytymismallin eri versioita ja reaktioita tähän järjestäytymisen tapaan on yhä enemmän havaittavissa yhteiskunnassamme. Avoimen koodin yhteydessä arkkitehtuurin käsite ei ensisijaisesti viittaa toteutuneisiin fyysisiin rakennuksiin vaan nähdään enemmänkin kompleksina systeeminä, mikä painottaa toimintaa ja tilan tuottamista. Avoimen koodi arkkitehtuuri viittaa täten siihen arkkitehtuurin kulttuuriin joka reagoi avoimen koodin järjestäytymismalliin. Tämä on tulossa näkyviin uusina välineinä, käytäntöinä, konsepteina ja toteutuksina rakennetussa ympäristössämme.
Diplomityöni jatkaa kuukauden mittaista käytäntöä painottanutta Etelä-Afrikan Johannesburgin slummeissa toteutettua työpajaa. Vaihtoohjelman järjesti Global Studio (GS) kesällä 2007. GS perustuu YK:n vuosituhattavoitteisiin. Työpajan aikana esiin nousseet kysymykset sekä kiinnostukseni tutkia arkkitehtuurin suhdetta kehitykseen, johdattivat lopputyöni avoimen koodin teemoihin. Avoimen koodin arkkitehtuuria voisi tutkia keskittymällä kehittyneisiin maihin, mutta mielestäni käsite saavuttaa täyden merkityksensä, kun se on tekemisissä maailmanlaajuisten kysymysten kanssa.
Avoimen koodin arkkitehtuuri sovellettuna kehitysyhteistyöhön tulee kiehtovaksi etenkin, koska se sisältää piileviä mahdollisuuksia kolmessa teemassa: liittyen tietoon, käytäntöihin ja toimeentuloon. Kehitys vaatii tietoa todellisuudesta. Tämä tieto tulee ensin kerätä, käsitellä ja sitten jakaa. Me etsimme uusia toimivampia ja sallivampia käytäntöjä kaupunkiemme rakentamiseen. Lisäksi tarvitsemme uusia tapoja synnyttää elinkeinoja.
Avoimen koodin ajatuksen ydin piilee sen toimivuudessa. Käsitettä ei tulisi yksinkertaistaa keskittymällä liikaa sen idealistisiin näkökulmiin. Avoin koodi saattaa tulla väärin tulkituksi, mikäli tutkimme sitä vain hyväntekeväisyytenä tai yleishyödyllisenä palkattomana työnä.
Johannesburgin esimerkki osoitti, että perinteinen suunnittelu ei ole olennaista sen yhteydessä. Ensinnäkin, toistaiseksi ei ole olemassa luotettavaa tietoa, jolle suunnitelman voisi perustaa. Ruohonjuuritason kokemukset ja virallinen tieto ovat ristiriitaisia. Toiseksi, mitään tavanomaista suunnitelmaa ei voisi toteuttaa, koska toimijat ovat hajaantuneita ja moniäänisiä. Toteutusmahdollisuudet ovat siroteltuina pieniin yksiköihin. Tämä tekee ison mittakaavan panostuksista vaikeita. Samanaikaisesti pienen mittakaavan toimijoilla ei yleensä ole voimavaroja projektien aloittamiseen.
Mikään ei ole merkittävämpää, kuin tieto siitä mitä ei vielä ole olemassa, mutta voisi olla. Lopputyöni näkökulma on tulevaisuuden tutkimuksessa. Se on käytännön läheinen tiede, joka etsii jokaiselle aikakaudelle ominaisia mahdollisuuksia kehitykseen. Tulevaisuuden tutkimus painottaa näkymiä, jotka ovat haluttavia ja mahdollisia saavuttaa. Tämä sisältää heikkojen signaalien etsimistä ja tulkitsemista.
Avoin koodi on yksi heikko signaali.
Vallitseva käsitemalli kaupungista ohjaa voimakkaasti arkkitehdin työtä. Uusi sosiaalinen ja fyysinen rakenne yhteiskunnassa muokkaa uudelleen näitä tieteemme sisäisiä peruskysymyksiä. Uusien rakenteiden periaatteet ja lisääntyvät järjestäytymisen voimavarat syntyvät etenkin kommunikaatio- ja tietoteknologisten innovaatioiden kautta. Tällä hetkellä käsitämme kaupungin kompleksina rihmastoisena ekosysteeminä, jota yksilöityneet urbaanit toimijat muokkaavat. Tämä monipuolistaa arkkitehtien ammatinkuvaa. Tehtäväkenttäämme tulee kuulumaan evolutionaaristen prosessien suunnittelu. Avoin koodi tarjoaa yhden mallin evolutionistiselle suunnittelulle.
Teoriapainotteisen opinnäytetyöni tavoitteena on luonnostella avoimen koodin arkkitehtuurin käsitettä ja herättää keskustelua siihen liittyvistä teemoista. Tämä työ tulee nähdä avauksena myöhemmälle tutkimukselle. /Kir0
Bricolage in Collaborative Housing in Finland: Combining Resources for Alternative Housing Solutions
Heterotopic diversity of coworking spaces : Providing adaptive capacity for cities
Heterotopias are other spaces that play a crucial role in the adaptive capacity of cities. They balance the city by hosting the abnormal, nurture alternative cultures and allow novel practices that act as seeds of change. In this paper, we study the life cycle and regenerative nature of heterotopias by analysing the expansion of 400 self-organising coworking spaces (CWSs) in Helsinki from 2010 to 2018. This brings a new understanding of how CWSs contribute to broader urban contexts. In examining the heterotopic character of CWSs, we found diversification of otherness relating to the spaces used and the variety of professionals working there. The cross-sectional and longitudinal analysis of the CWS network revealed alternating dynamics between specialisation and mixing, leading to diversification and different rhythms between the micro-level and the urban scale. We introduce a new concept of networking heterotopias and argue that both diversity and scalar dimensions should be examined when analysing change in and by them.Peer reviewe
Heating up the sauna : Analogue model unraveling the creativity of public participation
One of the main criticisms of participatory planning is its tendency to produce mediocre outcomes due to the compromises made in the search for consensus. As a remedy, there have been recent proposals to enrich participatory processes with stronger visionary leadership. We want to broaden this debate by highlighting the relationship between successful leaderless self-organisation and more conventional forms of participation. We argue that although processes driven by self-organisation can be difficult and confusing, they hold strong creative potential. We demonstrate their dynamics by using an analogue model that contrasts liquid movement with social movement. We conclude that participatory processes with a high amount of self-organisation have not only strong creative potential, but also the potential to constitute a new politics of participation in cities.publishedVersionPeer reviewe
Co-constructed Narratives of the Grassroots in the City : Narrating Hiedanranta
Hiedanranta is a former industrial complex located on the shores of lake Näsijärvi in Tampere, the second largest city in Finland. Currently, the area is inhabited by diverse cultural actors that work on individual as well as collective projects and who have also appropriated the buildings and surrounding areas, physically transformed them and provided them with new uses, while unleashing other, often political, processes. It is the work of these actors on the territory that renders this site’s special, haptic and creative character. Notwithstanding, the area is currently undergoing a dramatic transformation. Due to a large urban development project, the material substrate of the site as well as its internal social dynamics are rapidly changing, already seeing some cultural groups being permanently displaced. It is within this context that the COST Action team in Tampere organized a workshop to gather, understand and retell the stories of different cultural actors working on the site by employing different participatory visual and narrative methods. In this contribution, we explore Hiedanranta through six co-constructed narratives. These narratives bring together visual material and poetic practices as well as long narrations of personal experience that shed light on the lives of these cultural actors as they unfold in and relate to Hiedanranta. By bringing these narratives to the fore, we aim to challenge objectivist and positivist forms of generating knowledge about urban places by taking narratives of personal experiences as legitimate sources of knowledge seriously, recognizing that knowledge is both situated and subjective; to deploy co-constructed narratives of a site as a form of subjective representation of a place that counters abstract representations of space; to illustrate the way in which the grassroots are also shaping plans, policies and spaces and therefore should find a place in theoretical planning discourses. Most importantly, through these narratives we hope to keep the stories of Hiedanranta alive before, like the old factory buildings, these are forever erased.Peer reviewe
Plant traits poorly predict winner and loser shrub species in a warming tundra biome
Climate change is leading to species redistributions. In the tundra biome, shrubs are generally expanding, but not all tundra shrub species will benefit from warming. Winner and loser species, and the characteristics that may determine success or failure, have not yet been fully identified. Here, we investigate whether past abundance changes, current range sizes and projected range shifts derived from species distribution models are related to plant trait values and intraspecific trait variation. We combined 17,921 trait records with observed past and modelled future distributions from 62 tundra shrub species across three continents. We found that species with greater variation in seed mass and specific leaf area had larger projected range shifts, and projected winner species had greater seed mass values. However, trait values and variation were not consistently related to current and projected ranges, nor to past abundance change. Overall, our findings indicate that abundance change and range shifts will not lead to directional modifications in shrub trait composition, since winner and loser species share relatively similar trait spaces
Plant traits poorly predict winner and loser shrub species in a warming tundra biome
Climate change is leading to species redistributions. In the tundra biome, shrubs are generally expanding, but not all tundra shrub species will benefit from warming. Winner and loser species, and the characteristics that may determine success or failure, have not yet been fully identified. Here, we investigate whether past abundance changes, current range sizes and projected range shifts derived from species distribution models are related to plant trait values and intraspecific trait variation. We combined 17,921 trait records with observed past and modelled future distributions from 62 tundra shrub species across three continents. We found that species with greater variation in seed mass and specific leaf area had larger projected range shifts, and projected winner species had greater seed mass values. However, trait values and variation were not consistently related to current and projected ranges, nor to past abundance change. Overall, our findings indicate that abundance change and range shifts will not lead to directional modifications in shrub trait composition, since winner and loser species share relatively similar trait spaces