Typpilannoitus metsämaan viljavuuden parantajana – kestävyysnäkökohtia maan ja ympäristön kannalta

201

Hitaasti typpeä vapauttavan ureaformaldehydin vaikutuksista puuston kasvuun, maaperään ja ympäristöön

Suomessa perustettiin 1970-luvulla kenttäkokeita hidas- ja nopealiukoisten typpi- fosfori- ja kaliumlannoitteiden vertailua varten. Hitaasti typpeä vapauttavaa amerikkalaista ureaformaldehydilannoitetta verrattiin nopealiukoisiin ureaan ja ammoniumnitraattiin. Ureaformaldehydiä valmistetaan syntetisoimalla ureaa ja formaldehydiä (formaliinia) molekyylikooltaan eli ketju­pituudeltaan erikokoisiksi yhdisteiksi. Tämän katsauksen tavoitteena on esitellä tämän ureaformaldehydilannoitteen vaikutuksia puuston kasvuun sekä metsäekosysteemin muihin komponentteihin ja ympäristöön. Tämä toteutetaan tarkastelemalla aikaisemmin julkaisematonta aineistoa sekä julkaistuja tutkimuksia lannoitteiden vaikutuksista ja kestävyysnäkökohdista. Lannoitteen vaikutusten osoittaminen metsäekosysteemiin vaatii vuosien tai jopa vuosikymmenien tutkimusjakson. Ureaformaldehydin vaikutuksista on jo monipuolista tietoa pitkältä ajalta, ja sen vertailu yleisesti käytettyihin nopealiukoisiin typpilannoitteisiin on mahdollista. Ureaformaldehydillä voidaan saavuttaa kertalannoituksella pitkäaikainen kasvunlisäys (jopa yli 15 vuotta). Nopealiukoisella lannoitteella saadaan nopeampi vaikutus metsän kasvuun, mutta vaikutuksen kesto on lyhyempi. Merkittävin tulos ympäristön kannalta on, ettei ureaformaldehydi lisää riskiä typen häviöille, vaan typpi pysyy maassa vapautuen hitaasti hajotustoiminnan tuloksena tyydyttämään puuston typen tarvetta. Muitakaan haittavaikutuksia maan ominaisuuksiin ja toimintoihin tai kasvillisuuteen ei ole havaittu.202

Plant Secondary Metabolites—Missing Pieces in the Soil Organic Matter Puzzle of Boreal Forests

Processes underlying soil organic matter (SOM) transformations are meeting growing interest as SOM contains more carbon (C) than global vegetation and the atmosphere combined. Therefore, SOM is a crucial element of the C cycle, especially in ecosystems rich in organic matter, such as boreal forests. However, climate change may shift the fate of this SOM from C sink into C source, accelerating global warming. These processes require a better understanding of the involved mechanisms driving both the C cycle and the interlinked nitrogen (N) cycle. SOM transformations are balanced by a network of interactions between biological, chemical and physical factors. In this review, we discuss the findings of the most recent studies to the current state of knowledge about the main drivers in SOM transformations. We focus on plant-derived secondary metabolites, as their biochemical traits, especially interactions with soil microbial communities, organic N compounds and enzymes make them potential regulators of SOM decomposition. However, these regulatory abilities of plant-derived compounds are not fully explored.Peer reviewe

Tannins and Their Complex Interaction with Different Organic Nitrogen Compounds and Enzymes : Old Paradigms versus Recent Advances

Tannins, an abundant group of plant secondary compounds, raise interest in different fields of science, owing to their unique chemical characteristics. In chemical ecology, tannins play a crucial role in plant defense against pathogens, herbivores, and changing environmental conditions. In the food industry and in medicine, tannins are important because of their proven positive effect on human health and disease treatment, Such wide interests fueled studies on tannin chemistry, especially on their flagship ability to precipitate proteins. In this Review, we expand the basic knowledge on tannin chemistry to the newest insights from the field. We focus especially on tannin reactions with different non-protein organic N compounds, as well as the complex interactions of tannins with enzymes, resulting in either an increase or decrease in enzyme activity.Peer reviewe

Changes in soil nitrogen cycling under Norway spruce logging residues on a clear-cut

201

Veden imetyksen vaikutukset metsämaahan ja kasvillisuuteen sekä vajo- ja pohjaveden laatuun. VIVA-tutkimushankkeen loppuraportti.

Myynti ja tilaukset: Hämeenlinnan kaupungin vesilaitos, Suosaarentie 4, 13210 Hämeenlinna Puh. 03-621 2290, Fax 03-621 2758

Veden imeytyksen vaikutukset metsämaahan ja kasvillisuuteen - VIVA. Tutkimushankkeen väliraportti 15.12.1997

monist