Microsoft Academic is one year old: the Phoenix is ready to leave the nest

We investigate the coverage of Microsoft Academic (MA) just over a year after its re-launch. First, we provide a detailed comparison for the first author’s record across the four major data sources: Google Scholar (GS), MA, Scopus and Web of Science (WoS) and show that for the most important academic publications, journal articles and books, GS and MA display very similar publication and citation coverage, leaving both Scopus and WoS far behind, especially in terms of citation counts. A second, large scale, comparison for 145 academics across the five main disciplinary areas confirms that citation coverage for GS and MA is quite similar for four of the five disciplines. MA citation coverage in the Humanities is still substantially lower than GS coverage, reflecting MA’s lower coverage of non-journal publications. However, we shouldn’t forget that MA coverage for the Humanities still dwarfs coverage for this discipline in Scopus and WoS. It would be desirable for other researchers to verify our findings with different samples before drawing a definitive conclusion about MA coverage. However, based on our current findings we suggest that, only one year after its re-launch, MA is rapidly become the data source of choice; it appears to be combining the comprehensive coverage across disciplines, displayed by GS, with the more structured approach to data presentation, typical of Scopus and WoS. The phoenix seems to be ready to leave the nest, all set to start its life into an adulthood of research evaluation

Google Scholar, Scopus and the Web of Science: a longitudinal and cross-disciplinary comparison

This article aims to provide a systematic and comprehensive comparison of the coverage of the three major bibliometric databases: Google Scholar, Scopus and the Web of Science. Based on a sample of 146 senior academics in five broad disciplinary areas, we therefore provide both a longitudinal and a cross-disciplinary comparison of the three databases. Our longitudinal comparison of eight data points between 2013 and 2015 shows a consistent and reasonably stable quarterly growth for both publications and citations across the three databases. This suggests that all three databases provide sufficient stability of coverage to be used for more detailed cross-disciplinary comparisons. Our cross-disciplinary comparison of the three databases includes four key research metrics (publications, citations, h-index, and hI,annual, an annualised individual h-index) and five major disciplines (Humanities, Social Sciences, Engineering, Sciences and Life Sciences). We show that both the data source and the specific metrics used change the conclusions that can be drawn from cross-disciplinary comparisons

Microsoft academic: is the Phoenix getting wings?

In this article, we compare publication and citation coverage of the new Microsoft Academic with all other major sources for bibliometric data: Google Scholar, Scopus, and the Web of Science, using a sample of 145 academics in five broad disciplinary areas: Life Sciences, Sciences, Engineering, Social Sciences, and Humanities. When using the more conservative linked citation counts for Microsoft Academic, this data-source provides higher citation counts than both Scopus and the Web of Science for Engineering, the Social Sciences, and the Humanities, whereas citation counts for the Life Sciences and the Sciences are fairly similar across these three databases. Google Scholar still reports the highest citation counts for all disciplines. When using the more liberal estimated citation counts for Microsoft Academic, its average citations counts are higher than both Scopus and the Web of Science for all disciplines. For the Life Sciences, Microsoft Academic estimated citation counts are higher even than Google Scholar counts, whereas for the Sciences they are almost identical. For Engineering, Microsoft Academic estimated citation counts are 14% lower than Google Scholar citation counts, whereas for the Social Sciences this is 23%. Only for the Humanities are they substantially (69%) lower than Google Scholar citations counts. Overall, this first large-scale comparative study suggests that the new incarnation of Microsoft Academic presents us with an excellent alternative for citation analysis. We therefore conclude that the Microsoft Academic Phoenix is undeniably growing wings; it might be ready to fly off and start its adult life in the field of research evaluation soon

hIa: an individual annual h-index to accommodate disciplinary and career length differences

Hirsch’s h-index cannot be used to compare academics that work in different disciplines or are at different career stages. Therefore, a metric that corrects for these differences would provide information that the h-index and its many current refinements cannot deliver. This article introduces such a metric, namely the hI,annual (or hIa for short). The hIa-index represents the average annual increase in the individual h-index. Using a sample of 146 academics working in five major disciplines and representing a wide variety of career lengths, we demonstrate that this metric attenuates h-index differences attributable to disciplinary background and career length. It is also easy to calculate with readily available data from all major bibliometric databases, such as Thomson Reuters Web of Knowledge, Scopus and Google Scholar. Finally, as the metric represents the average number of single-author-equivalent “impactful” articles that an academic has published per year, it also allows an intuitive interpretation. Although just like any other metric, the hIa-index should never be used as the sole criterion to evaluate academics, we argue that it provides a more reliable comparison between academics than currently available metrics

Putoaville ratkaisu : Työhönvalmennusta ja päihdekuntoutusta nuorille

PURA – toiminnasta työkyky -kehittämishanke toimi vuosina 2014–2017 Sytyke-Centren/Hengitysliitto ry:n, Kelan, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion, Avominne-päihdeklinikan ja Kuntoutussäätiön yhteistyönä. Hankkeen PURA-nimi muodostuu sanoista ”putoaville ratkaisuja”. Hankkeessa kehitettiin ja järjestettiin PURA-valmennusta alle 29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea ammattiin opiskelussa tai työelämään pääsyssä. Valmennukseen osallistuneilla nuorilla oli mielenterveyden pulmia, päihteiden käyttö haittasi ammatillisten suunnitelmien etenemistä tai nuoren elämäntilanne oli muuten haastava. Valmennuksen tavoitteena oli edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutumista, työelämävalmiuksien parantumista ja työelämään sijoittumista. Valmennus koostui kolmesta osasta: toiminnallisesta työ- ja toimintakyvyn arviointijaksosta, työkykyvalmennusjaksosta ja tarvittaessa päihdekuntoutusjaksosta. Hankkeen arviointitutkimuksen tehtävänä oli selvittää, minkälaiset elementit edistävät kohderyhmän nuorten edellytyksiä sitoutua kuntoutukseen ja saavuttaa sille asetettuja tavoitteita. Aineiston muodostivat valmennukseen osallistuneilta nuorilta sekä valmennuksesta vastaavilta ammattilaisilta kerätyt kerronnalliset haastattelut. Analyysimetodina käytettiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä yhteisöllisen vuorovaikutuksen viitekehyksessä. Tuloksena todetaan, että PURA-valmennus tarjoaa mallin nuorten varhaisvaiheen kuntoutukselle. Sen tarkoituksena on saada syrjäytyneet nuoret palvelujen piiriin, jotta nuoren elämään liittyvää ongelmien vyyhtiä voidaan tarkastella yhdessä nuorten, kuntoutuksen moniammatillisen työryhmän ja ammatillisen palveluverkoston toimijoiden kanssa ja etsiä parhaita yksilöllisiä ratkaisuja nuoren ongelmiin. Nuorta tuetaan rakentamaan motiivia irrottautua päihteidenkäytöstä lisäämällä ymmärrystä päihdeongelman haitoista sekä osoittamalla päihteettömyyden olevan mahdollista ja ympäristön tarjoavan hänelle resursseja päihteidenkäytön lopettamiseen. Päihteidenkäytön lopettamisen lisäksi nuori tarvitsee tukea arkisten asioiden hoitamisen opetteluun sekä asumiseen ja toimeentuloon liittyviin asioihin. Kyvykkyyksiin kohdistuva arviointi auttaa nuoria tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Arviointi on luonteeltaan monialaista, kannattelevaa työ- ja toimintakyvyn arviointia, joka tukee nuoren työ- ja toimintakykyä ja edistää siten kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi se muistuttaa nuorta niistä vahvuuksista, joita ammattilaiset ovat todenneet hänellä olevan, mikä on tärkeää varsinkin, jos nuoren motivaatio kuntoutukseen uhkaa notkahtaa. Työkykyvalmennuksella edistetään nuorten työllistymiskykyä kokonaisvaltaisella työotteella, jossa valmennus kohdistetaan niin nuoren vapaa-ajan toimintaan, nuorten keskuudessa vallitsevaan työn tekemisen kulttuuriin kuin tukemaan nuorta onnistumaan työssä ja löytämään motivaation työelämäsiirtymää tukevaan opiskeluun. PURA-valmennuksessa pyritään kontrolloivan arvioinnin sijaan arvioinnilla kannattelemaan nuorta ja tukemaan hänen itsemääräämistään valinnan mahdollisuuksia osoittamalla ja valintoja tukemalla. Näillä keinoin voidaan tukea nuoren sisäistä voimantunnetta, jonka varassa hän rohkenee asettaa tavoitteita ja sitoutua kuntoutukseen. Heikossa asemassa, monien ongelmien vyyhdissä elävät nuoret, jotka ovat kokeneet useita epäonnistumisia ja joiden toimintakyky on alentunut, hyötyvät ammattilaisten nuoria kannattelevasta työskentelyotteesta. Näiden nuorten elämässä ammatillisesta kuntoutuksesta voi muodostua käännekohta ammatillisten suunnitelmien motivoidessa nuorta ratkaisevaan elämänmuutokseen